Helsinki perustettiin Vantaanjoen suulle 1550 kauppa- ja satamakaupungiksi, kun Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa halusi kilpailla Itämeren meri- ja sotilaskuljetuksista. Helsingin kaupunki kasvoi sataman ympärille.

Tänä päivänä Helsingin satama on Suomen pääsatama, jonka kautta kulkee merkittävä osa Suomen ulkomaankauppaliikenteestä. Helsingillä on myös vahva merellinen tunnelmansa. Pääkaupunkimme maisemaan kuuluvat erottamattomasti ruotsin- ja vironliikenteen matkustajalautat, risteilijät ja terminaalit, huviveneet, elämää sykkivät satamat ja Kauppatorilta merelle tähyävä Havis Amanda.

2015

2015 Helsingin Satamasta osakeyhtiö

Helsingin Satamasta tuli osakeyhtiö 1.1.2015 ja sai nimeksi Helsingin Satama Oy.

Port of Helsinki -logo
Oy:n uusi logo
2011 10 Miljoonaa matkustajaa

Ensimmäistä kertaa yli 10 miljoonaa laivamatkustajaa kulki Helsingin sataman kautta. Suosituin linja oli Helsingin ja Tallinnan väli ja toiseksi vilkkain Helsingin ja Tukholman välinen linja.

10. Miljoonas matkustaja
Vuoden 2011 10. miljoonas laivamatkustaja Helsingin Satamassa oli virolainen lastentarhaopettaja Irene Reidla.

2000

2008 Vuosaaren satama vihittiin käyttöön

Vuosaaren satama otettiin käyttöön vuonna 2008. Keskustan tuntumassa sijaitsevat rahtiterminaalit suljettiin, ja niiden toiminnot siirrettiin Vuosaareen uudelle huippumodernille satama-alueelle. Suomen pääkaupunki ja sen tärkein satama Helsinki koki muodonmuutoksen.

Vuosaaren satama 2008
Vuosaari käyttöönottovuotenaan 2008.
2004 Ennätykset rikki

Helsingin sataman yksiköidyn tavaraliikenteen määrä ylitti 10 miljoonaa tonnia ja kokonaistavaraliikenne 12 milj. tonnia.Satamassa kävi myös ennätysmäärä aluksia 13 866 kpl ja kansainvälisessä risteilyliikenteessä ylittyi 200 aluskäynnin raja vuodessa.

Länsisatama 2004
Länsisatama vuonna 2004
2003 Vuosaaren tavarasatamaa alettiin rakentaa

Vuosaaren sataman rakentaminen päästiin aloittamaan 2003. Ajatus Vuosaaren satamasta oli jo olemassa kun Vuosaari liitettiin Helsinkiin 1966. Uuden tavarasataman rakentamista pohdittiin ankarasti: oli vaihtoehtoisten ratkaisujen selvitystä, keskustelua, muistioita ja seminaareja. Nykyisen sijaintipaikkansa satama sai vasta Helsingin vuoden 1992 yleiskaavassa.

Vuosaaren satama 2003
Vuosaaren satama ennen rakennustöiden aloitusta 2002.

1900

1997 Matkustaja- ja tavaraliikenne ennätyksiä

Helsingin sataman kautta kulki yli 8 miljoonaa matkustajaa ja ulkomainen tavaraliikenne ylsi yli 10 milj. tonniin.

1995 Satamalaitoksesta Helsingin Satama

Suomesta tuli EU:n jäsen ja Helsingin kaupungin satamalaitoksesta tuli Helsingin Satama, jonka asema liikelaitoksena vahvistui entisestään. Länsisataman uusi matkustajaterminaali, Länsiterminaali otettiin käyttöön Tallinnan liikennettä varten.

Helsingin Satama 75 vuotta
1992 Mukana säästötalkoissa

Satama oli laman säästötalkoissa mukana. Katajanokan vanhat varastot otettiin uusiokäyttöön: K12 oli nyt komea hotelli ja laiturivarasto K7 oli muutettu Marina Congress Centeriksi. Keväällä kävi viimeinen laiva Herttoniemen öljysatamassa, joka vapautui sen jälkeen asuntotuotannolle. Ruoholahden entiselle satama-alueelle oli nousemassa kokonainen uusi kaupunginosa.

Marina Congress Center
Marina Congress Center oli ennen laiturivarasto K7.
1989 Kolmen miljoonan matkustajan raja saavutettu

Helsingin Sataman matkustajamäärät nousivat tasaisesti. Nyt saavutettiin kolmen miljoonan matkustajan raja. Suomessa elettiin kasinotalouden hurjia vuosia. Konttiliikenne ja kasvava maantieliikenne johtivat satamaratojen katoamiseen. Katajanokan viimeiset raiteet purettiin 1985 ja Kauppatorin ja Katajanokan välinen silta katosi 1989.

1988 Kaikkien aikojen Tall Ships Race

Helsingissä oli kaikkien aikojen merishow, kun Tall Ships Race -purjehduskilpailun osallistujat vierailivat jälleen Helsingissä. 99 purjelaivaa ja parituhatta purjehtijaa kulki Karlskronasta Helsinkiin ja edelleen Maarianhaminan kautta Kööpenhaminaan.

Tall Ships Race
Suuret purjelaivat kävivät Helsingin vieraina.
1984 Kahden miljoonan vuosi

Helsingin satamassa oli matkustajia yli 20 miljoonaa ja vientiä yli 2 miljoonaa tonnia.

1980 Ennätykset rikkomista varten

Ulkomainen tavaraliikenne ylitti 5 miljoonaa tonnia ja ennätykset tehtiin rikkomista varten. Viking Saga ja Viking Song olivat entisiä suuremmat Vikingin uudet alukset ja seuraavana vuonna Eteläsatamasta alkoi liikennöidä uusi ja iso Silja Linen Finlandia ja sisaraluksensa Silvia Regina.

Silja Line Finlandia
Silja Linen Finlandia liikennöi Eteläsatamasta.
1977 Katajanokalle matkustajaterminaali ja Länsisatamaan konttiterminaali

Katajanokan matkustajaterminaali valmistui ja Finnjet aloitti varsinaisen liikenteensä toukokuussa. Laiva vei 1800 matkustajaa ja autot Helsingistä Travemündeen 23 tunnissa. Lokakuussa Länsisatamassa aloitti toimintansa konttiterminaali, jolla lujitettiin Helsingin asemaa Suomen johtavana konttisatamana. Sörnäisiin konttiterminaali saatiin 1982.

Finnjet
Finnjet aloitti varsinaisen liikenteensä 1977.
1975 Yli miljoona matkustajaa

Helsingin sataman kautta kulki ensimmäistä kertaa yli miljoona matkustajaa. Eteläsatama oli matkustajaliikenteen keskus ja Katajanokalle alettiin suunnitella uutta matkustajaterminaalia. Tukholman reitille saatiin uudet Siljan lautat Bore Star, Svea Corona ja Wellamo.

Silja Line Wellamo
Silja Linen Wellamo.
1974 Vikinlinja tuli Helsinkiin

Punaiset laivat Viking 5 ja Viking 6 lähtivät Tukholman reitille Katajanokan altaan pohjukasta, presidentinlinnan edestä.

Viking 5
Punainen laiva Viking 5.
1972 Ympärivuotinen matkustajaliikenne alkoi

Matkustajaliikenne keskitettiin Eteläsatamaan ja lastilauttaliikenne Sörnäisiin. Eteläsataman matkustajalaituriin rakennettiin uloke Tukholman autolauttojen ajosillaksi ja säännöllinen, ympärivuotinen matkustajaliikenne alkoi jäävahvisteisten matkustajalauttojen käyttöönoton myötä. Ulkomainen tavaraliikenne ylitti 4 miljoonaa tonnia.

1970 Länsisatamaan satsattiin

1970-luvulla kehitettiin Länsisatamaa. Tynnyreiden tilalle tulivat kontit, jotka edellyttivät suuria nostureita. Ensimmäinen konttinosturi hankittiin ja Helsingin Vapaavarasto valmistui Bunkkeriin.

Bunkkeri
70-luvulla rakennetussa Bunkkerissa toimi vapaavarasto.
1965 Tallinnan liikenne alkoi uudelleen sodan jälkeen
1963 Autolauttoja ja suuryksikköliikennettä

Autolauttaliikenne vakiinnutti paikkansa kuusikymmentäluvulla. Ensimmäinen lautta oli Sörnäisten satamaan liikennöivä MS Hansa Express vuonna 1963. Vuonna 1967 liikennöinnin aloittanut m/s Finlandia otti jo kyytiin 320 henkilöautoa; oli saunaosastot, elokuvateatteri ja yökerho. Tästä alkoi matkustajalauttojen kilpajuoksu.

Myös suuryksikköliikenne alkoi. Oivallettiin, että lasti kannatti pakata maissa valmiiksi, niin että lautan tullessa satamaan se purettiin ja siihen lastattiin valmiiksi pakatut suuryksiköt. Laivojen satamassaoloajat lyhenivät ja merikuljetusten kannattavuus nousi kohisten.

Eteläsatama Olympialaituri 1970
Eteläsataman Olympialaituri 1970-luvulla.
1961 Sörnäisten satamasta tavaraliikenteen keskus

Kruunuvuorenselän Sompasaari yhdistettiin 1950-luvulla täyttömaalla mantereeseen. 1961 sitä alettiin rakentaa ja se sulautui Sörnäisten satamaan. Tästä syystä Sörnäisten satamaa kokonaisuudessaan on kutsuttu myös Sompasaareksi. Sörnäisten satamasta kasvoi kaupungin tärkein tavaraliikenteen lauttasatama.

Sompasaari 1964
Sompasaari helmikuussa 1964.
1960 Tavaraliikenteen ennätyksiä

1960-luvulle tultaessa Helsingin sataman ulkomainen tavaraliikenne ylitti 3 miljoonaa tonnia ja kokonaistavaraliikenne meni yli 4 miljoonan tonnin.

Nosturi Jätkäsaaressa 1960-luvulla
Nosturi Jätkäsaaressa 1960-luvulla.
1952 Eteläsatamaan nousi Olympialaituri

Suomalaiset olympiahaaveet murskautuivat, kun Helsingin vuoden 1940 olympiakisat jouduttiin perumaan vallitsevan kansainvälisen tilanteen takia. Sen sijaan 1952 oli merkkivuosi Suomelle ja Helsingille, kun olympialaiset vihdoin voitiin toteuttaa pääkaupungissamme. Eteläsatamaan nousi Olympialaituri, jonka matkustajapaviljonki saatiin käyttöön kisoihin mennessä.

Olympiaterminaali 1952
Olympiaterminaali 1953.
1939 Sotaa ja sotakorvauksia

Talvisota käytiin 1939 - 1940 ja sotatalven aikana satamakin oli kiinni viisi ja puoli kuukautta. Myös jatkosodan aikaan 1941 - 1944 satamassa oli hiljaista. Satamaakin pommitettiin, mutta aineelliset vahingot jäivät melko pieniksi. Upouusi jäänmurtaja S/S Turso jouduttiin luovuttamaan sotakorvauksena Neuvostoliitolle. Alus palasi kotisatamaansa vuonna 2004, 66 vuoden tauon jälkeen. Entisöidyn aluksen historiaan voi tutustua osoitteessa www.turso.fi.

Turso koeajolla 1944
Turso koeajolla 1944.
1938 Laajentumisen ja muutosten aikaa

Satama laajeni Munkkisaareen 1930-luvun puolessavälissä. Vuonna 1938 öljysatama siirrettiin paloturvallisuussyistä 1938 Sörnäisistä Herttoniemeen, jossa se toimi vuoteen 1992 asti. Laajasaloon rakennettiin1950-luvulla uusi öljysatama

Herttoniemen öljysatama
Herttoniemen öljysatama.
1927 Virstanpylväitä

Ulkomainen tavaraliikenne ylitti 1 miljoonaa tonnia vuonna 1927. Seuraavana vuonna saavutettiin myös uusi virstanpylväs, kun satamassa kävi yli 10 000 alusta.

T Ford nosturin koukussa
T Ford Jätkäsaaren laituri yhden nosturin koukussa 1920-luvulla.
1924 Salakuljetuksen huippuvuosi

Kansa oli kyllästynyt kieltolakiin (1919 – 1932) ja salakuljetuksen huippuvuosi oli 1924. Pirtulaivat ja salakuljettajien merireitit pääosin Virosta, mutta myös Puolasta ja Saksasta kukoistivat. Merta ja saaria käytettiin hyväksi pirtun piilottamisessa.

Takavarikoituja pirtukanistereita 1924
Takavarikoituja pirtukanistereita laiturilla Pohjoissatamassa vuonna 1924. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.
1917 Venäjän kauppa katkesi Suomen itsenäistyttyä

Suomen itsenäistyminen 1917 antoi köyhän maan elinkeinotoiminnalle lisäpotkua, joskin yhteys Venäjään ja sen kauppaan katkesi. Sataman merkitys kasvoi ja Satamahallitus perustettiin 1921.

Eteläsatama 1914
Eteläsatama 1914.
1913 Länsisatama sai muotonsa

Satama laajeni: Hietasaari ja Jätkäsaari yhdistyivät satama-alueeksi ja alueelle tulivat talletusmakasiinit, varastot ja nostokurjet. Saukon saarelle tehtiin 1925 hiilisatama, joka lopetti toimintansa 1977. Länsisatama alkoi saada muotonsa.

Länsisatama 1932
Länsisatama 1932.
1910 Ensimmäinen satamajäänmurtaja

Suomen ensimmäinen varsinainen jäänmurtaja valmistui 1890. Hietalahden telakka rakensi Suomen ensimmäisen satamajäänmurtajan, Mercator-nimisen aluksen 1910. Jäänmurrolla oli suuri merkitys, sillä aiemmin merenkulku oli aina seisahtunut vesien jäätyessä. Samalla pysähtyi myös Suomen ulkomaankauppa länteen ja Venäjälle.

Satamajäänmurtaja Otso
Hietalahden Sulkutelakka ja Konepaja rakensi Helsingin kaupungin OTSO satamajäänsärkijän vuonna 1936.

1800

1894 Rautatie Eteläsatamaan

Vuonna 1894 Eteläsatama sai rautatien ja ensimmäisen nostokurjen. Seuraavana vuonna satamaradan kiskot vedettiin Katajanokalle asti. Satamatöiden koneellistaminen alkoi.

Tullipakkahuone Katajanokalla 1894
Tullipakkahuone Katajanokalla
1889 Öljysatama Sörnäisiin

Sörnäisten satamasta tuli myös öljysatama. Muutamassa vuodessa siitä kasvoi valtakunnan energiahuollolle elintärkeä kumppani.

Sörnäisten öljysatama
Sörnäisten satama noin vuonna 1942.
1878 Eteläsatamaa alettiin laajentaa Katajanokalle
1863 Puutavaran aika

Helsinkiin rakennettiin uusi satama Sörnäisiin. Sörnäisten satama toimi puutavaran lastaussatamana ja alueelle valmistui rautatie, joka avasi uusia mahdollisuuksia tavarankuljetukselle. Alkoi uusi puutavaran aika: tukit tulivat junalla suoraan Päijänteeltä Sörnäisiin. Vuotta aiemmin valmistui Suomen ensimmäinen rautatie välille HKI - Hämeenlinna ja vuonna 1870 ratayhteys Lahden kautta Pietariin ja Viipuriin.

Satamarata 1863
Satamarata nähtynä Itäisen Viertotien (=Hämeentie) sillalta Sörnäisten niemeen päin(nyk. Junatie). Vasemmalla Sörnäisten Kruunumakasiini. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.
1837 Säännöllinen höyrylaivaliikenne alkoi

Uuden aikakauden aloitti siipirataslaiva Storfursten, joka kulki reittiä Turku-Helsinki-Pietari. Matkustajaliikenne oli vilkasta ns. kylpyläkaudella 1830-luvun lopulta 1850-luvun alkuun. Vieraita saapui etenkin Pietarista ja Tallinnasta.

Orion höyrylaiva
Orion Suomen höyrylaiva Eteläsatamassa Pakkahuoneenlaiturissa 1890-luvulla.
1813 Siirto eteläsatamaan

Kaupungin varsinainen satama siirrettiin nykyiseen Eteläsatamaan. Matalaa Kaupunginlahtea ruopattiin, läntiseen rantaan rakennettiin laitureita, makasiineja ja satama-altaat. Pohjoissatamasta taas muodostui vuosikymmenien mittaan tärkeä halkosatama ja sen uuden laiturin nimeksi vakiintui Halkolaituri. Purjelaivat ilmestyivät satamaan 1820-luvulla.

Halkolaituri Pohjoisranta 1930
Pohjoisrannan halkolaituri 1930 luvulla.
1812 Helsingistä pääkaupunki

Helsinki korotettiin Venäjän keisarin, Aleksanteri I:n käskykirjeellä Suomen autonomisen suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi. Keisarilliset kultaruplat panivat kehityksen liikkeelle: Helsingistä ja sen satamasta haluttiin kehittää Suomen kaupan ja vaurastumisen keskipiste.

1845

1845 Satamalaitos sai alkunsa

Ensimmäinen satamamestari nimitettiin 1839. Tämä oli alku satamalaitokselle. Helsingin ensimmäinen satamajärjestys, satamamestarin ohjesääntö annettiin 1845.

1700

1748 Viaporin rakentaminen alkoi

Viaporin eli nykyisen Suomenlinnan rakennustyöt aloitettiin. Sillä oli suuri merkitys alueen kaupan ja kuljetusten kasvulle vuosikymmenien ajan. Elintaso nousi ja satama kasvoi.

Elias Marin akvarelli Viaporin rakennus
Elias Martinin akvarelli vuodelta 1765: Viaporia rakennetaan. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.
1743 Stadin Silakkamarkkinat sai alkunsa

Silakkamarkkinat sai alkunsa, kun Helsinki sai 1743 kuninkaallisen päätöksen nojalla kahdet uudet vapaamarkkinat, joista toiset pidettiin Paavalin päivänä ja toiset Mikkelin päivänä 29.9. Vuonna 1819 Helsingin Mikkelinpäivän markkinat siirrettiin lokakuun alkuun, jossa ne ovat säilyneet meidän päiviimme saakka silakkamarkkinoina.

Stadin Silakkamarkkinat 1743
Syysmarkkinat Kauppatorin Kolera-altaalla noin vuonna 1895. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.
1700 Ensimmäinen tulli- ja pakkahuone

1700-luvulla ulkomaanliikenne kasvoi, joskin ajoittain kituliaasti. Ensimmäinen tulli- ja pakkahuone valmistui 1765 ja talo löytyy edelleen osoitteesta Mariankatu 3. Pakkahuoneella tarkoitettiin tilaa, missä maahan tuodut tavarat purettiin pakkauksistaan, tarkastettiin ja punnittiin, jotta niille voitiin määrätä asianmukaiset tulli- ja muut maksut.

Vanha tulli ja pakkahuone
Ensimmäisen tulli- ja pakkahuoneen talo keväällä 2012.

1600

1640 Helsinki siirrettiin nykyiselle paikalleen

Helsinki ja sen satama kituuttivat ja Tallinna sekä talonpoikaispurjehdus kukoistivat. Helsinki satamineen siirrettiin uuteen paikkaan nykyisen Kruununhaan alueelle. Pohjoissataman pistolaituri Laivasilta oli sataman alku. Satamasta kasvoi kaupunki.

1500

1550 Helsinki perustettiin

Kustaa Vaasa perusti sataman ja Helsingin kaupungin 12.6.1550 Vantaanjoen suistoon. Kuningas halusi kilpailla Itämeren merikuljetuksista. Tavoitteena oli tehdä kauppaa venäläisten ja hollantilaisten kanssa ja syrjäyttää Tallinna Venäjän kaupan välityspaikkana.

Kustaa Vaasa 1550
Kustaa Vaasa. Kuva Helsingin kaupunginmuseo.