Helsingin Satama
12.12.2017 //
Teksti:
Sakari Nupponen

Ei Helsinkiä ilman satamaa

Signe Brander oli yksi Helsingin sataman ahkerimmista kuvaajista 1900-luvun alkupuolella.

Ainutlaatuisen kuvan sai haltuunsa sotahistorioitsija Carl-Fredrik Geust, kun hänen saksalainen kollegansa Wolfgang Müller teki tiedustelun, mitä kuva esittää. Hän kyseli rannalla sijaitsevista rakennuksista. 

Kuvia oli useampia ja hieman eri suuntiin. Tämän kuvan rakennukset tunnistaa nykyihminenkin. Oikealla on Sinebrychoffin tehdas, jota nyt peittävät uudisrakennukset. Keskellä Hietalahden torin takana on entinen Teknillinen korkeakoulu ja siitä vasempaan asuinkerrostalo, jossa toimi 90 vuotta merimiesravintola Salve.

Kuva on otettu kesällä 1942. Laiturissa oleva naamioitu alus on raskas tykkilautta (saksaksi Schwerer Artillerieträger) nimeltään Ost. Samantyyppisiä tykkilauttoja oli parikymmentä: Ostin lisäksi muun muassa West. Ost ajoi miinaan 11. kesäkuuta 1943. West tuhoutui ilmapommituksessa 15. syyskuuta 1943.

Suomen satamissa kävi jatkosodan aikana tiuhaan saksalaisia sotalaivoja. Katajanokkaa vavisutti 14. syyskuuta 1941 räjähdys, joka tuhosi neljä saksalaista miinanraivaajaa. Kaikki 60-80 miestä kuolivat. Öisen räjähdyksen syy jäi mysteeriksi.

Kustaa Vaasa ei oikeastaan perustanut Helsinkiä. Hän perusti sataman kilpailemaan Hansa-liiton ja Tallinnan kanssa. 

Helsinki oli siis Itämeren – satamansa – tytär. Äidin ja tyttären suhde ei kuitenkaan voinut olla ikuinen, kuten sataman historian kirjoittanut Pertti Mustonen maalailee ja jatkaa: ”Ero poikkeaa klassisesta draaman juonesta. Tytär heittää äidin ulos”.

Sörnäisten ja Herttoniemen satamat sekä Länsisataman konttiliikenne lähtivät Vuosaareen 2000-luvulla. Toki Katajanokan, Eteläsataman ja Länsiterminaalin matkustajat jäivät sekä kuvat – ja mitkä kuvat!

Signe Brander oli yksi ahkerimmista Helsingin maisemien tallentajista. Vuosina 1907–13 hän otti kaupungista liki tuhat kuvaa. Satamistakin kertyi kymmeniä kuvia.

1908 Brander kuvasi myös Venäjän Itämeren laivastoa, jonka alukset olivat ankkurissa Katajanokan pohjoispuolella. Samoissa maisemissa saksalaisalukset tuhoutuivat 1941 ja nyt sieltä operoi Suomen jäänmurtajalaivasto. 

Muuten Branderin kuvat kertovat paljolti arjen aherruksesta.

Signe Brander kuoli samana vuonna, kun tuntematon saksalainen nappasi kuvansa Hietalahdesta. Hän oli joutunut vanhuuden heikkouttaan Kivelän sairaalaan, joka oli evakuoitu Sipoon Nikkilän mielisairaalaan. Lanttutalveksi kutsuttuna nälkävuonna 1942 siellä kuoli sata potilasta – myös 73-vuotias Brander – nälkään.

Photo by Signe Brander
Eteläsataman jäällä kalastajat sumputtivat saalistaan tori- ja hallimyyntiä varten. Näin toimi kylmäketju ja kala tuli tuoreena – jopa elävänä! – tiskiin. Vanha kauppahalli oli avattu kahdeksan vuotta aiemmin.
Photo by Signe Brander
1909 negatiiville tallentui myös jokatoukokuinen Lastenpäivän kulkue Eteläsatamasta.
Photo by Signe Brander
Sörnäisten satamasta historiaan tallentui vuonna 1912 muun muassa puutavaran lastausta ja laituriin kiinnittynyt ss Irmgard Horn, joka nostaa höyryä. Sörnäinen oli saanut ratayhteyden 1863 – jo vuosi Helsinki–Hämeenlinna-radan valmistumisen jälkeen. Junan
Photo by Signe Brander
Jo vuodelle 1900 on arkistoitu kuva valkeana hohtavasta ss Wellamosta. 300 matkustajan Finska Ångfartygs Ab:n alus oli todennäköisimmin matkalla Eteläsatamasta Hangon kautta Tukholmaan. Wellamo oli rakennettu Skotlannissa 1898. Saksalainen sukellusvene upo
Photo by Signe Brander
Signe Brander seurasi satamaradan rakennustöitä Jätkäsaaressa 1913. Kuvissa taustalla häämöttävät eteläiset kaupunginosat. Kuvaan osui Norrménin linnaksi ja palatsiksi kutsuttu talo, joka purettiin pois Alvar Aallon suunnitteleman Enson pääkonttorin tieltä