Katajanokan satamaa koskeva asemakaavamuutos on osa Helsingin satamien kehittämistä, jossa matkustajaliikennettä keskitetään tulevaisuudessa Katajanokalle ja Länsisatamaan. Eteläsataman alueelle jäisi vain kansainvälisiä risteilijöitä, joten iso osa alueesta vapautuisi kaupunkilaisten käyttöön, esimerkiksi museotoiminnalle.

Katajanokan historiallista terminaalia on tarkoitus tulevina vuosina peruskorjata ja laajentaa. Tavoitteena on luoda edellytykset sille, että terminaalissa on tilaa kahden varustamon toiminnalle.

”Katajanokan terminaali on tärkeä osa kaupungin merellistä identiteettiä sekä portti Tukholmaan miljoonille matkustajille vuosittain. Kaavatyö on tärkeä askel kohti tulevaisuutta, jossa voimme keskittää Tukholman-liikenteen Katajanokalle ja tarjota matkustajille entistä toimivammat palvelut”, sanoo Helsingin Sataman matkustajaliiketoiminnan johtaja Kaj Takolander.

Helsingin kaupungin laatima osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä muu suunnitteluaineisto ovat nähtävillä 25.6.2026 asti. Aineistoihin voi tutustua Helsingin kaupungin verkkosivuilla.

Alueen kehittämistä käsittelevä yleisötilaisuus järjestetään keskiviikkona 17.6.2026 klo 16.30–18 Kaupungintalon Tapahtumatorilla. Paikalla on Helsingin Sataman ja Helsingin kaupungin sekä Allas Pool -hankkeen suunnittelijoiden edustajia.

Helsingin Satama osallistuu suunnitteluun yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Asemakaavaehdotukset tulevat myöhemmin nähtäville, jolloin niistä voi antaa palautetta. Tavoitteena on, että tarkistetut kaavaehdotukset etenevät kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyyn vuoden 2027 lopulla.

Lisätietoa suunnittelusta ja nähtävillä olevat aineistot löytyvät Helsingin kaupungin verkkosivuilta.

Kesäkuun alusta alkaen Satamaparkkitalon ja muiden ennakkovarausalueiden pysäköintipalvelun toimittaa Moovy Oy, ja pysäköinnin operatiivisena kumppanina toimii Finnpark Pysäköinti Oy.

Pysäköinti ja ennakkovaraukset kesäkuun alussa

Satamaparkki.fi‑verkkokauppa on avattu 1.6.2026. Ennakkovarauksilla pysäköinti on mahdollista 8.6.2026 alkaen.

Huomioithan poikkeukset 1.–7.6.2026 aikana:

• Ennakkovarauksella pysäköinti ei ole mahdollista.
• Olympiaparkkihalli ja Katajanokan P5 -ennakkovarausalue ovat pois käytöstä.
• Pysäköinti onnistuu ilman ennakkovarausta Satamaparkkitalossa ja kaikilla drive in -ulkoalueilla.
• Maksu onnistuu mobiilisovelluksilla ja ulkoalueiden maksuautomaateilla.
• Satamaparkkitalon maksuautomaatit ovat pois käytöstä 1.-8.6.

Mitä muutos tarkoittaa asiakkaille?

Verkkokauppa uudistuu
Sataman pysäköinnin verkkokauppa uudistuu, ja jatkossa varauksia hallitaan itsepalveluna osoitteessa satamaparkki.fi. Asiakas voi tehdä, tarkistaa ja peruuttaa varauksensa itse sekä muuttaa varaukseen liitettyä rekisterinumeroa ilman yhteydenottoa asiakaspalveluun. Itsepalvelun myötä varauksen peruminen onnistuu vielä tuntia ennen varauksen alkua, mikä tuo lisää joustoa suunnitelmien muuttuessa.

Hinnoittelu ja paikkatyypit selkeytyvät
Satamaparkkitalon premium‑paikkojen ennakkomyynti päättyy, ja jatkossa kaikki paikat ovat saman hintaisia. Sähkölatauspaikat ovat käytettävissä saapumisjärjestyksessä ja lataus veloitetaan erikseen.

Uudessa verkkokaupassa ennakkovarauksiin lisätään palvelumaksu palvelun kehittämiseksi.

Maksutavat säilyvät monipuolisina
Uudistuksen myötä Satamaparkkitalon asiakkaiden käyttöön tulee Moovy‑sovellus. Uusi maksuautomaatti tulee sijaitsemaan jalankulun sisäänkäynnin aulassa.

Olympiaparkkihallissa ja Katajanokan P5 -ennakkovarausalueilla pysäköinti ja pysäköinnin maksaminen toimii ainoastaan ennakkovarauksella.

Aimo Park jatkaa muiden, ei ennakkoon varattavissa olevien, pysäköintialueiden operointia 30.9. asti. 1.10. alkaen maksaminen onnistuu Moovy-sovelluksella. EasyPark‑ ja ParkMan‑sovellusten käyttö jatkuu pysäköintialueilla normaalisti.

Syksyn aikana otetaan käyttöön uusia digitaalisia maksutapoja. Kerromme niistä lisää myöhemmin.

Vuonna 2025 alusliikenteen päästöjen määrä Helsingin satamissa oli 61 127 CO₂e tonnia. Aluspäästöjen kasvu johti siihen, että satama-alueen kokonaispäästöt nousivat 74 211 CO₂e tonniin. Oikeat määrät on korjattu ympäristöviranomaisille, VSME-raporttiin ja internetissä julkaistuun vuosikertomukseen.

Yhteisen projektin kautta oppilaat tutustuivat sataman toimintaan ja Green Corridor -hankkeeseen, jonka tavoitteena on vähentää matkustamisen ja rahdin päästöjä koko Helsingin ja Tallinnan välisen matkaketjun osalta. Vierailun pohjalta syntyneet teokset tuovat esiin nuorten ajatuksia ja näkemyksiä siitä, miltä tulevaisuuden merimatkailu voi näyttää.

Sataman vastuullisuuteen ja toimintaan perehtyminen tarjosi oppilaille uutta tietoa sekä herätti keskustelua ja yhteistä pohdintaa. Teokset maalattiin pleksilevyille, joita työstettiin pareittain tai pienryhmissä.

”Oli hienoa päästä kuulemaan lisää Sataman vastuullisuudesta ja mitä kaikkea täällä tapahtuu, koska moni ei välttämättä sitä tiedä”, kuvataiteen opettaja Hanna Seiro kertoo.

Näyttely esillä Länsiterminaali 2:n yläkerran lähtöaulassa 13.–28.5.

Näyttely on osa Helsingin Sataman vastuullisuustyöstä viestimistä. Viime syksynä tehdyn matkustajakyselyn mukaan matkustajat ovat kiinnostuneita vastuullisuudesta, mutta eivät koe saavansa siitä riittävästi tietoa.

“Halusimme tuoda vastuullisuustyötä esiin uudella ja helposti lähestyttävällä tavalla. Nuorten näkökulma tekee aiheesta konkreettisen ja herättää ajattelemaan,” kertoo näyttelyä koordinoinut viestinnän asiantuntija Lyydia Laukkanen Helsingin Satamasta.

“Meille on tärkeää tehdä yhteistyötä Sataman naapurissa olevien toimijoiden kanssa. On hienoa, että oppilaat pääsivät tutustumaan Satamaan ja tuomaan omat näkemyksensä esiin”, Laukkanen jatkaa.

Oppilaat pitivät projektia onnistuneena ja innostavana kokonaisuutena aina ensimmäisistä ideoista valmiiseen näyttelyyn saakka. Merkitykselliseksi koettiin myös omien teosten esille pääsy yhteiseen näyttelyyn Länsiterminaali 2: sen yläkerran lähtöaulassa, mikä toi vaihtelua perinteisten kuvataiteen töiden rinnalle. Näyttely on esillä Länsiterminaali 2:n yläkerran lähtöaulassa 13.–28.5., ja se on nähtävillä kaikille matkalle lähteville ihmisille.

Helsinki-Tallinna Green Corridor (FIN-EST Green Corridor) on Helsingin ja Tallinnan satamien, kaupunkien ja varustamoiden yhteishanke, jonka tavoitteena on luoda kestävä ja vähäpäästöinen yhteys sekä matkustajille että rahdille Helsingin ja Tallinnan väliselle merireitille. Vuonna 2023 käynnistetty hanke keskittyy mm. uusiutuvien polttoaineiden käyttöönottoon sekä kestävään matkailuinfrastruktuuriin ja satamatoimintoihin.  

Satamissa mitatut ilmansaasteiden pitoisuudet ovat matalia

Ilmansaasteiden pitoisuudet olivat Eteläsatamassa Katajanokalla vuonna 2025 matalia verrattuna Helsingin vilkasliikenteisiin alueisiin. Satamat sijaitsevat hyvin tuulettuvilla alueilla, ja päästöt laimenevat tehokkaasti avoimissa ympäristöissä. Satamien ilmanlaatuun vaikuttaa laivojen päästöjen lisäksi satama-alueen muu liikenne.

Sekä laivaliikenteen että satama-alueiden autoliikenteen päästöt ovat selkeästi vähentyneet noin 20 vuoden aikana. Ilmansaasteiden pitoisuuksille asetetut raja-arvot eivät ole satamissa ylittyneet.

– Varsinkin rikkidioksidin pitoisuuksissa on näkynyt selkeä lasku sen jälkeen, kun laivaliikenteen päästönormit tiukentuivat vuonna 2010 ja 2015. Tämän lisäksi mittauksissa näkyy myös, että energiantuotannon rikkidioksidipäästöt ovat vähentyneet pääkaupunkiseudulla merkittävästi. Nykyään pitoisuudet ovat lähes nollatasolla, kertoo HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Saija Korhonen.

Pakokaasujen typpidioksidin pitoisuudet ovat puolittuneet satamissa Ilmanlaadun siirrettävän mittausaseman lisäksi Länsisatamassa, Etelärannassa ja Katajanokalla seurataan vuosittain pienillä keräimillä pakokaasujen typpidioksidin pitoisuuksia. Näitä mittauksia on tehty jo lähes 20 vuoden ajan. Tuona aikana typpidioksidin pitoisuudet ovat puolittuneet Helsingin satamissa. Pitoisuuksien lasku johtuu autokannan uudistumisesta ja pakokaasupäästöjen puhdistumisesta sekä laivaliikenteen päästöjen vähenemisestä.

– Aikaisempina vuosina mitatut typpidioksidin vuosipitoisuudet vielä ylittivät Maailman terveysjärjestö WHO:n ohjearvon, mutta vuonna 2025 Katajanokalla mitatut pitoisuudet jo alittivat tiukkana pidetyn vuosiohjearvon, Korhonen kertoo.

– Satamassa rakennamme puitteita logistiikan ja merenkulun puhtaan siirtymän tarpeille. Valmistaudumme liikenteen sähköistymiseen sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden, mm. metanolin jakeluun, kertoo Helsingin Sataman HSEQ- ja kestävän kehityksen päällikkö Andreas Slotte tulevaisuuden näkymistä.

– Päästöt satama-alueilla ovat vähentyneet pitkällä aikavälillä roimasti ja syitä hyvään kehitykseen on varmasti useita: polttoaineiden rikkipitoisuus on vähentynyt, moottoriteknologia kehittynyt ja ajoneuvokanta sähköistynyt. Uskon, että tuloksissa näkyy myös se, että olemme viime vuosina alkaneet tarjota aluksille maissa tuotettua sähköä useissa satamanosissa. Maasähkön käyttö vähentää laivan ilmanpäästöjä jopa 80 %:lla, kun se on satamassa, Slotte jatkaa.

Laivojen tulo- ja lähtöajat vaikuttavat pitoisuuksien vuorokausivaihteluun

Satamissa mitatut ilmansaasteiden pitoisuudet vaihtelevat laivojen tulo- ja lähtöaikojen mukaan. Katajanokalla on selvästi havaittavissa pakokaasujen typpidioksidin ja hiukkasten lukumäärän pitoisuuksien nousu aamulla ja illalla.

– Ilmansaasteiden pitoisuuksista näkee selkeästi, milloin laivat saapuvat ja lähtevät satamista. Pitoisuudet vaihtelevat laivoille tulevan ja poistuvan liikenteen rytmin mukaan. Sama pitoisuusvaihtelu on nähtävissä sekä arkena että viikonloppuisin, Korhonen kertoo.

Tietoa ilmansaasteista

• Ulkoilmassa oleva rikkidioksidi (SO2) on pääosin peräisin energiantuotannosta, laivojen päästöistä sekä öljynjalostuksesta. Rikkidioksidipäästöt ovat laskeneet huomattavasti viime vuosikymmenten aikana, joten pitoisuudet ulkoilmassa ovat nykyisin erittäin matalia.
• Hengitysilmassa olevat typenoksidit ovat peräisin liikenteen, erityisesti dieselautojen ja raskaan liikenteen, päästöistä. Satamien lähellä myös laivaliikenteen päästöt nostavat pitoisuuksia. Typenoksideista eniten terveyshaittoja aiheuttaa typpidioksidi (NO2). Se supistaa korkeina pitoisuuksina keuhkoputkia ja lisää hengityselinoireita erityisesti lapsilla ja astmaatikoilla.
• Hengitettävät hiukkaset (PM10) ovat suurimmaksi osaksi liikenteen nostattamaa katupölyä, joka voi aiheuttaa haittaa terveydelle. Katupölyn pitoisuuksien kohoaminen heikentää erityisesti hengityssairaiden hyvinvointia.
• Pienhiukkasia (PM2,5) syntyy pääasiassa liikenteen ja puunpolton päästöistä. Lisäksi niitä kulkeutuu pääkaupunkiseudulle maan rajojen ulkopuolelta. Pienhiukkasia pidetään erityisen haitallisina terveydelle, sillä ne pääsevät tunkeutumaan keuhkojen ääreisosiin saakka.
• Ilmasta mitataan hiukkasten lukumääräpitoisuutta (PNC) perinteisen massapitoisuuden lisäksi. Kaupunki-ilmassa lukumääräpitoisuus kuvaa erityisen hyvin pakokaasujen lähipäästöistä peräisin olevia ultrapieniä hiukkasia, jotka kulkeutuvat hengityselinten ääreisosiin saakka. Tärkeimmät päästölähteet pääkaupunkiseudulla ovat ajoneuvot ja työkoneet sekä laiva- ja lentoliikenne.
• Raja-arvot määrittelevät suurimmat hyväksyttävät terveysperusteiset ilmansaasteiden pitoisuudet. Jos raja-arvo ylittyy, kunnan on laadittava ja pantava toimeen ilmansuojelusuunnitelmia raja-arvon alittamiseksi.
• Maailman terveysjärjestö WHO on antanut terveysperusteisia ohjearvoja ilmansaasteiden pitoisuuksille. WHO:n antamat ohjearvot ovat suositusluontoisia ja ne perustuvat terveyshaittoihin, joita ilmansaasteiden on todettu aiheuttavan.

Lisätietoja:

• Eri ilmansaasteiden pitoisuustrendejä pääkaupunkiseudulla: hsy.fi/pitoisuustrendit
• Eri päästölähteiden päästötrendejä pääkaupunkiseudulla: hsy.fi/paastotrendit
• Ilmansaasteiden pitoisuudet avoimena datana: Pääkaupunkiseudun ilmansaastepitoisuudet – HSY

Katajanokan terminaali
Remontin aikana terminaalin sisävessat ovat pois käytöstä. Asiakkaiden käyttöön on järjestetty väliaikaiset WC-tilat terminaalin ulkopuolelle.

Laivamatkustajilla on lähtöselvityksen jälkeen pääsy 2. kerroksen ravintolaan, jossa sisävessat ovat käytössä. Lipuntarkastusportit avautuvat noin 2–2,5 tuntia ennen laivan lähtöä.

Olympiaterminaali
Remontin aikana terminaalin sisävessat eivät ole käytössä. Asiakkaita varten on järjestetty väliaikaiset WC-tilat terminaalin ulkopuolelle.

Pahoittelemme remontista aiheutuvaa haittaa ja kiitämme ymmärryksestä.

Pyöräkaappi toimii kätevästi Knoxy-sovelluksella, joka on ladattavissa App Storesta sekä Play -kaupasta. Sovelluksen kautta pyöräpaikan voi myös varata etukäteen. 

Pyöräparkin avajaistapahtumaa vietetään keskiviikkona 13.5. klo 12–16 Länsiterminaali 2:n edustalla. Tapahtumassa on paikalla pyöräkaapin toimittajalta Kaskea Groupilta Henri Winter, joka opastaa palvelun käytössä ja kertoo pyöräparkin ominaisuuksista. Lisäksi sadalle ensimmäiselle kävijälle tarjotaan pullakahvit. 

Pyöräparkki tukee kestävää liikkumista ja helpottaa satamaan saapumista pyörällä. Kun terminaaliin voi tulla vaivattomasti myös polkupyörällä, koko matkaketju kotoa laivalle toimii sujuvasti. Pyörällä saapuminen on osa vähäpäästöisempää matkaketjua ja sataman tavoitetta kehittää entistä kestävämpiä matkustajapalveluita. 

Terminaalin edustalta löytyy myös pyörätelineitä, johon pyörän voi jättää maksutta matkan ajaksi. Lisäksi terminaalin läheltä löytyy Kaupunkipyöräasema. 

Pyöräparkki sijaitsee aivan Länsiterminaali 2:n sisäänkäynnin läheisyydessä, joten pyörän voi jättää helposti säilytykseen ennen matkaa. Palvelu sopii niin päivämatkalaisille kuin pidemmälle reissulle lähteville. Terminaalilta löytyy yhteensä 6 pyöräkaappia, eli kun varaat paikan pyörällesi, saat sille oman kaapin. Pyöräparkin hinta on 0,20 €/tunti, ja se maksetaan sovelluksen kautta. Mikäli varaat paikan ennakkoon, varausmaksu on 1 €. 

Avajaistapahtuma järjestetään valtakunnallisen Pyöräilyviikon (8.–17.5.2026) aikana. Viikon tavoitteena on kannustaa yhä useampia pyöräilemään arjessa ja vapaa-ajalla. 

Tervetuloa tutustumaan uudistuneeseen pyöräparkkiin!

Näin käytät Knoxya:

1. Lataa Knoxy-sovellus sovelluskaupasta ja rekisteröidy käyttäjäksi. 
2. Etsi pysäköintipiste sovelluksesta. 
3. Valitse vapaa kaappi ja avaa ovi sovelluksen avulla. 
4. Työnnä pyöräsi kaapin sisään, sulje ovi ja pysäköintisi alkaa. 
5. Kun lopetat pysäköinnin, avaa ovi sovelluksesta, ota pyöräsi kaapista ja sulje ovi.

Kesätyöntekijöitä työskentelee muun muassa viestinnässä, matkustaja- ja rahtiliiketoiminnassa, kunnossapidossa sekä IT-tehtävissä. Tehtävät tarjoavat mahdollisuuden kartuttaa kokemusta ja tutustua monipuoliseen työympäristöön. 

Helsingin Sataman ihmisistä ja kulttuurista vastaavan johtajan Katja Riikolan mukaan kesätyöt ovat tärkeä tapa tarjota nuorille mahdollisuuksia työelämään tutustumiseen. 

– Haluamme tarjota nuorille mahdollisuuden saada kokemusta työelämästä, oppia uutta ja nähdä, kuinka monenlaisia tehtäviä satamassa tehdään. Kesätyöntekijät tuovat samalla työyhteisöön uusia näkökulmia ja energiaa, Riikola sanoo. 

Kesätöiden tarjoaminen on Satamalle myös osa sosiaalisen vastuullisuuden kokonaisuutta. Monelle kesätyö toimii ensimmäisenä askeleena työelämään, ja osa palaa Satamaan myöhemmin uudelleen eri rooleissa. 

Kesätyöntekijöitä työskentelee muun muassa matkustajaliiketoiminnan osastolla palveluvastaavina. Matkustajaliiketoiminnan johtaja Kaj Takolanderin mukaan palveluvastaavilla on tärkeä rooli Sataman kesässä. 

– Kesä on matkustajaliikenteessä vuoden vilkkainta aikaa. Palveluvastaavat auttavat varmistamaan, että matkustaminen sujuu terminaaleissa mahdollisimman mutkattomasti ja asiakkaita palvellaan hyvin. Odotamme koko tiimin kanssa innolla kesän käynnistymistä ja uusien työkavereiden aloittamista, Takolander sanoo. 

Kesän aikana kesätyöntekijöiden arkea ja kokemuksia voi seurata Helsingin Sataman somekanavissa. 

• Satama-alueelle ajo säilyy vanhalla paikallaan Ehrenströmintiellä. 
• Olympiaparkkihalliin ajetaan edelleen terminaalin alta entiseen tapaan. 

Lähtöselvitysreitillä on kolme lähtöselvityspistettä ja riittävästi ajokaistoja sujuvan laivaan nousun varmistamiseksi.

Matkustajaliikenteen lähtöselvityksen ajoreittien muutos on Helsingin Sataman laajojen uudistusten ensimmäisiä askelia Eteläsatamassa. Tulevaisuudessa Tukholman matkustaja-autolauttaliikenne tullaan keskittämään kokonaan Katajanokalle ja Tallinnan liikenne Länsisatamaan. Säännöllinen laivaliikenne Eteläsatamassa tulee päättymään 2030-luvulla ja Eteläsataman alue tulee kaupunkilaisten kannalta nykyistä monipuolisempaan käyttöön.

Lue lisää sataman uudistuksista.

Esplanadit ja sivukadut sekä Senaatintorin ympäristö on suljettu ajoneuvoliikenteeltä 30.4. kello 15–21 Mantan lakituksen takia. Alueella on pysäköintikielto.

Vappupäivänä 1.5. Iso Puistotie on suljettu yleiseltä liikenteeltä. Ehrenströmintie ja Merisatamanranta ovat osin yksisuuntaisia, ajosuunta on länteen Olympiaterminaalista. Puistokatu on yksisuuntainen itään päin.

Joukkoliikenteessä on vappuaattona käytössä perjantain aikataulu, vappupäivänä 1.5. sunnuntaiaikataulut.

Lue lisää:

Joukkoliikenne vappuna 30.4.–1.5. – HSL

Helsingin kaupungin vappu-uutinen

Helsingin ja Tallinnan välinen reitti on sähköistyvälle liikenteelle optimaalinen. Suuret volyymit ja tiheät vuorovälit tekevät siitä täydellisen käytävän sähkö- ja hybridialuksille. Tästä kertoo myös se, että reitillä on käynnistetty Vihreä Käytävä -hanke, joka on satamien, kaupunkien ja varustamojen yhteinen ponnistus mahdollisimman puhtaiden ja ympäristöystävällisten laivamatkojen eteen.

Jotta Helsinki säilyy Euroopan vilkkaimpana kansainvälisenä matkustajasatamana ja houkuttelevana rahtiväylänä, meidän on pystyttävä tarjoamaan laivoille se, mitä ne tulevaisuudessa eniten janoavat: puhdasta sähköä. Emme halua rakentaa tulevaisuuden satamaa, jossa on menneisyyden sähköjärjestelmä.

Käytännössä tämä tarkoittaa massiivista urakkaa. Suunnittelemme parhaillaan järeän sähkökaapelin vetämistä Salmisaaresta Länsisatamaan ja sieltä merikaapelia Hernesaareen risteilyaluksille. Kyseessä ei ole mikään mökkiviikonlopun tee-se-itse-projekti, sillä varaudumme jopa 100 megawatin piikkitehoon.

Havainnollistettuna tämä piikkiteho vastaa kokonaisen keskisuuren suomalaisen kaupungin, kuten Kuopion, sähkönkulutusta kylmänä talvipäivänä. Rakennamme siis satamaan oman, erillisen sähkön valtaväylän, jotta naapuruston pistorasioissa jännite pysyy tasaisena, vaikka rannassa ladattaisiin hetkellisesti kokonaista kaupunkia.

Miten meriliikenteen sähköistyminen sitten tarkoittaa käytännössä Jätkäsaaren asukkaalle? Ennen kaikkea se tarkoittaa naapurustorauhaa ja puhtaampaa kaupunki-ilmaa. Kun laiva kytkeytyy maasähköön, sen omat apukoneet sammuvat. Silloin hiljenee se matalataajuinen humina, joka on perinteisesti kuulunut satama-alueen äänimaisemaan. Samalla korsteenien viimeisetkin savukiehkurat katoavat, kun jatkuvasti kallistuvaa dieseliä ei tarvitse polttaa sähkön tuottamiseksi laiturissa ollessa. Myös merenelävät kiittävät, kun vedenalainen melu vähenee.

Satama muuttuu logistiikkasolmusta energiakeskukseksi. Arvioimme, että sähkön kysyntä satamassa kolminkertaistuu vuoteen 2030 mennessä ja peräti viisitoistakertaistuu vuoteen 2050 mennessä. Tämä ei johdu vain laivoista, vaan myös sataman työkoneiden, bussien ja raskaiden rekkojen sähköistymisestä. Meille Helsingin Satamassa tämä on tietoinen valinta. Haluamme olla edelläkävijöitä, jotka mahdollistavat varustamoille siirtymän pois fossiilisesta taloudesta. Samalla kannamme vastuumme siitä, että sataman toiminta ja tiivis kaupunkiasuminen sovitetaan yhteen entistä kestävämmin. Teemme työtä sen eteen, että tulevaisuuden satama on paitsi tehokas, myös hiljainen ja päästötön naapuri.

Kaj Takolander
matkustajaliiketoiminnan johtaja

Teksti on julkaistu alun perin Jätkäsaari-Ruoholahti-lehden numerossa 04/2026

Helsingissä liikkuvan matkailijan käytössä on tulevanakin kesänä joukkoliikenteen ja taksien lisäksi myös yhteiskäyttöiset kaupunkipyörät. Kaupunkipyöräpalvelun voi ottaa käyttöön koko kaudeksi, kuukaudeksi, viikoksi tai päiväksi. Kaupunkipyörien käyttäjäksi rekisteröityminen ja palveluiden ostot tehdään osoitteessa hsl.fi/kaupunkipyörät.

Kaikki kaupunkipyöräasemat ja pyörien määrän kullakin asemalla voi tarkistaa kätevästi Reittioppaasta. Reittiopas näyttää myös reitit kaupunkipyörillä, kun pyörän lisää kulkuneuvovaihtoehdoksi Reittioppaan asetuksissa.
Katso kaupunkipyöräasemat.

Talouskehitys oli vuonna 2025 vakaata. Konsernin liikevaihto oli 102,6 milj. euroa ja kannattavuus säilyi hyvällä tasolla.  

Matkustajaliikenteen kesän huippusesonki oli vilkas, ja lähialueilla matkustaminen selvästi kiinnosti. Myös kansainvälisillä turisteilla oli kiinnostusta Itämerellä matkustamiseen, vaikka matkustusmäärät eivät vielä huippuvuosien lukemia tavoitakaan. Säännöllisessä linjaliikenteessä matkustajien määrä päätyi edellisen vuoden tasolle, minkä lisäksi kansainvälisten risteilyvieraiden määrä kasvoi yli neljänneksellä. 

Konsernin kokonaistavaramäärä jäi hieman edellisestä vuodesta, mutta yksiköidyn tavaraliikenteen määrä vastasi edellisen vuoden tasoa. Suomalaiset olivat varovaisia kuluttamisessaan ja rakentaminen oli yhä vähäistä, mikä näkyi myös Suomeen tuotujen materiaalien määrissä.   

Keskustan satamatoimintojen keskittämisessä edettiin toteuttamisvaiheeseen. Länsisataman vanhan T1 terminaalin purku valmistui, ja elokuussa aloitettiin Länsisataman eteläkärjen laiturin laajennus. Askel eteenpäin oli myös kaupunginvaltuuston päätös satamatunnelin asemakaavasta.  

Vastuullisuuden saralla saavutettiin tärkeä virstanpylväs, kun yhtiön omat ilmanpäästöt saatiin painettua minimiin. Jo vuosia satamassa on vähennetty energiankäyttöä ja viime vuonna kaikki ostettu energia oli hiilivapaata. Lisäksi satama kompensoi liikematkustuksensa sekä muutaman auton ja työkoneen tuottaman päästöjen määrän hankkimalla vapaaehtoisia hyvityksiä suomalaisista metsityshankkeista.  

Asiakas- ja matkustajatyytyväisyystutkimusten mukaan Helsingin Sataman toimintaan ollaan edelleen varsin tyytyväisiä. Henkilöstötutkimuksen tulosten perusteella satama sai Great Place to Work -sertifikaatin, joka on maailmanlaajuisesti käytössä oleva tunnustus hyvästä työntekijäkokemuksesta. Lisäksi vuosi 2025 oli tunnetun mittaushistorian ensimmäinen, jonka aikana organisaation työntekijöille ei sattunut yhtään poissaoloon johtanutta työtapaturmaa. 

Helsingin Sataman vuosikertomus 2025 on julkaistu Sataman nettisivuilla suomeksi ja englanniksi. 

Tulevasta kaudesta on odotettavissa vilkas. Risteilyalukset tuovat Helsinkiin paljon kansainvälisiä matkailijoita, ja erityisesti kääntöalusten määrän kasvu lisää matkailijoiden viipymää kaupungissa.

– Kauden alku on meille tärkeä hetki. Olemme valmistautuneet huolella ja valmiina ottamaan alukset ja matkustajat vastaan heti alusta alkaen, sanoo Helsingin Sataman risteilypäällikkö Jukka Haarni.

– Kausi alkaa tänä vuonna varhain, ja jäätilannetta saatiin jännittää ihan viime metreille asti. On hienoa, että pääsemme käynnistämään kauden jo maaliskuussa, Haarni iloitsee.

Kaudella 2026 Helsinkiin saapuu 15 niin sanottua kääntöalusta, joista kahdeksan on suuria, useiden tuhansien matkustajien aluksia. Kääntöalus tarkoittaa sitä, että alus vaihtaa matkustajat Helsingissä.

– Kääntöalusten määrän kasvu on meille erittäin tärkeä kehityssuunta, ja olemme tehneet sen eteen pitkäjänteisesti työtä. On hienoa nähdä, että Helsinki toimii yhä useammin risteilyjen vaihtosatamana, sanoo Helsingin Sataman matkustajaliiketoiminnan johtaja Kaj Takolander.

Vaihtokäynnit ovat kaupungin kannalta merkittäviä, sillä matkustajat viipyvät Helsingissä pidempään, yöpyvät täällä ja käyttävät palveluita ennen tai jälkeen risteilyn.

– Helsinki on helposti saavutettava ja toimiva kokonaisuus sekä matkustajille että varustamoille. Tämä näkyy myös kasvavana kiinnostuksena vaihtokäynteihin, Takolander sanoo.

Helsingin vahvuuksia vaihtosatamana ovat sujuvat lentoyhteydet suurkaupunkeihin, kompakti ja helposti saavutettava kaupunki, riittävä hotellikapasiteetti sekä sataman sijainti lähellä keskustaa. Risteilykausi jatkuu vilkkaana loppuvuoteen saakka, ja aluskäyntejä nähdään useilla satama-alueilla eri puolilla kaupunkia.

Ensikertalaisia on tulossa tänä vuonna 5 kappaletta:

• Mein schiff Relax 20.5.
• Evrima 20.7.
• Ambition 1.8.
• Scenic Eclipse II 15.8.
• Regatta 17.10.

Kauden aikana saapuvat vaihtoalukset:

• Insignia: 20.6.
• Norwegian Sun: 24.6., 12.7., 26.7., 13.8., 29.8., 14.9., 2.10.
• Le Champlain: 15.7., 2.8., 17.8.
• Le Commandant Charcot: 24.11., 3.12., 12.12., 21.12.
• Regatta 17.10.

Kaikki Helsinkiin saapuvat kansainväliset risteilijät löydät täältä.

Kyseessä on meriväylä, jota käytti Vuosaaressa vuosina 1974–2004 toimineet laivatelakat. Nimi ”Telakan väylä” juontaa juurensa näistä ajoista. Nyt väylää avarrettiin pienillä muutoksilla, ja sille tehtiin vähäisiä ruoppaustöitä, jotta siitä saatiin tehokas ja nykyisille laivoille turvallinen. Kelluvat turvalaitteet päivitettiin suuremmiksi tammikuussa.

”Suurimmat konttilaivat eivät tälle väylälle mahdu, mutta se tulee tarjoamaan meille vaihtoehdon, joka palvelee rekka- ja perävaunuliikenteen aluksia. Se vähentää laivaliikenteen ruuhkatilanteita varsinaisella väylällä ja toimintojen kahdentaminen myös parantaa sataman resilisenssiä. Alkuvaiheessa väylää tulee käyttämään Eckerö Linen M/s Finbo Cargo, joka vierailee Vuosaaressa jopa kolme kertaa päivässä”, kertoo Helsingin Sataman operatiivinen päällikkö Tero Valu.

”Pidämme uutta väylää merkittävänä edistysaskeleena ympäristötavoitteidemme saavuttamisessa sekä liikenteemme tehostamisessa Vuosaaren ja Muugan välillä. Uusi väylä parantaa liikenteen sujuvuutta ja samalla vähentää polttoaineenkulutusta ja päästöjä kuljetusyksikköä kohden”, kommentoi Finbo Cargon kapteeni Henrik Andersson.

Kun rinnakkaisväylän käyttö säästää alukselta muutamaan minuutin aikaa joka käyntikerralla, aluksen on mahdollista kulkea merellä hitaammin. Se säästää polttoainetta ja pienentää päästöjä. Säästö kertautuu merkittäväksi, kun Finbo Cargo vierailee Vuosaaren satamassa noin 800 kertaa vuodessa.

Traficom teki väyläpäätöksen tammikuussa, ja reitti otetaan laivojen käyttöön keväällä 2026 avovesikauden alettua. Väylä on Helsingin Sataman vesialuetta ja se on rinnakkainen reitti Vuosaaren pääväylälle.  Alkuvaiheessa alusten päällystöltä vaaditaan väylän käyttöön erillinen koulutus, jossa harjoitetaan taitoja haastavissakin simuloiduissa tilanteissa.

Telakan väylä

• johtaa Vuosaaren meriväylältä Pikku Niinisaaren länsipuolitse Vuosaaren satamaan
• pituus 4 km, eli 2,2 mpk
• maksimisyvyys 6,60 m

Helsinki-Tallinna Green Corridor (FIN-EST Green Corridor) on Helsingin ja Tallinnan satamien, kaupunkien ja varustamoiden yhteishanke, jonka tavoitteena on luoda kestävä ja vähäpäästöinen yhteys sekä matkustajille että rahdille Helsingin ja Tallinnan väliselle merireitille. Vuonna 2023 käynnistetty hanke keskittyy mm. uusiutuvien polttoaineiden käyttöönottoon sekä kestävään matkailuinfrastruktuuriin ja satamatoimintoihin.

Kun aloimme suunnitella satamatunnelia, tiesimme, että hankkeella on vaikutuksia Lapinlahden puiston luontoarvoihin. Yksi keskeisimmistä lajeista, joihin tunneli vaikuttaa, on kirvelilattakoi. Sen koko elinkierto on riippuvainen alueella kasvavasta mukulakirvelistä.

Mukulakirveli on vaatimattoman näköinen kasvi, jonka mukuloita voi käyttää myös ruokakasvina. Esimerkiksi kotipuutarhaviljelijät ja Martat ovat innostaneet kokeilemaan sen kasvattamista ja käyttöä hyötykasvina.

Satamasta Suomen suurin mukulakirvelin viljelijä

Satamasta on tullut hieman yllättäen myös Suomen suurin mukulakirvelin viljelijä, kun olemme kylväneet niitä kymmeniä tuhansia kappaleita. Emme kuitenkaan ole kylväneet niitä itsellemme ruokakasviksi, vaan Lapinlahden puistossa asustavalle kirvelilattakoille, jonka toukat käyttävät ravinnokseen ainoastaan mukulakirvelin kukintoja.

Ennen kuin voimme kaivaa metriäkään tunnelia, meidän on varmistettava, että korvaamme jokaisen hävitettävän kasvualueen uusilla, elinkelpoisilla esiintymillä ja että kirvelilattakoi myös asettuu näille uusille alueille.

Tätä varten olemme varautuneet merkittävällä siemen- ja taimihankinnalla. Olemme ostaneet Saksasta yhteensä noin 275 000 siementä, ja kaupallisilta taimikasvattamoilta tavoitteenamme on saada noin 24 000 taimea istutettavaksi kesällä 2026. Määrä on monikymmenkertainen verrattuna rakentamisen aikana hävitettäviin kasveihin.

Perhosen vuosi Lapinlahdessa

Vuoden 2025 luontoselvitykset kertovat, että kirvelilattakoin toukkamäärä Lapinlahden alueella on lähes kolminkertaistunut edellisvuoteen verrattuna.

Tulos on yllättävä, sillä kesä 2025 oli Etelä-Suomessa verrattain viileä. Yleensä viileys hidastaa hyönteisten kehitystä, mutta kirvelilattakoita se ei näyttänyt haittaavan. Sekä mukulakirvelin että perhosen esiintymismäärät ovat nyt korkeammalla kuin kertaakaan aiemmissa selvityksissä.

Seuranta on myös opettanut meille uutta lajin elinvaatimuksista. Vielä vuonna 2020 arvioitiin, etteivät varjoiset alueet soveltuisi kirvelilattakoille. Vuosien 2024 ja 2025 havainnot osoittavat toista, toukkia löytyy nyt myös varjoisilta alueilta. Tämä on tärkeätä tietoa hyvityssuunnitelmamme toteutuksessa.

Vieraslajit uhkana onnistumiselle

Vaikka tilanne näyttää hyvältä, niin työtä toki riittää. Lapinlahdella on havaittu komealupiinia ja japanintatarta, jotka ovat haitallisia vieraslajeja. Lupiinit ja japanintattareet ovat kovia kilpailijoita, jotka uhkaavat valloittaa elintilaa mukulakirveliltä. Jotta perhosten ravinnonsaanti voidaan turvata, pitää vieraslajiesiintymät hävittää ja seurata tarkasti maaperän siemenpankkia tulevina vuosina.

Kirvelilattakoiden ennätysvuosi antaa hyvän lähtökohdan jatkotyölle. Seurannan ja hoitotoimien avulla varmistamme, että Lapinlahden puiston luontoarvot säilyvät myös rakentamisen aikana.

Pekka Hellström
Kirjoittaja on Helsingin Sataman tekninen johtaja

Tutustu myös

Länsisataman kehittäminen

Lue lisää Länsisataman uudistuksista ja käynnissä olevista rakennustöistä.

Satamatunneli

Satamatunneli siirtää Länsisataman raskaan liikenteen kokonaisuudessaan pois kaduilta, mikä rauhoittaa satamaan liittyviä liikenneruuhkia ja lisää liikenteen ennakoitavuutta.

Usein kysyttyä Länsisataman uudistuksista

Täältä löydät vastauksia Helsingin Satamalta usein kysyttyihin kysymyksiin Länsisataman uudistuksista.

Gateway on Finnlinesin maksuton konsepti kuljetusyrityksille ja heidän kuljettajilleen. Se auttaa yrityksiä hallitsemaan trailerien liikkumista satamaan ja satamasta, ja kuljettajat voivat sujuvoittaa satamakäyntejä omalla mobiilisovelluksellaan.

Kuljetusyritykset, joilla on Finnlinesin Gate-to-Gate-rahtisopimus voivat pyytää käyttäjätunnuksen sovellukseen lähettämällä sähköpostia osoitteeseen gateway(at)finnlines.com. Kuljettajat ja kuljetusyritysten alihankkijat saavat käyttäjätunnuksensa kuljetusyrityksiltä, joiden palveluksessa he ovat.

Lue lisää: www.finnlines.com/gatewayfi

Länsisatamaan kulkee linja 9T. Uusi linja kulkee Kauppatorilta Päärautatieaseman, Kampin ja Ruoholahden kautta Länsiterminaalille ja sieltä Tyynenmerenkatua Välimerenkadun risteykseen asti. Huutokonttorin pysäkiltä ratikka palaa samaa reittiä keskustaan. Välimerenkatua ei liikennöidä, koska raitiovaunuille ei ole sieltä kääntymismahdollisuutta Ruoholahteen. Välimerenkatua kulkee poikkeuksen ajan bussilinja 22.

Länsisatamaan normaalisti kulkevien linjojen 7 ja 9 reitit lyhenevät. Linja 9 kulkee Ruoholahden metroaseman kautta Jätkäsaareen Tahitinkadun päätepysäkille, jota käyttää jo linja 8. Linjan 7 päätepysäkki siirtyy Kolmikulmaan, jotta linjat 9 ja 9T pääsevät kulkemaan Kampin ja Ruoholahden välillä sujuvasti.

Lue HSL:n uutinen kokonaan ja katso ajantasaiset reittivaihtoehdot ja tarkat aikataulut HSL-sovelluksesta ja HSL:n verkkosivujen Reittioppaasta .

Avaa HSL:n poikkeusajan ratikkakartta PDF:nä.

Sataman kesätyöntekijät pääsevät vaikuttamaan omalla työllään siihen, että miljoonat ihmiset vuosittain pääsevät sujuvasti matkustamaan ja että sataman kautta kulkevat tavarat, kuten elintarvikkeet, lääkkeet ja koneet, liikkuvat luotettavasti eteenpäin. 

Suuri hakijamäärä heijastaa osaltaan työmarkkinatilannetta. Erityisesti juniortason tehtävät keräävät tällä hetkellä runsaasti hakijoita eri puolilla maata. 

– Olemme iloisia siitä, että Satama kiinnostaa näin laajasti. Kesätyö on monelle tärkeä mahdollisuus saada kokemusta ja vastuuta merkityksellisessä ympäristössä. Haluamme tarjota meille tuleville nuorille hyvän alun työelämään ja mahdollisuuden oppia osana osaavaa ja iloista työyhteisöä, sanoo Helsingin Sataman ihmisistä ja kulttuurista vastaava johtaja Katja Riikola. 

– Nuoren työllistäminen kesätöihin on vastuullisuusteko, ja kannustaisin yrityksiä myös miettimään voisiko jonkun avoinna olevan roolin täyttää harjoittelupolun kautta. Meillä on siitäkin hyviä kokemuksia, Riikola kertoo. 

Helsingin Sataman rekrytointiprosessit etenevät tehtäväkohtaisesti, ja kesätyöntekijät aloittavat tehtävissään vaiheittain alkukesän aikana. Satamassa on jälleen luvassa vilkas ja opettavainen kesä. 

”Meri on meille kaikille satamassa työskenteleville rakas, ja liiketoimintamme kannalta Itämeri ja sen luonto on meille äärimmäisen tärkeä. Jo vuosikymmeniä olemme tehneet työtä satamatoiminnan, merenkulun ja logistiikan ympäristökuorman vähentämiseksi. Kestävä kehitys on meillä myös strateginen kärkihanke”, kertoo Ville Haapasaari, Helsingin Sataman toimitusjohtaja.

”Olemme yhdessä kumppaniemme kanssa keskittyneet esimerkiksi tehokkaaseen laivojen jätevesien vastaanottoon sekä kasvihuonekaasujen ja ilmanpäästöjen vähentämiseen niin omassa toiminnassamme, kuin satamatoiminnan koko arvoketjussa”, Haapasaari avaa Sataman toimintaa ympäristön hyväksi.

Helsingin Satama suuntaa katseensa vahvasti kohti merten luonnonvaroihin perustuvan sinisen talouden muuttamista kestäväksi. Satamilla on merkittävä rooli esimerkiksi uusien ympäristöystävällisempien polttoaineiden jakelussa sekä laivaliikenteen sähköistymisessä.

Nyt solmitusta yhteistyöstä hyötyvät molemmat osapuolet. Kumppanuuden myötä Helsingin Satama tarjoaa asiantuntemuksensa John Nurmisen Säätiön hankkeisiin, joiden tavoitteena on puhtaampi meriliikenne Itämerellä.

”Yhteistyö John Nurmisen Säätiön kanssa tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa entisestään panostustamme Itämeren luonnon suojelemiseen. Säätiön hyvän työn tukemisen kautta pääsemme yhdessä entistä positiivisempiin tuloksiin, puhuttiin sitten yhteisen meremme tilasta, monimuotoisuudesta tai merellisestä kulttuuriperinnöstä. Tämä on aktiivinen teko Itämeren tulevaisuuden eteen”, sanoo Haapasaari.

”Työssämme suojelemme Itämeren meriluontoa muun muassa vähentämällä rehevöitymistä ja haitallisten aineiden pääsyä mereen. Satamilla on suuri merkitys päästövähennysten saavuttamisessa. Kiitos Helsingin Satamalle, joka sitoutuu kanssamme pitkäjänteisesti meren tilan parantamiseen sekä ihmisten merisuhteen vahvistamiseen”, sanoo John Nurmisen Säätiön toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt.