Ympäristö
24.04.2017 //
Teksti:
Piritta Porthan
//
Kuva:
Timo Porthan

Linnunlaulu jatkuu Vuosaaressa

Vuosaaren sataman rakentaminen ei heikentänyt viereisen Natura 2000 -luonnonsuojelualueen linnustoarvoja. Jotkut lintulajit saivat sataman myötä jopa uusia pesäpaikkoja.

Kun Vuosaaren sataman peruskivi vuonna 2003 muurattiin, alueen lintukantoja oli seurattu jo pari vuotta satamahankkeen mittavassa linnustonseurannassa. Seurannan kohteena oli erityisesti Vuosaaren sataman vieressä sijaitsevat Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet, jotka yhdessä muodostavat Natura 2000 -luonnonsuojelualueen. Linnustonseurantaa tehtiin vuosina 2001-2011 eli se jatkui koko satamarakentamisen ajan ja kolme vuotta sataman käyttöönoton jälkeen. 

Hanhet
Vuosien 2001 ja 2011 välillä seurantaluodoilla runsastuivat valkoposkihanhi, selkälokki, kalalokki ja kuvassa oleva kanadanhanhi.

– Näin laajaa linnustotutkimusta ei rakentamishankkeissa ole Suomessa aiemmin tehty. Euroopan mittakaavassakin tutkimus oli suuri, seurantaa johtanut biologi Rauno Yrjölä sanoo. 

Vain lokkikannat vähenivät

joutsen vuosaaren satama
Kyhmyjoutsen-parit pysyivät koko linnuston-seurannan ajan vakiintuneilla paikoillaan.

Linnustonseurannan mukaan Vuosaaren satama ei heikentänyt läheisen Natura 2000 –alueen linnustoarvoja. Esimerkiksi ruisrääkän, pikkulepinkäisen ja luhtahuitin kannat pysyivät ennallaan. Kirjokerttukanta hävisi tutkimusalueelta kokonaan, mutta sama havainto tehtiin lähes koko Uudellamaalla. Tutkimuksessa lajien kannanvaihtelut myötäilivätkin valtakunnallista linnustonseurantaa.

– Lintukannoissa tapahtuu jatkuvasti muutoksia. Edes ihan sataman läheltä emme löytäneet selkeää trendiä satamarakentamisen kielteisestä vaikutuksesta laajemmin lintukantoihin, Yrjölä sanoo. 

Sataman meriväylillä merilokkikannat vähenivät tutkimuksen aikana, mutta muissa lintulajeissa ei vähenemistä meriväylillä havaittu. Myös Natura 2000 –alueen lajimuutokset vaihtelivat lintulajeittain, mikä kertoo niiden johtuvan satamarakentamisen sijaan muista syistä. Satamarakentamisen aiheuttamina muutosten olisi odotettu näkyvän tasaisesti kaikissa lajeissa.

– Nyt jotkut lajit vähenivät ja jotkut lisääntyivät. Lintukantojen vaihteluihin vaikuttavat monet tekijät, kuten ilmasto, lajien hävittäminen, petokannat, lajien välinen kilpailu, metsästys ja jopa kaislikoissa kulkevat onkijat, Yrjölä selittää. 

minkki
Tulokaslaji minkki voi tehdä suurta tuhoa saaristolintujen pesäpaikoilla.

Metsähakkuulla paikallisia vaikutuksia

Linnustonseurannassa lintumääriä laskettiin kuulo- ja näköhavaintojen perusteella. Jokainen Yrjölän johtaman seisemänhenkisen ryhmän jäsen pystyi yhden aamun aikana laskemaan linnut noin 50 hehtaarin alueelta. Tärkeimmiksi vuosittaisiksi vertailtaviksi muuttujiksi nostettiin lintulajien määrät, lajien parimäärät ja poikastuotto.

– Kevään ja alkukesän aikana linnut laskettiin eri alueilla viisi tai kymmenen kertaa ja tästä tehtiin kooste, Yrjölä kertoo. 

– Jos esimerkiksi mustarastas lauloi kolme kertaa kymmenestä samassa paikassa, siihen merkittiin kartalle sen reviiri. Havaintojen perusteella laskettiin lintujen vuosittainen parimäärä ja lopulta tutkittiin parimäärien vaihtelua suhteessa vuosiin. 

Satamakentän alta hakattiin metsää, mikä vaikutti lintuihin paikallisesti. Uudenmaan vuotuisessa metsähakkuussa sataman osuus oli kuitenkin vain 0,27 prosenttia.  

– Satamakentän alle jäi naurulokkien pesimäsaari, ja siihen aikaan naurulokki oli vähenevä laji. Tämä lintukannan heikentäminen tehtiin kuitenkin suunnitellusti, eli satamalla oli siihen viranomaisten lupa. Emme merkinneet yksilöitä, mutta kun naurulokit vähenivät satama-alueella, ne lisääntyivät lähialueilla. Osa yksilöistä saattoi siis siirtyä toiseen paikkaan pesimään. 

linnustonseuranta
Linnuston- seurannan aikana lintulajeista runsastui muun muassa kuvassa kyhmyjoutsenen vierellä uiva tukkasotka.

Pesimäaika huomioitiin rakennusaikataulussa

Vuosaaren sataman rakentamisessa linnustoarvot otettiin huomioon monin tavoin. Esimerkiksi Porvarinlahden siltaa ei rakennettu lintujen pesimäaikana. Sataman itäreunan melumuuri lievensi rakentamisesta syntyvää meteliä. Sataman rakentamisesta aiheutuvien haittojen lieventämis- ja torjuntatoimilla oli Yrjölän mukaan todennäköisesti merkitystä linnustoarvojen säilymiselle. 

naurulokki
Satamakentän alle jäi suunnitellusti naurulokkien pesimäsaari. Lähialueella naurulokkien yksilömäärä kuitenkin lisääntyi.

– Lintujen pesimäaikaan satama-alueella ei tehty räjäytyksiä, sillä äkkinäinen melu olisi voinut pelästyttää linnut. Säikähtäessään lintu saattaa jättää pesänsä, jolloin vaikkapa varis pääsee viemään pesässä olevat munat. Muuten linnut usein tottuvat meluun. 

Jotkut lintulajit jopa hyötyivät sataman rakentamisesta. Kun esimerkiksi Österängenin viljelypeltoalueen poikki rakennettiin tie, linnut saivat lisää pesimispaikkoja. Pellolla oli aiemmin pesinyt lähinnä kiuruja ja töyhtöhyyppiä, mutta tien pientareiden ja kivikasojen myötä lintukannat tien vieressä nousivat.

– Muun muassa hemppo, niittykirvinen ja kivikasoissa pesivä kivitasku alkoivat pesiä alueella. Syntyi uudenlaista elinympäristöä, ja lintujen parimäärät kasvoivat, Yrjölä toteaa. 

Linnut ovat muutenkin sopeutuvaisia. Jos niiden pesäpaikkoja ei tuhota, ne kyllä jäävät tutulle pesimäalueelle ympäristönmuutoksista huolimatta.

Telkkäpariskunta
Linnuston-seurannassa telkkiä havaittiin kaikilla lahdilla.