Helsingin Satama
15.09.2017 //
Teksti:
Juha Peltonen
//
Kuva:
Maria Stuckey

Satamapäivässä hehkutettiin fantastisia näkymiä

Viennin kasvu on nopeampaa kuin koskaan aikaisemmin tällä vuosituhannella. Tämä näkyy rahtikuljetusten kasvuna. Myös matkustaja- ja automäärät laivoilla ovat lisääntyneet.

Länsiterminaali 2:n valmistuttua Helsingin Satama vastaa nyt kuta kuinkin 1990-luvun alussa tehtyjä suunnitelmia. 

– Nyt on erinomainen ajankohta tarkastella sitä, miten tuolloin tehty suunnitelma vastaa nykypäivän tarpeita. Vaikka maailma näytti 1990-luvun alussa toiselta, mielestäni tuolloin kyettiin tekemään kokonaisuuden kannalta hyvä suunnitelma, jossa satama-alueille oli varattu tarpeeksi tilaa vuosikymmenten kasvua varten, Helsingin Sataman toimitusjohtaja Kimmo Mäki sanoi avatessaan Helsingin 20. Satama- ja logistiikkapäivän.

Hän kiittää myös matkustajaterminaalien viihtyvyyttä ja toimivuutta. Kehitettäväänkin vielä riittää.

– Liikenneyhteydet erityisesti Länsiterminaaliin ovat kieltämättä haastavia asukasmäärien kasvun ja Jätkäsaaren rakentamisen seurauksena. Usein esitettyä kysymystä, kuinka hyvin raskas liikenne istuu jatkossa nykymuodossaan keskustan satamanosiin, ei voi ohittaa. Asian tärkeyttä on korostettu kaupungin suuntaan ja ratkaisuvaihtoehtoja etsitty ponnekkaasti, mutta jostain syystä ainoastaan joitakin toimenpiteitä on saatu käytäntöön. Olen täysin vakuuttunut siitä, että liikenteen haasteet on ratkaistavissa, jos vaan halutaan.

Kimmo Mäki Satamapäivillä
Helsingin Sataman toimitusjohtaja Kimmo Mäki totesi avauspuheessaan, että kaikilla näyttäisi menevän nyt hyvin.

Vaikka nyt valmistunut laajennus on ollut jo mittava, Mäki uskoo satamakapasiteetin kasvattamiselle edelleen olevan tarvetta tulevina vuosikymmeninä.

– Luontevin paikka on Vuosaaren sataman lounaispuolella, joten tulevien vuosien aikana on syytä miettiä, minkälainen laajennus ja mitä toimintaa varten rakentaminen tullaan tekemään.

Nousukauden uskotaan jatkuvan

Sataman laajennus valmistui sopivasti yleisen nousukauden alkuun. Kimmo Mäki totesikin avauspuheessaan, että kaikilla näyttäisi menevän nyt hyvin.

Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju pani heti paremmaksi:

– Näkymät ovat fantastiset!

Aki Kangasharju vakuutti kasvun jatkuvan ainakin tämän vuosikymmenen, mikä sai Marina Congress Centeriin 12.9. kokoontuneen satama- ja logistiikka-alan väen myhäilemään.

Aki Kangasharju
– Vientikysyntä kasvaa nopeammin kuin kultaisina 2000-luvun alkuvuosina, kertoi Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju.

– Vientikysyntä kasvaa nopeammin kuin kultaisina 2000-luvun alkuvuosina. Vielä vuosi sitten näkymät olivat sumuiset. Nyt kaikki OECD-maat ovat kasvussa, ja Suomen viennistä 85 prosenttia menee OECD-maihin, Kangasharju sanoi.

USA:ssa on taloushistorian kolmanneksi pisin nousukausi, ja ensi kesänä siitä tulee pisin. Euroopassa jopa Ranska ja Italia kasvavat. Kangasharjun mukaan ei ole syytä olettaa, että nousukausi maailmalla loppuisi kovin pian. Ainoastaan poliittiset riskit voivat uhata kasvunäkymiä.

– Kukaan ei enää pelkää edes Trumpia, hänen protektionismikorttinsakin on sulamassa. Kongressi pystyy hidastamaan Trumpia, joka voi kyllä hajottaa, mutta ei sopia uutta tilalle.

Edes euron vahvistuminen dollariin nähden ei haitannut Kangasharjua, sillä dollari on heikentynyt suhteessa muihinkin valuuttoihin. Ja Suomi vie etenkin Ruotsiin, Venäjälle ja Kiinaan.

Suomi on päässyt kasvuun mukaan investointilaman päätyttyä.

– Se käyrä lopetti laskun jo ennen kiky-sopimusta, Kangasharju huomautti.

Vienti on yleensä korkeamman tuottavuuden toimintaa kuin kotimainen palvelutuotanto. Niinpä bkt:n kolmen prosentin kasvuvauhti tulee tuottavuuden kasvusta. Sitä pidetään synonyyminä työmarkkinoilla käytettävälle palkankorotusvaralle. Kangasharju ennusti, että työmarkkinoilla pyydetään tänä syksynä kolmen prosentin palkankorotuksia.

Hänen mielestään 0,7 prosentin sopimuskorotus ”ja vähän liukumaa päälle” olisi kansantalouden kannalta kestävä taso.

– Tarvitsemme vaihtotaseen ja kauppataseen ylijäämää, että olisi puskuria, kun ikäännymme.

Rahtikuljetusten määrä 
lähes tuplaantunut

Tallink-konsernin toimitusjohtaja Janek Stalmeister kertoi matkustajamäärän heidän laivoillaan kasvaneen kymmenessä vuodessa noin kuudesta yhdeksään miljoonaan, 43 prosenttia. Samassa ajassa laivoissa kuljetettujen yksityisautojen määrä on kasvanut 125 prosenttia.

– Siksi olemme lisänneet varsinkin autokapasiteettia.

Vain sulan veden aikaan liikennöivien kahden katamaraanin lisäksi Tallink-Silja operoi nyt ympärivuotisesti kahdella laivalla, kun Megastar on tullut liikenteeseen tänä vuonna. Sen kapasiteetti on 2800 matkustajaa ja 800 ajoneuvoa. Autokapasiteetti on kasvanut enemmän kuin matkustajapaikat.

Kymmenessä vuodessa Tallinkin Viron ja Suomen välillä kuljettaman rahdin määrä on kasvanut 94 prosenttia. Kuitenkin rahdin yksikköhinnat ovat samassa ajassa laskeneet.

– Matkustajaliikenteeseen yhdistetty rahtimallimme mahdollistaa edulliset hinnat molempiin. Kun matkustajamäärä on suurimmillaan heinäkuussa, rahtia on vähemmän. Vastaavasti talvikuukausina rahdin kysyntä on suurempaa, Stalmeister sanoi.

Janek Stalmeister
- Kun matkustajamäärä on suurimmillaan heinäkuussa, rahtia on vähemmän. Vastaavasti talvikuukausina rahdin kysyntä on suurempaa, Tallink-konsernin toimitusjohtaja Janek Stalmeister sanoi.

Digitalisaatiosta tuli 
metsäteollisuudelle mahdollisuus

Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen avasi Suomen suurimman vientisektorin näkymiä ensi vuosikymmenelle.

– Vielä kymmenen vuotta sitten auringon laskun alana puhuttu metsäteollisuus ohitti kemianteollisuuden tavaraviennissä vuonna 2015, ja viime vuonna ykkössija säilyi. Kuluvan vuoden toisella kvartaalilla kaikki metsäteollisuuden tuoteryhmät olivat kasvussa, paperia lukuun ottamatta.

Timo Jaatinen
– Näen digitalisaation meille enemmän mahdollisuutena kuin uhkana, Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen sanoi.

Metsäteollisuus on perinteisesti investoinut Suomeen noin miljardin euron arvosta vuodessa, ja on viime ja tänä vuonna palannut sille tasolle.

Viime vuosikymmenellä arveltiin digitalisaation vievän metsäteollisuutta alas. Nyt on huomattu, että verkkokauppa lisää pakkauskartonkien kysyntää.

– Näen digitalisaation meille enemmän mahdollisuutena kuin uhkana, Jaatinen sanoi.

Maailmassa, jossa fossiiliset polttoaineet on ennemmin tai myöhemmin korvattava, puusta voi tehdä lähes kaiken saman.

– Olennaista on kuitenkin, että uusi syntyy vain olemassa olevan yhteyteen. Uutta ei tule, jos ei ole kilpailukykyistä perusteollisuutta pohjalla, hän painotti.

Mahdollisena kasvun pullonkaulana Jaatinen piti henkilöstön vinoa ikärakennetta.

– Tarvitaan paljon osaavaa väkeä.

Myös alan työehtosopimusten rakennetta on Jaatisen mielestä uudistettava.

– Siitä on kyse, enemmän kuin palkkaratkaisusta. Esimerkiksi kemianteollisuudessa tämä on pystytty tekemään. Asia on ratkaistava tämän syksyn neuvotteluissa tai lähivuosina.

Jaatinen haluaisi myös yritystuista jo vuoden verran velloneen keskustelun uomiinsa.

– Suomessa sanotaan olevan neljä miljardia tehottomia yritystukia. Kuitenkin neljästä miljardista kolme on alennettuja verokantoja.

Hän käytti esimerkkinä dieselveroa, joka Suomessa on Euroopan neljänneksi korkein, yli 50 senttiä litralta. Koska bensiinivero on yli 76 senttiä litralta, lasketaan näin maksettavan yritystukea. 

– Minäkin siis saan yritystukea, kun ajan dieselillä, Jaatinen heitti.

– EU ei kuitenkaan pidä alempaa verokantaa yritystukena, vaan olemme sen itse määritelleet.

Varustamo on 
osa kuljetusketjua

Finnlinesin johtoryhmän jäsen Staffan Herlin nauratti yleisöä sanomalla, ettei meriteollisuudessa hötkyillä eikä ”koko ajan muutella kalvoja”.

– On vaikea vielä yhtyä Nordean esittämiin näkymiin. Ne voivat muuttua hyvinkin nopeasti, Herlin sanoi.

Hän kuitenkin myönsi, että pitkän taantuman jälkeen alalla ollaan palaamassa normaaliin päiväjärjestykseen.

– SECA tuli ja meni, vaikka välillä oli olo, ettei siitä selvitä.

Herlinin mukaan alalla oli tuuria, kun polttoainehinnat kääntyivät laskuun. Lamasta on kuitenkin tultu ulos uudenlaiseen maailmaan.

– Lainalaisuudet eivät ole samoja kuin ennen. Pitäisi olla varautunut myös siihen, mikä tulee puskista, Herlin sanoi.

Yksikkörahdin kehitys ei ole johtanut alalla odotettuun revoluutioon.

– Ajattelemme sitä tuotekehityksenä.

Finnlines investoi pidentämällä laivojaan.

– Se on fiksu tapa, mutta ei tarkoita, ettei uusinvestointeja olisi suunnitteilla.

Yhtiö on ollut Grimaldi-ryhmän italialaisissa käsissä jo muutaman vuoden, mutta on Herlinin mukaan nyt suomalaisempi kuin usein aiemmin. Sen alukset seilaavat Suomen lipun alla, yhtiön pääkonttori on täällä ja johtoryhmässä enemmistö on suomalaisia.

– Myös asiakkaat ovat suomalaisia. Palvelemme Suomen ulkomaankauppaa, Herlin sanoi.

Hänen mukaansa pitkä taantuma opetti myös meriteollisuutta.

– Varustamo ei olekaan itsenäinen elinkeino, vaan liittyy kuljetusketjuun. Tämä on keikan heittoa. Sitä tehdään mieluiten isoilla yksiköillä satamasta satamaan. Mutta kyllä laivat kääntyvät markkinoiden mukaan, Herlin tyrmäsi väitteet, joiden mukaan isot varustamot ohjaavat markkinoita.

Herlin näki, että ympäristöasioiden ohjaavuus tulee jatkossa vain kiihtymään.

– Silloin merenkulkualaa ei voita mikään. Kun mitataan päästöjä per rahtitonni, meri on ylivoimainen.

Nissisestä satamaneuvos

Satamapäivän aluksi toimitusjohtaja Kimmo Mäki luovutti Heikki Nissiselle Tasavallan Presidentin myöntämän satamaneuvoksen arvonimen. Nissinen johti Helsingin Satamaa 1998-2011, esimerkiksi Vuosaaren sataman rakennusaikana. Hän aloitti satamauransa jo 1974 ja vaikutti pitkään Satamaliitossa.

Satamaneuvos on alan korkein arvonimi, joita on nyt myönnetty kymmenen.

HEikki Nissinen
Satamaneuvos Heikki Nissinen.