Kumppanit
24.04.2017 //
Teksti:
Timo Hämäläinen
//
Kuva:
Mikko Martikainen

Twin-Port vahvistaa kaksoiskaupunkia

Helsinki ja Tallinna tehostavat Twin-Port-hankkeissa matkustajasatamiensa liikenteen sujuvuutta. Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen mukaan hyvin toimiva laivaliikenne on oleellinen osa Helsinki-Tallinna-kaksoiskaupunkia.

EU:n osin rahoittamissa Twin-Port 1 ja Twin-Port 2 -hankkeissa on parannettu Helsingin Länsisataman ja Tallinnan Vanhasataman toimivuutta avaamalla liikennevirtoja hidastavia pullonkauloja. 

– Twin-Port-hankkeissa on mietitty, miten kasvaneet ja edelleen kasvavat liikennetarpeet voidaan tyydyttää aiempaa paremmin. On erinomaista, että Helsingin ja Tallinnan välisen liikenteen merkitys on huomattu myös EU:ssa, Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen iloitsee.

– Helsinki ja Tallinna ovat eräällä tavalla kasvaneet yhteen. Satamien välityksellä on syntynyt aivan uusi ulottuvuus. Matkustajamäärät ovat kasvaneet huimasti vajaassa 30 vuodessa, Pajunen jatkaa. 

Matkustajaliikenteen ohella myös tavaraliikenne Suomenlahden yli on lisääntynyt huomattavasti. Tallinnaan suuntautuvan rahtiliikenteen kasvu pyritään kuitenkin ohjaamaan Vuosaaren sataman kautta.

– Historiallisesti katsoen rahti­liikenteessä palataan ajassa 1800-1900-lukujen vaihteeseen, jolloin tavaroita kuljetettiin pääasiassa Tallinnan kautta. Sen jälkeen rahtivirtojen painopiste siirtyi Ruotsin suuntaan. Nyt kuljetukset ohjautuvat taas yhä enemmän Tallinnan ja Baltian kautta Eurooppaan.

Pajusen mukaan Helsingin sata­mien kautta kulkevien liikennevirtojen kasvu vahvistaa koko pääkaupunkiseutua ja kaksoiskaupunkia.

– Ensin oli satama, sitten tuli Helsinki. Helsinkiä ei voi ymmärtää ilman että ymmärtää sataman roolin. Satamalla on myös tulevaisuuden strategioissa iso merkitys, ehkä isompi kuin koskaan, Pajunen sanoo.

Toisiaan tukevat osaamisprofiilit

Ajatus Helsingin ja Tallinnan muodostamasta kaksoiskaupungista nostettiin esiin, kun Viro 1990-luvun alussa itsenäistyi. Pääkaupunkiseudun ja Tallinnan alueella asuu noin kaksi miljoonaa asukasta, joten se muodostaa keskikokoisen eurooppalaisen metropolin.

– Kaksoiskaupunkia pohdittiin ensin jonkinmoisena hallinnollisena järjestelynä, mutta siitä ei tullut mitään. Kansalaiset ovat kuitenkin äänestäneet jaloillaan, mikä näkyy matkustajamäärien räjähdysmäisenä lisääntymisenä. Siten kaksoiskaupunkiajatus on nyt paljon vahvemmalla pohjalla, Jussi Pajunen sanoo.

Moni virolainen työskentelee Helsingissä, vastavuoroisesti moni suomalainen yrittäjä on perustanut yhtiön Viroon tai on levittänyt alihankintaverkostoaan sinne. Pajunen uskoo, että tämän kaltainen toimeliaisuus lisääntyy edelleen.

– Suomella ja Virolla on hieman erilaiset osaamisprofiilit. Niiden yhdistäminen tuottaa tuloksen, joka on enemmän kuin osiensa summa. Koulutuslaitokset ja -järjestelmät täydentävät toisiaan. Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto sekä Tallinnan ja Tarton yliopisto luovat huippukeskittymän. Kumpikin maa pärjää hienosti myös Pisa-tuloksissa, mikä kertoo koulutusjärjestelmien toimivuudesta ja antaa hyvän näkymän tulevaisuuteen. 

Kansainvälisesti kaksoiskaupunki tarjoaa Pajusen mukaan yhdistelmän, jonka kaltaista ei hevin muualta löydy. Matkailijat voivat saman vuorokauden aikana tutustua sekä Tallinnan Hansa-kaupunkiin että Helsingin empire-keskustaan.

Laivaliikenne keskeinen tekijä

Parhaillaan tutkitaan mahdollisuutta rakentaa Helsingin ja Tallinnan välille Suomenlahden alittava rautatietunneli. Pajunen ei kuitenkaan näe, että tunnelihanke millään tavoin vesittäisi laivaliikenteen kehityshankkeita.

– Pikemminkin tunnelisuunnitelmat kertovat siitä, kuinka tärkeäksi kaksoiskaupunki ja sen sisäisen liikenteen toimivuus ymmärretään. Laivaliikenne on siinä keskeinen tekijä. 

Pajunen huomauttaa, että tunnelin mahdollinen valmistuminen on joka tapauksessa kaukana tulevaisuudessa. Liikennöinti tunnelissa voisi alkaa aikaisintaan 2030-luvulla. 

– Laivaliikenne toimii markkinaehtoisesti, ja laivaoperaattorit ovat parhaat asiantuntijat arvioimaan, mihin kannattaa panostaa. Ei ole mitään syytä epäillä, etteikö laivaliikenne kehittyisi ja kasvaisi edelleen. Twin-Port-hankkeet ovat tästä yhtenä osoituksena.