Alukset
14.12.2017 //
Teksti:
Timo Hämäläinen

Varustamot uusivat laivakalustoaan

Rahtiliikenteen vilkastuminen näkyy varustamojen kalustoinvestoinneissa. Uusien laivojen lisäksi kasvatetaan nykyisten laivojen kokoa.

Talous elpyy. Moni rahtia kuljettava varustamo hankkii lisää kuljetuskapasiteettia. Finnlines vastaa kasvavaan kysyntään pidentämällä neljää alustaan Remontowa-telakalla Puolan Gdanskissa. Ensimmäinen pidennystyö valmistuu marras-joulukuun vaihteessa, viimeinen huhtikuussa 2018.

– Alukset tulevat Suomen ja Saksan liikenteeseen reiteille, joilla tarvitsemme eniten lisää kapasiteettia, sanoo kaupallinen johtaja Staffan Herlin.

Pidennyksessä jokaiseen alukseen tulee 1 000 kaistametriä lisää, mikä lisää niiden kuljetuskapasiteettia lähes 30 prosenttia. Uudistustyöt maksavat noin 10 miljoonaa euroa alusta kohden.

Alusten pidennys ei Herlinin mukaan merkittävästi vaikuta laivojen aikatauluihin eikä käsittelyyn satamissa. Etuna on, että polttoaineen kulutus ja päästöt kuljetusyksikköä kohden pienenevät.

Finnlines teki investointipäätöksen ennen Suomen talouden kääntymistä selkeään nousuun.  Taloudessa oli kuitenkin jo havaittavissa merkkejä pitkään kestäneen taantuman taittumisesta. 

– Totesimme, että laivojen pidennys oli nopein ja taloudellisin tapa vastata ennakoituun viennin ja tuonnin lisääntymiseen, Herlin sanoo.

Finnlinesin kuljetusmäärät ovat kuluvana kautena kasvaneet Herlinin mukaan kohtuullisesti ja samalla hallitusti. Viennin ja tuonnin tempoilevuus on vähentynyt, mikä koetaan varustamossa hyvin myönteisesti. Kalliisiin laivoihin investoiville varustamoille markkinoiden tempoilu on pahimmanlaatuista myrkkyä.

– Keväällä oli sesongeista johtuvaa ylimääräistä buustia. Sen jälkeen kuljetusmäärien kasvu rauhoittui. Kesällä kuljetuksissa ei koettu romahdusta kuten aiempina vuosina. Palattiin normaalin aikaan, joka vallitsi ennen vuonna 2008 alkanutta taantumaa.

– Syksy lähti hallitusti kasvuun kuten pitääkin. Marraskuusta odotamme meille vilkkainta kuukautta, Herlin sanoo.

Hän toivoo, että talous elpyy siten, että se ei perustu jonkin yksittäisen markkinan tai tuotealueen kysynnän kasvuun, vaan Suomen oman talouden tervehtymiseen.

– Vienti vetää nyt monilla sektoreilla. Yleinen optimismi lisää uskallusta kuluttaa, mikä heijastuu tuontiin. Kehitys on tapahtunut maltillisesti ja tasaisesti, mikä lisää uskoa siihen, että kasvu on kestävällä pohjalla. 

Herlinin mukaan maailma ei ole vielä valmis, mutta kehityssuunta on hyvä. 

– Olemme pitkän aikaa keskittyneet vain toiminnan parantamiseen, optimointiin ja säästämiseen. Pääsemme nyt pitkästä aikaa tavoittelemaan lisää liikevaihtoa, Herlin summaa.

Suuria konttialuksia

Maersk tilasi vuonna 2015 kiinalaiselta Cosco-telakkayhtiöltä seitsemän uutta konttialusta Itämeren liikenteeseen. Osa niistä tulee Suomen vienti- ja tuontiliikenteeseen. Ensimmäisen aluksen on määrä saapua Eurooppaan tammikuussa 2018. Loput tilatuista aluksista saadaan liikenteeseen ensi vuoden syyskuuhun mennessä.

Uudet 200 metriä pitkät jäävahvistetut alukset pystyvät kuljettamaan kontteja kerralla 3 600 TEU-yksikköä. Määrä on yli kaksinkertainen verrattuna nykyisten alusten kapasiteettiin.

Uusien alusten avulla Maersk toteuttaa suuruuden ekonomiaa: lastimäärän kasvaessa kuljetuskustannukset konttia kohden pienenevät. Uusien alusten uusi tekniikka on vanhaan nähden myös tehokkaampaa.  Aiempaa pienempi polttoaineenkulutus vähentää päästöjä.

– Meillä on Itämeren alueella hyvä markkinaosuus ja uskollinen asiakaskunta. Uskomme, että meidän kannattaa investoida ja parantaa palvelujamme sekä nykyisille että tuleville asiakkaille, sanoo Maersk Finland Oy:n toimitusjohtaja Michael Enberg.

Maerskin kuljetusmäärät ovat vuonna 2017 edelleen kasvusuunnassa.

– Määrät ovat kasvaneet sekä viennissä että tuonnissa merkittävästi. Uskomme kuitenkin, että vuoden 2018 aikana kasvuvauhti maailmantalouden mukana hiukan tasaantuu. Yksi merkittävistä tekijöistä on Äänekosken uusi biotuotetehdas, joka tuottaa rahtia vientiin.

Vaikka Itämeren liikenteeseen tulevat alukset ovat isoja, niiden syväys on vain 11 metriä. Siten ne pystyvät liikennöimään ongelmitta viikoittaisella kierroksellaan Kotkaan ja Helsinkiin. 

– Useampi nosturi voi käsitellä lastia samanaikaisesti. Lastaus- ja purkausajat eivät siksi pitene merkittävästi nykyisestä. Nykyisiin aikatauluihin ja reitteihin voi kuitenkin tulla muutoksia.

Isojen alusten palveleminen vaatii joissain satamissa nosturikaluston uudistamista. Enbergin mukaan varustamo on siinä asiassa tehnyt hyvää yhteistyötä satamien ja satamaoperaattoreiden kanssa.

Uudet alukset käyttävät polttoaineena vähärikkistä meridieseliä, joten ne täyttävät SECA-alueen tiukat rikkinormit.

– Maersk on tehnyt päätöksen, että yhtiö vastaa ympäristönormeihin käyttämällä vähärikkistä polttoainetta. Uskomme, että se on paras ratkaisu kaltaisellemme varustamolle, jolla on maailman merillä liikennöimässä yli 600 alusta.

Terästeollisuuden raaka-aineita ja biopolttoaineita

Aspo-konserniin kuukuva ESL Shipping tilasi vuonna 2015 kiinalaiselta Jinlingin telakalta kaksi LNG-käyttöistä kuivalastialusta.

– Saamme alukset liikenteeseen vuoden 2018 ensimmäisellä puoliskolla. Hankinta osui hyvään aikaan, sillä talous ja sen myötä kuljetusten kysyntä ovat meidän markkina-alueellamme pitkästä aikaa kasvussa, sanoo toimitusjohtaja Mikki Koskinen.

Päätös irtolastialuksista oli kytköksissä SSAB:n kanssa tehtyyn sopimukseen terästeollisuuden raaka-aineiden kuljetuksesta.

– Alukset ovat osa yhteistä kehityshanketta, jonka tavoitteena on pienentää terästeollisuuden raaka-ainelogistiikkaketjun päästöjä. LNG-käytön ja energiatehokkaampien alusten ansiosta laivakuljetusten hiilidioksidipäästöt pienenevät yli 50 prosenttia kuljetettua tonnia kohden.

Koskisen mukaan uudet alukset, Viikki ja Haaga, ehtivät kuljettamaan terästeollisuuden lastien lisäksi muutakin rahtia. Hän uskoo, että näitä laivoja tullaan näkemään myös Helsingin satamissa.

ESL Shippingin alukset tuovat Helsingin energialaitoksille nykyään hiiltä. Suunnitelmien mukaan sen käyttöä kuitenkin vähennetään. Koskisen mukaan alukset sopivat hyvin myös bioenergiatuotteiden kuljetukseen.

– Hiilen korvaaminen biopolttoaineilla on meidän liiketoiminnallemme suuri mahdollisuus. Biopolttoaineita tarvitaan hiileen verrattuna tilavuudeltaan seitsenkertainen määrä saman lämpömäärän tuottamiseen. Jos lämpö tuotettaisiin pelkästään biopolttoaineilla, yhden viikoittaisen hiililaivakäynnin sijasta Helsingin satamassa kävisi biopolttoainetta tuova laiva päivittäin. 

Alusten koko ei kasva, mutta lastinkäsittely tehostuu. Laivoihin asennetaan maailman ensimmäiset automaattiseen lastinkäsittelyyn kykenevät bulkkinosturit. 

– Testaamme ja kehitämme automaattinostureita yhdessä Cargoteciin kuuluvan MacGregor-yhtiön kanssa.  Nosturit eivät poista ihmistyön tarvetta kokonaan, mutta työpanosta voidaan käyttää aluksen liikennöinnin ja ylläpidon kannalta hyödyllisempiin asioihin.

Koskisen mukaan yhtiö parantaa uusinvestointien avulla kilpailukykyään. Vaikka uudet alukset korvaavat kuljetuksissa vanhempia, ei varustamolla ole ainakaan toistaiseksi aikeita myydä irtolastialuksiaan.

ESL Shippingin tammi-syyskuun liikevaihto kasvoi 12 prosenttia ja liikevoitto 11 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon.