Vuosaaren meriväylän ja satama-altaan syventämistyöt on saatu päätökseen etuajassa, marraskuun lopussa. Hankkeen aikana maa-aineksia ruopattiin noin 1,1 miljoonaa kuutiota ja saatiin 800 000 kuutiota louhetta hyötykäyttöön Helsingin aluerakentamisen tarpeisiin.
Hanke valmistui aikataulussa, alittaen samalla kustannusarvion. Keväällä 2020 aloitettu hanke maksoi 26,5 miljoonaa euroa. Alkuperäinen budjettiarvio oli yli kymmenen miljoonaa euroa enemmän. Lisäksi hankkeelle on myönnetty 20 prosentin EU CEF-tuki, jonka tarkoituksena on kehittää liikenteen tehokkuutta ja vähentää ympäristöhaittoja. Budjetin alitus onnistui otollisella markkinatilanteella, hyvällä ennakkosuunnittelulla ja urakoitsijan asiantuntevalla otteella.
– Suurimpana yksittäisenä tekijänä budjetin alittamiselle voidaan pitää sitä, että Vuosaaren urakan kilpailutus osui yhtäaikaisesti Helsingin kaupungin Hernesaaren ruoppaus- ja täyttöurakan kanssa, joka mahdollisti hyvän tarjouksen antamisen kummastakin. Valikoituneella urakoitsijalla, Terramare Oy:llä, on myös laadukas kalusto ja kokenut henkilöstö, jolloin työskentely on tehokasta, kertoo Väyläviraston projektipäällikkö Seppo Paukkeri.
– Kahden urakan yhtäaikaisuuden lisäksi urakoitsijan aiempi kokemus Vuosaaren väylän rakentamisesta edesauttoi budjetin alitusta, vahvistaa Helsingin Sataman rahdin liiketoimintajohtaja Jukka Kallio.
Terramarelle projekti oli vaikeustasoltaan tyypilleen ruoppaustyö. Vyyryläisen mukaan hankkeen erikoispiirteet muodostuivat mm. vilkkaasta alusliikkeenteestä ja työalueella sijainneesta voimalaitoksen vedenotosta.
– Projektikokonaisuus saatiin valmiiksi hyvällä ennakkosuunnittelulla sekä projektin omilla innovaatioilla ja motivoituneen sekä ammattitaitoisen henkilöstön avulla, kertoo urakoitsija Terramaren Jani Vyyryläinen.
Hankkeessa rakennuttajakonsulttina ja valvojana toimi Ramboll CM Oy. Lisäksi Ramboll toimi hankkeen suunnitteluttajana, geoasiantuntijana, turvallisuuskoordinaattorina, riskienhallinnan asiantuntijana ja ympäristöasiantuntijana sekä vastasi hankkeen viestinnästä rakennuttamisen ajan.
Syvennystyöt sujuivat turvallisesti vilkkaan laivaliikenteen keskellä
Turvallisuus oli hankkeen ykkösprioriteetti ja projektiryhmä iloitsee töiden turvallisesta sujumisesta loppuun saakka. Hanke toteutettiin vilkkaasti liikennöidyllä vesialueella ja se vaati merkittäviä panostuksia alusliikenteen, huviveneilyn ja työkoneiden yhteensovittamiseen. Vuosaaren satama pidettiin auki koko syvennyshankkeen ajan.
– Vuosaaren väylällä on Suomen vilkkain alusliikenne. Ruoppaus- ja louhintatyöt piti toteuttaa väylällä niin, että isot rahtialukset pystyivät ohittamaan työkohteet turvallisesti. Meillä oli joka viikko yhteinen liikennepalaveri, jossa kävimme alusliikenteen ohjauksen eli VTS:n luotsien, varustamoiden ja urakoitsijan kanssa läpi tulevat työvaiheet ja sovimme pelisäännöistä turvallisuuden varmistamiseksi. Vaikka töiden vuoksi väylälle jouduttiin asettamaan ylimääräisiä viitoituksia ja nopeusrajoituksia, kaikki hankeosapuolet olivat valmiita joustamaan ja halusivat omalta osaltaan myötävaikuttaa hankkeen turvalliseen toteuttamiseen, Paukkeri kiittelee.
– Alusliikenteen turvallisuuden ja töiden yhteensovittaminen oli koko projektin ajan yksi merkittävä haaste, johon panostettiin jatkuvasti eri osapuolten välillä. Projektin liikennekoordinaattorin ja muiden hanketahojen tiivis yhteistyö loivat kuitenkin hyvät käytännöt hankkeen turvalliselle toteutukselle, kertoo Vyyryläinen.
Jatkossa isommat laivat pääsevät Vuosaareen
Vuosaaren satama on Suomen vilkkain konttisatama. Väylällä liikkuu noin kolme tuhatta alusta vuodessa. Syvennystöiden ansiosta Vuosaaren satama voi jatkossa vastaanottaa isompia konttilaivoja. Tämä pienentää konttiliikenteen ympäristövaikutuksia, sillä kerralla voidaan kuljettaa isompia lasteja. Samalla isompien laivojen avulla saavutetaan kuljetuskustannussäästöjä.
– Vuosaari on Suomen merkittävin ulkomaankaupan pääsatama. Hankkeen merkitys on tärkeä satamalle, mutta vielä merkittävämpää sataman asiakkaille ja sitä kautta Suomen ulkomaan kaupalle, kuvailee Helsingin Sataman Jukka Kallio.
Uusi väylä otettiin virallisesti käyttöön 30.11.2021.
Louheilla rakennetaan uutta Helsinkiä
Suurin osa hankkeen louhemassoista eli 800 000 kuutiota kuljetettiin vesiteitse 21 km:n päähän Hernesaareen, missä ne hyödynnettiin alueen meritäytöissä. Kuljetettu louhemäärä vastaa kooltaan noin seitsemää eduskuntatalollista. Poikkeuksellisella tavalla, meriteitse toteutettu kuljetus vähensi kuljetusten aiheuttamaa ympäristökuormitusta, liikennehaittoja ja kustannuksia.
– Merikuljetus vähensi huomattavasti rekkarallia Helsingin kaduilla. Ratkaisulla korvattiin noin 40 000 kuorma-autolastia, se vähensi polttoaineen kulutusta 1,1 miljoonaa litraa sekä hiilipäästöjä noin 2 500 tonnia, kertoo Helsingin kaupungin massakoordinaattori Mikko Suominen.
2020-luvulla Hernesaari muuttuu rakentamisen myötä merelliseksi matkailu- ja vapaa-ajanpalveluihin keskittyneeksi asuinalueeksi satama- ja teollisuustoimintojen siirtyessä muualle.
Hankkeen perään toteutetaan lisätyönä poijuportin avartaminen
Vuosaaren sataman edustalla on edelleen laivoille ahdas kohta, poijuportti. Hankkeen perään toteutetaan nyt myös poijuportin avartaminen. Työlle on saatu AVI:n myöntämä vesilupa. Poijuportin avartaminen sopii hyvin toteutettavaksi isomman hankkeen vanavedessä, jolloin kokonaishaitat pysyvät pienempinä. Myös mökkiläisten kannalta syksy on oiva ajankohta laajennustöiden tekoon. Työ alkoi lokakuun aikana ja valmistuu marras-joulukuun vaihteessa (Urakoitsija Terramaren osalta hanke päättyy.)
Poijuportin laajennuksen ohella lisätyönä vuoden 2022 puolella toteutetaan Kuiva Hevosen pienvenesataman syventäminen ja aallonmurtajan rakentaminen. Kummatkin lisätyöt ovat osana EU-rahoitusta.
Uudet työskentelytavat vähensivät ympäristövaikutuksia
Työssä syntyneet louhemassat hyödynnettiin Helsingin aluerakentamisessa ja kuljetus rakennuspaikalle meriteitse vähensi kuljetusten aiheuttamaa ympäristökuormitusta, liikennehaittoja ja kustannuksia.
Urakan ympäristövaikutuksia seurattiin säännöllisesti. Kalastovaikutuksia kompensoidaan hankkeessa vielä vuoteen 2023 asti istuttamalla vuosittain alueelle 40 000 siianpoikasta. Tämän vuoden siikaistutus toteutettiin syyskuun lopussa.
Hankkeen vaikutuksia vesistöön seurattiin sameusmittausten ja -kartoitusten, ilma- ja satelliittikuvien sekä vesinäytteiden avulla tiiviisti koko hankkeen ajan. Näiden perusteella vaikutukset on todettu ennakoidun mukaisiksi. Samentuma rajoittui työkaluston ympäristöön, ja erityisesti kevätvalunnan aikana samentumaa oli vaikea erottaa jokien tuomasta kiintoainekuormasta ja tästä johtuvasta yleisestä sameudesta.
Hankkeen ympäristötarkkailuissa selvitettiin erilaisten haitallisten aineiden ilmenemistä merialueella. Veneiden pohjamaaleissa käytetystä, haitallisesta tributyylitinasta käytiin Vuosaaren sataman rakentamisen aikaan 2000-luvun alussa vilkasta keskustelua. Kyseistä tinayhdistettä ei kuitenkaan nykyisen syventämistyön yhteydessä enää ollut. Ruoppaukset ulottuivat nyt olemassa olevan väyläalueen syvemmälle tasolle.
Hankkeen aikana tutkittiin myös syvennys- ja louhintatöiden vedenalaista melua. Raportti tuotti Itämeren suojelun kannalta tärkeää tietoa vesiväylähankkeiden rakentamisvaikutuksista. Pääset lukemaan vedenalaista melua koskevan jutun ja raportin tästä. Vuoden 2021 tarkkailutulosten raportti julkaistaan hankesivuilla raportin valmistuttua kesällä 2022.
Hanke verkossa:
www.vayla.fi/vuosaaren-merivayla
facebook.com/vuosaarenmerivayla
Lisätietoja:
Seppo Paukkeri
Projektipäällikkö, Väylävirasto
seppo.paukkeri(at)vayla.fi
puh. 029 534 3361,
Sanna Supponen
Projektipäällikkö, Helsingin Satama Oy
sanna.supponen(at)portofhelsinki.fi
puh. 040 801 4705
