Sataman kehittämisohjelman tavoitteena on mahdollistaa satamatoiminnan kannattava kasvu. Ohjelma vastaa myös kaupungin asukkaiden ja sataman asiakkaiden tarpeisiin. Terminaali-investoinnit ja satamainfrastruktuurin rakentaminen sekä entistä toimivammat liikennejärjestelyt parantavat niin matkustajakokemusta, satamapalveluita kuin varustamojen toimintaympäristöäkin ja avaavat uutta tilaa kaupunkilaisten käyttöön.

Helsingin keskustan satamissa liikennöivien varustamojen liiketoiminta perustuu taloudelliseen konseptiin, jossa matkustaja- ja tavaraliikenne yhdistyvät samoille aluksille. Konsepti takaa tiheän, tehokkaan, säännöllisen ja ympäristöystävällisen laivaliikenteen Helsingin, Tallinnan ja Tukholman välillä.

Kehittämisohjelma varmistaa, että nykyinen tehokas ja säännöllinen matkustaja- ja tavaraliikenne on mahdollista myös jatkossa ja laivamatkustajat voivat jatkossakin tulla suoraan Helsingin keskustaan.

Nykytilanne: vahva asema niin matkustaja- kuin rahtiliikenteessä

Helsingin Sataman liiketoiminta jakautuu kahteen liiketoimintasegmenttiin; matkustaja- ja rahtiliikenteeseen. Helsingin Satama on matkustajamääriltään Suomen selkeästi suurin matkustajasatama ja myös yksi Euroopan vilkkaimmista kansainvälistä liikennettä välittävistä matkustajasatamista. 

Helsingin Satama on samalla myös Suomen suurin kappaletavaran ja tuonnin yleissatama, joka palvelee ennen muuta yksiköissä, eli konteilla, rekoilla ja perävaunuilla tehtäviä Suomen ulkomaankaupan kuljetuksia. Tehokas satamatoiminta edellyttää myös toimivia liikenneyhteyksiä.

Helsingin Sataman markkinaosuus on noin 80 % Manner-Suomen merisatamien kokonaismatkustajamäärästä. Sataman kautta kulkeneiden merimatkustajien tuomat tulot alueelle vuonna 2017 olivat yhteensä lähes 690 miljoonaa euroa (Helsingin Satama Oy, Vaikuttavuustutkimus 2019).

Rahtiliikenteen puolella Helsingin Sataman kautta kulkeva ulkomaan tavaraliikenteen volyymi on tonnimääräisesti noin 14 prosenttia ja yksiköidyn tavaramäärän osalta noin 40 prosenttia koko Suomen satamien liikenteestä. Helsingin Sataman kautta kulkevan tavaran arvo on 43–54 miljardia euroa, eli 40–50 % koko Suomen merikuljetusten arvosta.

Lue lisää Helsingin Sataman vaikuttavuustutkimuksesta (2019)

Laivamatkustus on Helsingissä vilkasta myös 2030-luvulla

Helsingin Satama on Suomen vilkkain ja monipuolisin matkustajaliikenteen satama myös 2030-luvulla. Matkustajaliikenteen vaikutukset näkyvät Helsingissä muun muassa matkailupalvelujen tarjonnassa, hotelli- ja ravintola-alalla, paikallis- ja kaukoliikenteessä sekä vähittäiskaupassa.

2030-luvulla Helsingin Satama tulee yhä olemaan Suomen vilkkain ja monipuolisin matkustajaliikenteen satama.

Sataman keskittämisskenaarion mukaisesti Katajanokan terminaali palvelee Tukholman ja Länsisatama Tallinnan liikennettä. Vuosaaren sataman Hansaterminaali palvelee puolestaan matkustajaliikennettä Travemündeen. Vuosaaresta kulkee matkustajaliikennettä myös Viron Muugaan.

Kehittämisohjelma mahdollistaa sataman kasvun ja kehittämisen erityisesti Länsisatamassa, joka on keskustan satamanosista merkittävin. Länsisatamaan toteutettava satamatunneli parantaa erityisesti sataman saavutettavuutta, minkä ansiosta myös Jätkäsaaren ja Ruoholahden alueen liikenne on entistä sujuvampaa, häiriöttömämpää ja sataman ympäristövaikutukset maan pinnalla pienenevät.

Länsisatamaan toteutetaan toinen matkustajaterminaali (T1) palvelemaan matkustamista Tallinnaan. Uusi terminaali vastaa sekä matkustajatilojen ja matkustajakokemuksen että matkustamista muutoin tukevien toimintojen tarpeeseen. Myös Katajanokan sataman matkustajaterminaali uusitaan palvelemaan Tukholman matkustajia. Se vastaa erityisesti samaan aikaan operoivien varustamojen toiminnallisiin tarpeisiin ja jäsentää samalla satama-alueen käyttöä. 

Tallinnan suunta on matkustajamääriltään selvästi Helsingin Sataman keskeisin reitti. Myös Tukholman ja Saksan Travemünden matkustajaliikenteen ennustetaan jatkavan maltillista kasvua. Kansainvälisen risteilyliikenteen ennustetaan myös palaavan lähivuosina koronavuosia edeltävälle tasolle.

Rahtiliikenne jatkaa kasvuaan 2030-luvulla

Helsingin Sataman tavaraliikenteessä Katajanokan ja Länsisatama satamat palvelevat matkustajalaivoilla kulkevaa rekka- ja traileriliikennettä. Vuosaaren satama palvelee puolestaan pääasiassa kontti-, rekka- ja traileriliikennettä sekä projektilasteja.

Vuosaaren satama ottaa vastaan pääosan tavaraliikenteen kasvusta jatkossakin.

Rahtiliikenteen suuntiin ja muotoihin ei ennusteta lähivuosina suuria muutoksia. Viron ja Saksan kumipyöräkuljetusten odotetaan jatkavan positiivista kehitystä. Ruotsin liikenteen odotetaan jatkuvan tasaisena. Konttiliikenteeseen odotetaan puolestaan merkittävää kasvua.