Kehittämisohjelma on satamaliiketoiminnan kasvun edellytys

Kehittämisohjelman avulla mahdollistetaan satamatoiminnan kannattava kasvu. Se vastaa myös kaupungin asukkaiden ja sataman asiakkaiden tarpeisiin. Terminaali-investoinnit ja satamainfrastruktuurin rakentaminen sekä entistä toimivammat liikennejärjestelyt parantavat matkustajakokemusta, palveluita ja varustamojen toimintaympäristöä sekä avaavat tilaa kaupunkilaisten käyttöön.   

Helsingin keskustan satamissa liikennöivien varustamojen liiketoiminta perustuu taloudelliseen konseptiin, jossa yhdistyy matkustaja- ja tavaraliikenne samoille aluksille, ja joka takaa tiheän, tehokkaan, säännöllisen ja ympäristöystävällisen laivaliikenteen Helsingin, Tallinnan ja Tukholman välillä.

Kehittämisohjelma varmistaa, että nykyinen tehokas ja säännöllinen matkustaja- ja tavaraliikenne on mahdollista ja laivamatkustajat saavat jatkossakin tulla suoraan Helsingin keskustaan.

Nykytilanne: vahva asema niin matkustaja- kuin rahtiliikenteessä

Helsingin Sataman liiketoiminta jakautuu kahteen liiketoimintasegmenttiin; matkustaja- ja rahtiliikenteeseen. Helsingin Satama on matkustajamääriltään Suomen suurin matkustajasatama, ja yksi Euroopan vilkkaimmista kansainvälistä liikennettä välittävistä matkustajasatamista. 

Helsingin Satama on myös Suomen suurin kappaletavaran ja tuonnin yleissatama. Se palvelee ennen muuta yksiköissä, eli konteilla, rekoilla ja perävaunuilla tehtäviä Suomen ulkomaankaupan kuljetuksia. Tehokas satamatoiminta edellyttää toimivia liikenneyhteyksiä.

Helsingin Sataman markkinaosuus on 81 % Manner-Suomen merisatamien kokonaismatkustajamäärästä. Sataman kautta kulkeneiden merimatkustajien tuomat tulot alueelle vuonna 2017 olivat yhteensä yli 689 miljoonaa euroa (Helsingin Satama Oy, Vaikuttavuustutkimus 2019).

Helsingin Sataman kautta kulkeva ulkomaan tavaraliikenteen volyymi on tonnimääräisesti noin 14 prosenttia, ja yksiköidyn tavaramäärän osalta noin 40 prosenttia koko Suomen satamien liikenteestä. Tavaran arvo on 43–54 miljardia euroa, eli 40–50 % koko Suomen merikuljetusten arvosta.
Lue lisää Turun Yliopiston Brahea keskuksen tekemästä vaikuttavuustutkimuksestasta 2019)

Laivamatkustus 2030

Vuonna 2030 Helsingin Satama on yhä Suomen vilkkain ja monipuolisin matkustajaliikenteen satama.  Matkustajaliikenteen vaikutukset näkyvät mm. matkailupalvelujen tarjonnassa, hotelli- ja ravintola-alalla, paikallis- ja kaukoliikenteessä sekä vähittäiskaupassa.

Vuonna 2030 Helsingin Satama tulee yhä olemaan Suomen vilkkain ja monipuolisin matkustajaliikenteen satama.

Keskittämisskenaarion mukaisesti Katajanokan terminaali palvelee Tukholman ja Länsisatama Tallinnan ja Pietarin liikennettä. Vuosaaren sataman Hansaterminaali palvelee matkustajaliikennettä Travemündeen.

Kehittämisohjelma mahdollistaa sataman kasvun ja kehittämisen erityisesti Länsisatamassa, joka on merkittävin keskustan satamanosista. Länsisatamaan toteutettava satamatunneli parantaa sataman saavutettavuutta. Sen ansiosta myös Jätkäsaaren ja Ruoholahden alueen liikenne on entistä sujuvampaa, häiriöttömämpää ja sataman ympäristövaikutukset maan pinnalla pienenevät.

Länsisatamaan toteutetaan toinen matkustajaterminaali (T1) palvelemaan matkustamista Tallinnaan ja Pietariin. Uusi terminaali vastaa sekä matkustajatilojen ja matkustajakokemuksen että matkustamista muutoin tukevien toimintojen tarpeeseen. Myös Katajanokan satamaan toteutetaan uusi matkustajaterminaali palvelemaan Tukholman matkustajia. Se vastaa erityisesti samaan aikaan operoivien varustamojen toiminnallisiin tarpeisiin ja jäsentää samalla satama-alueen käyttöä. 

Tallinnan suunta toimii matkustajaliikenteen kasvun veturina, ja Tukholman matkustajaliikenteen odotetaan palautuvan vuoden 2019 tasolle. Pietarin matkustajaliikenteen osalta tunnistetaan kasvumahdollisuuksia. Travemünden matkustajaliikenteen ennustetaan jatkavan maltillista kasvua.
Kansainvälisen risteilyliikenteen ennustetaan palautuvan vuoden 2019 tasolle.

Rahtiliikenne 2030

Katajanokan satama ja Länsisatama palvelevat matkustajalaivoilla kulkevaa rekka- ja traileriliikennettä, ja Vuosaaren satama pääasiassa kontti-, rekka- ja traileriliikennettä sekä projektilasteja. Kehittämisohjelman mukaisesti Tallinnan liikenne keskitetään Länsisatamaan, ja Tukholman liikenne Katajanokan satamaan.

Vuosaaren satama ottaa vastaan pääosan tavaraliikenteen kasvusta jatkossakin.

Liikennesuuntiin ja -muotoihin ei ohjelmakaudella ennusteta tulevan suuria keskinäisiä muutoksia. Viron ja Saksan kumipyöräkuljetusten odotetaan jatkavan positiivista kehitystä, ja Ruotsin liikenteen odotetaan jatkuvan tasaisena. Konttiliikenteeseen odotetaan merkittävää kasvua.