Yleiset kysymykset

Satamat on perustettu kauppapaikoille, ja Helsinki on aikanaan perustettu satamaksi kilpailemaan Tallinnan kaupungin kanssa.

Helsingin satama ja kasvava pääkaupunkiseutu hyödyttävät toisiaan tuottamalla keskinäisiä synergiaetuja muun muassa logistiikan kuljetusketjuissa.

Satama tuottaa Helsinkiin muun muassa matkailutuloja, elinkeinoelämän toimeliaisuutta ja työpaikkoja. Tärkeitä ovat myös hyvät ja säännölliset yhteydet Tallinnaan, Tukholmaan ja muualle Eurooppaan.

Helsingin Satama palvelee pääkaupunkiseudun ja koko maan elinkeinoelämää ja hyvinvointia ja sillä on huomattavat positiiviset vaikutukset talouteen ja työllisyyteen.

Helsingin Sataman ja sen kautta kulkevan liikenteen taloudellinen kokonaisvaikutus on Turun Yliopiston Brahea keskuksen vaikuttavuustutkimuksessa (2019) arvioitu olevan yli 4 miljardia euroa vuodessa.

Helsingin kaupungin tavoitteena on kehittää Eteläsataman aluetta. Länsisataman uudistus ja satamatunnelin rakentaminen ovat tärkeä osa Helsingin kehittämistä sekä liikenteen sujuvoittamista Länsi-Helsingissä ja Helsingin keskustassa.

Länsisataman uudistus ja satamatunneli ovat edellytys Helsingin kaupungin tekemän periaatepäätöksen toteutumiselle, jonka mukaan Eteläsataman aluetta vapautetaan kaupunkitilaksi.

Vuosaaren satama palvelee tavaraliikennettä. Satamatoimintojen siirtämistä kokonaisuutena Vuosaareen on tutkittu ja se on todettu epätarkoituksenmukaiseksi niin matkustajaliikenteen, matkustajien liikenneyhteyksien, matka-aikojen kuin rakentamisen ympäristövaikutusten näkökulmasta.

Vuosaaren sataman tavaraliikenne tulee tulevaisuudessa kasvamaan ja sataman täytyy osaltaan varmistaa myös tavaraliikenteen kasvun edellytykset. Senkään vuoksi matkustajaliikenteen siirtäminen Vuosaareen ei ole järkevää. 

Tavoitteena on, että Tukholman liikenne siirtyy Katajanokan satamaan 2030-luvulla. Eteläsatamaan jää vielä kansainvälistä risteilyliikennettä ja sinne varataan myös tilaa mahdolliselle pika-alusliikenteelle.

Pääsääntöisesti laivapaikat pysyvät nykyisellään, mutta Länsisatamassa lähimpänä Tyynenmerenkadun asutusta oleva laivapaikka poistunee käytöstä. Satama toimii ympäristöluvan mukaisesti ja siinä määritellään sataman ympäristövaikutuksen ehdot.

Kyllä. Matkustajaliikenne on palautunut koronasta jo nyt varsin hyvin: vuonna 2019 Helsingin sataman kautta kulki reilut 11,5 miljoonaa matkustajaa, joista Tallinnan liikenteen osuus oli lähes 9 miljoonaa matkustajaa.

Vuonna 2023 kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen yhteenlaskettu matkustajamäärä oli jo noin 7 miljoonaa, joista Tallinnan liikenteen matkustajamäärä oli noin 5,5 miljoonaa matkustajaa.  

Kyllä.

Teoriassa se on mahdollista, mutta toistaiseksi ei ole varustamoa, joka hoitaisi tämänkaltaista liikennettä ja omaisi riittävän hyvät teknologiset ratkaisut liikenteen hoitamiseksi.

Kyllä.

Kyllä.

Länsisataman nykyinen T2-terminaali jatkaa Tallinnan liikenteen terminaalina, ja vanha Länsisataman T1-matkustajaterminaali korvataan uudisrakennuksella. 

Myös Katajanokan nykyinen matkustajaterminaali korvataan uudisrakennuksella. Satama rahoittaa kehittämisohjelman asiakkailta perittävin satamamaksuin.

Helsingin Satama Oy. Kehittämisohjelman kustannukset ovat kokonaisuudessaan yhtiön oma investointi.

Kustannukset tarkentuvat suunnittelun edetessä, ja satama toteuttaa hankkeet omina investointeinaan.

Sataman tavoitteena on tehdä liiketoiminnan pitkäjänteisen kehittämisen näkökulmasta kannattavat investoinnit.

Eivät. Satamatunneli on sataman oma investointi.

Satamatunneli osaltaan parantaa tavaraliikenteen logistiikkaa. Tästä näkökulmasta se parantaa myös huoltovarmuusketjua.

Helsingin Sataman kehittämisohjelma on suunniteltu toteutettavaksi siten, että se valmistuu 2030-luvulla. Kehittämisohjelmaa toteutetaan osa kerrallaan, ennalta suunnitellussa järjestyksessä ja hallitusti. Edellinen hanke vaikuttaa aina seuraavaan, joten aikataulu täsmentyy ohjelman edetessä.

Sataman kehittämisohjelmassa Tukholman liikenne keskitetään Katajanokalle. Siellä matkustajamäärien arvioidaan vähenevän noin neljänneksen verrattuna koronapandemiaa edeltäneeseen vuoteen 2019. Väheneminen johtuu Tallinnan liikenteen siirtymisestä Länsisatamaan.

Länsisataman matkustajien määrän arvioidaan nousevan vuoteen 2040 mennessä 11,6 miljoonaan. Ennen koronaa Länsisataman kautta matkustajia kulki reilut 7 miljoonaa.

Ympäristökysymykset

Sataman kehittämisohjelma on ympäristövaikutuksiltaan paras niin maaliikenteen kuin merimatkankin osalta sataman tulevaisuudesta tehdyistä skenaarioista.

Helsingin keskustasta Tallinnaan suuntautuvan liikenteen keskittäminen Länsisatamaan ja Helsinki-Tukholma -liikenteen keskittäminen Katajanokalle tarkoittaa, että osalla Helsinki-Tallinna liikenteestä matka lyhenee 3 km (3,6 %). Tämän seurauksena alusliikenteen CO2-päästöt vähenevät yhteensä 1200 tonnia (0,2 %).  Tieliikenne huomioiden CO2-päästöt vähenevät 550 tonnia (0,1 %) verrattuna Helsingin Sataman rahti- ja matkustajaliikenteen vaihtoehtoiset järjestelyt -raportin 0-skenaarioon. 

Lue lisää kehittämisohjelman ympäristövaikutuksista.

Rakentamisen aikainen väliaikainen haitta kuten tärinä ja melu on mahdollista, mutta ympäristöhaitat pyritään minimoimaan ja niistä tiedotetaan riittävässä määrin etukäteen. Rakentamisenaikaisia haittoja voidaan verrata Länsimetron rakentamiseen.

Tunnelikysymykset

Satamatunneli ja Lapinlahden alue yhteensovitetaan kajoamatta tai tuhoamatta alueen luontoarvoja.

Ei ole. Satamatunneli on itsenäinen hanke.

Satamatunneli rakennetaan, jotta sataman liikenne Länsiväylän ja Länsisataman välillä saadaan sujuvaksi ja mahdollisimman häiriöttömäksi. Samalla sataman saavutettavuus paranee, ja Jätkäsaaressa haitaksi koettu raskas liikenne saadaan siirrettyä pois katuverkosta.

Satamatunneli vähentää raskasta liikennettä myös Helsingin keskustasta, kun Katajanokalta aiemmin Tallinnaan lähtenyt kumipyöräliikenne siirtyy tunnelin kautta Länsisatamaan. 

Helsingin kaupunki on yhteistyössä Helsingin sataman kanssa tutkinut useita erilaisia vaihtoehtoja, mutta niitä ei ole koettu toteuttamiskelpoiseksi. Satamatunneli on sataman näkökulmasta paras vaihtoehto satamaliikenteen sujuvuuden ja häiriöttömyyden osalta. Se takaa myös liikenteen ennustettavuuden ja ennakoitavuuden ja mahdollistaa kuljetus- ja matkaketjujen suunnitelmallisuuden sataman ja liikenneverkon välillä.

Sataman raskas liikenne eli rekat käyttävät jatkossa ainoastaan tunnelia. Lisäksi suuri osa matkustajaliikenteestä eli henkilöautot voivat myös käyttää tunnelia riippuen siitä mihin matka suuntautuu.

Satamatunnelin rakentamisesta päättää Helsingin Satama Oy:n hallitus. Tarvittaessa yksittäisistä investoinneista päätetään muodollisesti Helsingin Satama Oy:n yhtiökokouksessa.

Riskien alustava kartoitus on tehty. Hankkeen riskit kartoitetaan ja hallitaan hankesuunnittelun ja toteutuksen aikana.

Satamatunneli liittyy Länsiväylään eikä sillä ole muuta liikenneyhteyttä Lauttasaareen. Liikenneyhteydet Lauttasaareen sekä Länsiväylän että Ruoholahden kautta säilyvät ennallaan. 

Satamaliikenne suuntautuu tunneliin ja vapauttaa tilaa katuverkosta muulle liikenteelle. On odotettavissa, että arkiliikenne katuverkossa koetaan sujuvammaksi satamatunnelin valmistumisen jälkeen.  

Tunneli kulkee tilanvaraussuunnitelman mukaisessa linjauksessa syvimmillään noin -40 metriä merenpinnan alapuolella. Se alittaa muun muassa metrolinjan ja monia muita maanalaisia tiloja. Tästä johtuen sen rakentamisesta ei ole mainittavaa vaikutusta yksityisten kiinteistöjen käyttöön. 

Tunnelin nousulle Länsiväylälle on tällä hetkellä kaksi tutkittavaa vaihtoehtoa. Satamatunnelin Ruoholahden puoleinen pää nousee maanpinnalle joko Ilmarisen toimitilakorttelin ja Lapinlahden alueen välistä tai jonkin verran kauempana Länsiväylällä.

Tunneli rakennetaan maan alle, ja suuaukot toteutetaan satamassa alueelle, johon myöhemmin tulee uusi T1-terminaalirakennus eli sillä alueella ei ole liikennettä. Länsiväylän päässä tunnelin suuaukko sijoittuu väylän viereen eli se ei vaikuta Länsiväylän käyttöön. Nykyiset liikennereitit ovat käytössä siihen saakka, kunnes tunneli on valmis.

Näköpiirissä ei tällä hetkellä ole sellaisia.

Tallinnan tunneli on esitetty Uudenmaan ja Helsingin maankäytön suunnitelmissa, mutta sen eteenpäin viemisestä ei ole virallista kannanottoa. Tallinnan tunneli on valtion, Helsingin kaupungin ja Uudenmaan liiton suunnittelema hanke eikä se liity Helsingin Sataman toimintaan.

Liikennekysymykset

Rekkaliikenne Eteläsatamassa ja Katajanokalla päinvastoin vähenee, koska satamatoimintojen keskittämisen seurauksena Tallinnan rekkaliikenne siirtyy Länsisatamaan ja käyttää ainoastaan Länsiväylää reittinä satamaan ja satamasta.

Eteläsataman matkustajalauttaliikenne siirtyy Katajanokalle 2030-luvulla, jolloin raskas liikenne Eteläsatamassa vähenee merkittävästi. 

Matkustajalauttaliikenne jatkuu Länsisatamassa ja Katajanokan satamassa. Vuosaaressa panostetaan myös Vuosaari-Muuga -reittiin. Sen avulla raskaan liikenteen kasvua pyritään ohjaamaan Vuosaareen.

Katajanokan liikennemäärät pienenevät, kun Tallinnan liikenne siirtyy Länsisatamaan. Tukholmaan lähtevien laivojen määrä on pienempi kuin Tallinnaan lähtevien määrä.

Sataman liikennemäärä on noin 10 % Länsiväylän kokonaisliikennemäärästä, ja sataman rekkaliikenne on noin 2 % Länsiväylän kokonaisliikennemäärästä. Tunneli sujuvoittaa Länsiväylän liikennettä sataman ja Länsiväylän välillä. 

Eteläsataman puolella kyllä, kun Helsingin kaupungin keskustan kehittämisohjelma etenee.

Liikenneyhteydet on suunniteltu yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Ne on pyritty mitoittamaan siten, että liikenne on mahdollisimman sujuvaa. Katajanokan sataman liikennemäärä vähenee, kun Tallinnan liikenne siirtyy Länsisatamaan.