Lapinlahden puiston luonto- ja maisema-arvot otetaan huomioon satamatunnelin suunnittelussa. 

Suunnitteilla oleva satamatunneli alkaa Länsisatamasta, nousee maan pinnalle Lapinlahden puiston eteläreunan vierestä ja yhdistyy siitä Länsiväylään. Isoissa rakennushankkeissa ympäristövaikutusten lieventäminen on tärkeää ja toteuttamisen edellytys.

Tunnelin suunnittelussa on löydetty toimivia ratkaisuja Lapinlahden luontoarvojen säilyttämiseen. Merkittävimmät ratkaistavat kysymykset kohdistuvat hankkeesta tehdyn ympäristövaikutusten arvioinnin mukaan Lapinlahden puiston luonto-, maisema- ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin. Kielteiset luontovaikutukset kohdistuivat erityisesti

• liito-oravaan,
• mukulakirveliin sekä kirvelilattakoihin.

Helsingin Satama on kiinnittänyt jatkosuunnittelussa erityishuomiota näiden lajien elinympäristöjen turvaamiseen sekä muiden haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisyyn ja lieventämiseen. 

Kevään ja kesän 2024 aikana on selvitetty tunnelirakentamisessa ohuen kalliokaton teknistä ratkaisua. Ratkaisu mahdollistaa Lapinlahden puiston eteläreunaan sijoittuvan tunnelin suuaukon toteuttamisen niin, että päältä avattavaa avokaukalo-osuutta voidaan merkittävästi pienentää. Ratkaisun myötä:

• liito-oravan ydinalueen puusto ja kasvillisuus voidaan säästää
• mukulakirvelialueita voidaan säästää aiempaa laajemmin.

Liito-oravan elinolosuhteet turvataan 

Liito-orava on EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) ja Suomen luonnonsuojelulain 78 §:n suojaama laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. Lapinlahden puistossa on useana vuonna tehty liito-oravan seurantaa ja alueella on kolme tunnistettua liito-oravan ydinaluetta, joista yksi sijoittuu osittain suunnitellun tunnelin linjauksen kohdalle. Tämä alue pystytään säästämään tunnelin ohuella kalliokatolla, joka lyhentää toteutettavan avokaukalon pituutta. Sen lisäksi liito-oravan elinympäristöä voidaan suojella:

• ajoittamalla melua ja tärinää aiheuttavat rakentamistoimet liito-oravan pesimäaikojen ulkopuolelle
• toteutussuunnittelun edetessä täsmentyvällä puuston säästämisellä sekä suojapuuston istutuksella
• pesäpöntötyksellä. 

Helsingin Satama on pyytänyt suunnittelun ohjaamiseksi ELY-keskukselta lausunnon siitä, miten kehitetyt suunnitelmat lieventävät hankkeen luontovaikutuksia. Arvion mukaan liito-oravan elinympäristö ei heikkene, jos ohuen kalliokaton tekniikkaa käytetään ydinalueen kohdalla ja liito-oravan pesimäaikana ei tehdä meluavia töitä.

Kirvelilattakoin elinolot säilytetään

Kirvelilattakoi on luonnonsuojelulain 77 §:n mukaisesti erityisesti suojeltava laji, joka on Suomessa erittäin uhanalainen. Se on siipiväliltään noin kaksisenttinen, ruskeankirjava perhoslaji, jonka toukka elää mukulakirvelillä.

Helsingin Satama turvaa kirvelilattakoin elinmahdollisuudet Lapinlahden puistossa lisäämällä merkittäviä määriä sen isäntäkasvi mukulakirveliä muualle puistoon kylvöin ja täydennysistutuksin. Työ alkoi laatimalla keväällä 2024 mukulakirvelin monivuotinen istutussuunnitelma. Tavoitteena on varmistaa, että mukulakirvelin kasvualueita esiintyy puistossa riittävästi, jotta kirvelilattakoin elinympäristö ei heikkene.

Satama on pyytänyt mukulakirvelin istutussuunnitelmasta lausunnon ELY-keskukselta, joka piti suunnitelmaa kannatettavana. ELY-keskus kiinnitti huomiota siihen, että kun erittäin uhanalaisen lajin elinympäristöä kompensoidaan, on suunnittelussa varmistuttava riittävästä hyvityskertoimesta. Hankkeen suunnittelussa tullaankin käyttämään uudistetun luonnonsuojelulain mahdollistamia vapaaehtoisen kompensaation työkaluja. Tavoitteena on varmistaa, että viranomaisilla ja muilla sidosryhmillä on aito läpinäkyvyys tunnelihankkeen keskeisten luontovaikutusten arviointiin.

Satama laatii Helsingin kaupungin kanssa edellä kuvatun suunnitelman ja tekee tiivistä yhteistyötä myös ELY-keskuksen kanssa.

Mukulakirvelin istutussuunnitelman mukainen valmistelu alkaa syksyllä 2024 mukulakirvelin siementen koealojen valmistelulla ja kylvöllä. Suunnitelman vaikuttavuutta, mukulakirvelikasvustojen tilannetta ja kirvelilattakoin toukkien esiintymistä seurataan vuosittain. Seurantatuloksia hyödynnetään suunnittelussa ja esimerkiksi mukulakirvelin istutussuunnitelmaan voidaan tehdä muutoksia seurantatulosten perusteella.

Kesällä 2024 Lapinlahden puistossa selvitettiin mukulakirvelin kasvualueiden laajuutta sekä laskettiin kirvelilattakoin toukkien ja syömäjälkien määrää. Selvityksen perusteella kirvelilattakoin toukkien esiintymisalueet olivat suunnilleen samat kuin aiemmassa vuoden 2020 selvityksessä. Toukkien määrä oli kuitenkin suurempi kuin vuonna 2020. Selvityksen perusteella kirvelilattakoin esiintymän tilanne onkin tällä hetkellä hyvä ja parantunut vuoden 2020 tasosta.

Myös kirvelilattakoin elinolojen kannalta keskeistä on ohuen kalliokaton rakennustekniikan käyttäminen tunnelissa. Sen ansiosta satamatunnelin kalliotunneliosuutta voidaan pidentää ja avokaukalo-osuutta lyhentää. Menetelmä säilyttää näin alkuperäistä suunnitelmaa paremmin myös nykyistä mukulakirvelikasvustoa.