Teknologia
12.12.2016 //
Teksti:
Jukka Saastamoinen
//
Kuva:
Kuvat Metsä Group ja VR

Äänekoskella myös logistiikka on suurta

Metsä Groupin Äänekoskelle virittämä biotuotetehdas vaatii ympärilleen ennen näkemättömän massiivisen logistisen järjestelmän. Vuotuiset 800 000 tonnin vientikuljetukset Äänekoskelta Vuosaareen hoidetaan rautateitse.

Käsi sydämelle, Metsä Groupin logistiikkajohtaja Jari Voutilainen: onko missään vaiheessa käynyt mielessä, että Äänekosken uudessa, vuoden päästä valmistuvassa biotuotetehtaassa voisi jokin kuljetusjärjestelmän lenkki pettää ja aiheuttaa Suomen metsäteollisuushistorian suurimman logistisen kaaoksen?

Äänekoskelle valmistuu maailman tehokkain sellutehdas. Sen ympärille muodostuu erilaisten biotuotteita valmistavien yritysten verkosto.
Äänekoskelle valmistuu maailman tehokkain sellutehdas. Sen ympärille muodostuu erilaisten biotuotteita valmistavien yritysten verkosto

– Tehtaan läpi kulkevat tavaramäärät ovat valtavia, ja jos olisimme yrittäneet mennä eteenpäin vanhalla infralla ja entisillä toimintatavoilla, haaste olisi ollut varmasti iso. Nyt logistiikkaa on kuitenkin suunniteltu poikkeuksellisen hyvin, ja viranomaiset ovat olleet mukana heti alkumetreiltä lähtien. Vaikka volyymit ovat isoja, en epäile yhtään, etteikö tavara tule sisään ja lähde ulos niin kuin on ajateltu, Voutilainen sanoo.

Tehtaan työmaa Äänekoskella syksyllä 2016
Tehtaan työmaa Äänekoskella syksyllä 2016

Kun tehdas pääsee täyteen vauhtiin, puuta alkaa kulua 6,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Se tarkoittaa, että tehtaan pihalle kurvaa joka päivä 240 täysperävaunullista tukkirekkaa ja niiden jatkoksi 70 raakapuulla lastattua junanvaunua.

Voutilainen myöntää, että rekkaralli koettelee keskisuomalaista tieverkostoa kovalla kädellä.

– Esimerkiksi nelostie on Jyväskylän pohjoispuolella ruuhkainen jo nyt, ja jos Liikennevirasto ei olisi päättänyt aikaistaa sen ja muutamien muiden kohteiden perusparannustöitä, väylät olisivat voineet mennä tehtaan käynnistyttyä pahemman kerran tukkoon.

Varasto pyörillä ja raiteilla

Raakapuuta ei välivarastoida uuden biotuotehtaan alueella: rekat puretaan suoraan käsittelylaitokseen. Myös junien purkujärjestelmä uudistuu: jatkossa kaikki vaunut tyhjennetään niin, että veturin aika ei mene turhaan odotteluun.

Tehdas tuottaa 1,3 tonnia valmista sellua vuodessa. Siitä 800 000 tonnia menee vientiin, ja se kaikki kuljetetaan junalla Vuosaaren satamaan Helsinkiin. Loput 500 000 sellutonnia jäävät Suomeen. Ne lastit kuskataan perille etupäässä rekoilla.

Myöskään valmista tavaraa ei välivarastoida tehtaalla. Se ohjataan suoraan automaattiseen jakelukeskukseen, jossa se nostellaan uuden tyyppisellä tekniikalla vaunuihin.

Äänekosken Biotuotetehtaan havainnekuva
Valmis tehdas kuluttaa vuodessa 6,5 miljoonaa tonnia raakapuuta

– Automaattinen jakelukeskus ja puoli junanvaunua kerrallaan lastaava nosturisysteemi ovat tehdasalueen merkittävimmät logistiset uudistukset. Muuten tehtaan tulevassa infrassa ei ole mitään erikoista – paitsi tietysti se, että mittakaavat ovat joka suhteessa poikkeuksellisen isot, Voutilainen sanoo.

Sataman suhteen Voutilaisella ja kumppaneilla oli ollut muitakin vaihtoehtoja kuin Vuosaari.

– Kävimme Suomen rannikkoa läpi Merenkurkusta etelään, ja vertailimme satamia hyvin analyyttisen prosessin kautta. Kaivoimme esiin todella ison määrän asioita, ja niissä otettiin huomioon sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia tekijöitä. Kun ne laitettiin lopulta vierekkäin, ykköseksi nousi Vuosaari.

Yksi Vuosaaren valinnan perusteluista oli sen hyvä saavutettavuus maalta ja mereltä.

– Vuosaari on Suomen suurin tuonti- ja vientisatama, ja siihen on investoitu niin paljon, että siellä riittää kapasiteettia. Kaiken lisäksi se on meille vanhastaan tuttu: Metsä Group käyttää sitä jo vientisatamanaan.

Kolmella junalla

Satamakuljetuksiin varataan kolme junarunkoa, ja jokaisessa rungossa on 20–22 vaunua. Periaate on se, että samaan aikaan, kun yhtä junaa lastataan Äänekoskella ja toista puretaan Vuosaaressa, kolmas jyskyttää tyhjänä nokka kohti tehdasta.

Kuljetusjärjestelmän tehoa kasvattaa ratkaisevasti se, että valtio sähköistää Jyväskylän ja Äänekosken välisen rataosuuden biotuotetehtaan nurkalle asti. Näin junia voidaan vetää VR:n uusilla Vectron-vetureilla.

Voutilainen sanoo, että juna on tehtaan ja sataman välisissä kuljetuksissa ”tehokkain, turvallisin ja ympäristöystävällisin kuljetusmuoto”.

Vientikuljetusten satamatoiminnoista vastaa Oy M. Rauanheimo Ab.

VR Transpoint ja Rauanheimo allekirjoittivat helmikuussa sopimuksen biotuotetehtaan vientilogistiikan kokonaisratkaisusta, jossa VR Transpoint vastaa junakuljetuksista satamaan ja Rauanheimo satamatoiminnoista.

Rauanheimon tavoitteena on tarjota räätälöityjä logistiikkaratkaisuja myös muille asiakkaille Vuosaaren satamassa. Rauanheimolla uusi sopimus tulee työllistämään noin 30–35 henkilöä ja se vaatii noin seitsemän miljoonan euron investoinnin koneisiin ja laitteisiin.

Paras vaihtoehto

Voutilainen sanoo, että biotuotetehtaan tulevalle logistiikkajärjestelmälle ei ollut mitään todellista vaihtoehtoa.

– Ehkä teoriassa jokin toinenkin malli olisi voinut löytyä. Nyt kuitenkin pantiin todella paljon paukkuja siihen, että kaikki asianosaiset saatiin jo suunnitteluvaiheessa hankkeeseen mukaan. Kun päästiin miettimään valtion, ely-keskuksen, logistiikkakumppaneiden ja muiden vastaavien toimijoiden kanssa yhdessä, millä tavalla logistinen järjestelmä olisi viisainta panna pystyyn, tuollainen malli siitä muodostui.

Tehdas tuottaa sähköä kaksi kertaa enemmän kuin kuluttaa.

– Sopinee muuten tässä yhteydessä kehaista suomalaisia viranomaisia. Yhteistyö on sujunut heidän kanssaan loistavasti. Väitän, että se on meidän tähänastisista menestystekijöistämme keskeisin. Se selittää osaltaan senkin, miksi hanke on pysynyt niin hyvin aikataulussaan.

Äänekosken biotuotetehdas on Suomen kaikkien aikojen suurin metsäteollisuuden investointi. Sen kustannusarvio on 1,2 miljardia euroa. Voutilainen ei lähde arvioimaan, paljonko kokonaissummasta menee logistiikkaan.

– Niitä kuluja emme ole eritelleet.

Sivuvirrat hyötykäyttöön

Biotuotetehtaan ideana on käyttää kaikki selluntuotannon sivuvirrat hyödyksi ja synnyttää laitoksen ympärille erilaisten bioteollisuusyritysten muodostama klusteri – tai ekosysteemi, niin kuin sitä nykyään niin muodikkaasti nimitetään.

Voutilainen ei halua lähteä ennakoimaan sitäkään, milloin noita uusia biotuotteita valmistavia firmoja ja niiden vaatimaa infraa alkaa tehtaan liepeille nousta.

– Mutta siitä muistutan, että sähköntuotannossa biotuotetehtaan omavaraisuusaste on 240 prosenttia.

– Tehdas siis tuottaa sähköä yli kaksi kertaa enemmän kuin kuluttaa. Käytettävien energianlähteiden joukosta ei löydy fossiilisia aineita yhtään: kaikki on uusiutuvaa energiaa. Tehtaan ansiosta uusiutuvan energian osuus Suomen kokonaistuotannosta kasvaa kaksi prosenttiyksikköä.