Älykkäät ratkaisut täyttävät sataman

SmartPort on satamien digihankkeita yhteensitova ilmaisu. Termiä käytetään hyvin erilaisten hankkeiden yhteydessä maailmanlaajuisesti, eikä sille ole yksiselitteistä miltään taholta vahvistettua määritelmää. 

– Satama on älykäs, jos se käyttää automaatiota ja uusia innovatiivisia teknologioita kuten tekoälyä, Big dataa, IoT-ratkaisuja ja lohkoketjuja toiminnoissaan, Helsingin Sataman kehittämispäällikkö Jussi Malm tarkentaa.

Helsingissä SmartPort-kehitystä vauhditti Länsisataman uudistus.

– Mietimme, miten hallitsemme ajoneuvojen vuosittain kasvavan liikenteen uuden terminaalin alueella, jonka pinta-ala väheni ja muoto muuttui haastavan kapeaksi.

Manuaalinen liikennevirtojen hallinta ei enää toimisi.

Satama oli toteuttanut erilaisia ajoneuvojen tunnistamiseen ja porttitoimintoihin liittyviä hankkeita yhteistyössä Visy Oy:n kanssa jo vuodesta 2006.

– Lähdimme kehittämään tätä automaatiota.

Tallinnassa käynnistyi samaan aikaan vastaavanlaisia projekteja. 

– Varustamot huolestuivat siitä, että meille tulisi erilaiset järjestelmät. Silloin Helsingin Sataman silloinen toimitusjohtaja Kimmo Mäki kutsui yhteisen pöydän ääreen Tallinnan ja muut lähialueiden toimijat.

Tuloksena syntyi niin kutsuttu SmartPort-standardi, joiden mukaan eri järjestelmien välinen sanomaliikenne rakennetaan. Malmin mukaan se helpotti paljon kehitystyötä.

– Voimme itsenäisesti toteuttaa hankkeita tahoillamme ja tieto liikkuu hyvin eri järjestelmien välillä. Se ei myöskään sido meitä yhteen järjestelmän toimittajaan.

Smartport-lipuntarkastus

Uusitussa Länsisatamassa luovuttiin varustamoiden omista lipuntarkastusporteista ja kaikki matkustajat kulkevat samojen porttien kautta.

 – Tämä oli iso muutos. Aiemmin Viking Linella ja Eckerö Linella oli omat porttinsa. Nyt satama otti vastuun järjestelmästä, joka välittää tiedon eteenpäin varustamoille. Näin säästettiin tilaa ja saatiin tehokkuutta.

Porttijärjestelmä varmistaa, että näytetty matkalippu on oikea ja voimassa oleva, ja portista pääsee sisään vain oikeaan aikaan. Aluksi liput tarkastettiin vain terminaalin alakerrassa ja myöhemmin lisättiin toinen tarkastuspiste ennen laivaan nousua.

– Kumppaniksi hankkeeseen löytyi startup-yritys info24, joka oli jo kehittämässä vastaavaa ratkaisua Tukholman Värtanin satamaan. Meidän hankkeemme valmistui tosin aiemmin. Fortum osti yrityksen pian omiin tarpeisiinsa ja myi sen tänä keväänä suomalaiselle Weasel Software Oy:lle.

Katajanokalla Smartport-lipuntarkastus otettiin käyttöön terminaalin muutostöiden yhteydessä vuonna 2020.

– Viime huhtikuussa saimme asennettua uuden porttijärjestelmän remontoitavaan Olympiaterminaaliin.

Helsingin Sataman kaikissa isoissa matkustajaterminaaleissa on siis nyt käytössä sataman oma porttijärjestelmä, josta jaetaan tietoa kolmelle eri varustamolle.

– Systeemiin voidaan myös integroida uusia varustamoita ja sen kehitystyö jatkuu aktiivisena.
Vuosaaressa henkilöliikennettä varten ei vastaavia portteja tarvita, koska matkustajamäärät ovat niin pieniä suhteessa investointiin.

Automaattista tunnistamista  

SmartPort-järjestelmässä ajoneuvot tunnistetaan kameralla ja luvat tarkastetaan automatiikalla. Ennen lähtöselvitystä ajoneuvot myös mitataan, rekat punnitaan ja niille tehdään kuntokuvaus. Puomi avautuu, kun kaikki on kunnossa.

– Turha odottelu ja tyhjäkäynti jää pois.

Raskaat ajoneuvot ja henkilöautot lastataan eri porttien kautta. Molempien järjestelmien pilotit toimivat jo Länsisatamassa.

– Henkilöautojen osalta kehitystyö on jo aika pitkällä. Raskaalla liikenteellä on tällä hetkellä käytössä kevyempi versio.

Malmin mukaan tavoite on saada molemmat projektit valmiiksi vielä kuluvan vuoden aikana ja ottaa järjestelmä käyttöön myös Katajanokalla. Vuosaaren satamassa rekat on tunnistettu kameroilla jo alusta alkaen. Kuljettaja tekee kuitenkin lähtöselvityksen perinteisellä tavalla Gate Housessa ja ajaa sen jälkeen operaattorin portin läpi.

 – Järjestelmä ei ole viety vielä aivan niin pitkälle kuin Länsisatamassa. Yhden portin järjestelmään siirtymisessä on siellä joitakin haasteita liittyen alueen useisiin toimijoihin, joilla kullakin on omat järjestelmänsä.

Myös vaarallisten aineiden ilmoitusjärjestelmän uudistus on loppusuoralla.

– Projektin viimeiset palaset saadaan varmasti paikalleen kesään mennessä. Sataman osalta työ on jo valmis. Nyt on meneillään operaattoreiden ja muiden toimijoiden integroituminen järjestelmään.

Älyliikenne estämään ruuhkia

SmartPort-rakentamista on myös Länsisataman älyliikennehanke, joka keskittyy lähialueiden katuverkkojen liikenteeseen ja läpäisykykyyn.

 – Suurimmassa roolissa tässä on Helsingin kaupunki, jonka kanssa tehdään yhteistyötä. Lisäksi projektissa ovat mukana muun muassa Aalto-yliopisto ja Conveqs Oy.

Tämä on hyvin mielenkiintoinen kokonaisuus, jossa käytetään erilaisia laitteita ja tekoälyä.

Reaaliaikaiseen tietoon perustuvalla älykkäällä ohjauksella pyritään tunnistamaan syntyviä ruuhkia ja muuttamaan valojen vaiheistusta tilannekohtaisesti.

– Välitämme liikennetietoa toimijoille, jotka katuverkon puolella kehittävät järjestelmää. Projekti on vielä osittain kehitysvaiheessa.

– Valmiina ovat esimerkiksi laiteasennukset Länsiväylälle asti.

Vuosaaren satamasta jaetaan nyt jo tilannekuvaa, joka kertoo muun muassa liikennetilanteista ja jonoista. Esimerkiksi konttien seuraamiseen Vuosaaren vaihtoalueella on esillä useita vaihtoehtoja.

– Lisää tietoa reaaliaikaisesta tilanteesta voidaan saada kiinteiden kameroiden ja alueen yllä lentävien dronejen välittämän kuvasta, jonka tekoäly analysoi. Näistä sovelluksista on useampikin keskustelu käynnissä.

Taloudellisesti on merkittävää, kuinka kauan kontti alueella viipyy ja kuinka nopeasti operaattori löytää kontin.

– Samalla tämä lisää tietenkin myös turvallisuutta. On jo tunnistettu paljon hyötyjä, mitä näin saavutetaan.

Tavaraliikenteen optimointi

Malm toteaa, että paljon muutakin on mietintämyssyn alla.

– Kehitys on ollut valtavaa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Liikenne- ja viestintäministeriön logistiikan digitalisaatiostrategia on paljon muutakin kuin vain pyrkimys päästä eroon eri toimijoiden välillä liikkuvista paperisista dokumenteista.

Helsingin Satama on mukana useissa kotimaisissa ja kansainvälisissä tavaralogistiikan optimointiin liittyvissä hankkeissa.

– Tiedon jakamisen merkitys korostuu. Digitaalisesti jaettu tieto on myös reaaliaikaista ja paremmin ennustettavaa. Tästä hyötyy koko ala. Manuaalisen työn määrä vähenee, mutta samalla voi syntyä aivan uusia liiketoimintamalleja. 

Toimitusvaikeudet hidastavat

Koronapandemian vaikutukset hidastivat aiempia uudistuksia parin vuoden ajan. Nyt sekä Länsisataman että Katajanokan SmartPort-hankkeiden toisen vaiheen toteutuksia jarruttavat Ukrainan sodan aiheuttamat komponenttien toimitusvaikeudet.

– Tilausten toimitusajat ovat nyt hyvin pitkiä. Pyrimme tekemään valmiiksi niitä asioita, joita pystymme. Niin pääsisimme suoraan asennukseen, kun saamme laitteet. Toivomme silti, että projektien valmistumiset eivät ainakaan olennaisesti viivästy.