Kolumni
18.05.2016 //
Teksti:
Antti Vehviläinen

Digitalisaatiolla turvallisuutta ja tehokkuutta merenkulkuun

Itämeri ja erityisesti Suomenlahti on riskialtis, vaikeasti navigoitava, matala ja karikkoinen merialue. Suomenlahti on myös vilkkaasti liikennöity alue ja risteävä liikenne lisää onnettomuusriskiä. Venäjän öljykuljetukset ovat olleet kasvussa uusien satamahankkeiden myötä. 

Tieto ja teknologia ovat keskeisessä roolissa turvallisen meriliikenteen varmistamisessa. Merenkulku on ollut edelläkävijä digitalisaation hyödyntämisessä. Elektroninen merikartta- ja navigointijärjestelmä on kansainvälisesti standardoitu jo 90-luvulla. Järjestelmä muun muassa analysoi aluksen reitin turvallisuutta elektronisen merikartan tietoihin perustuen ja varoittaa käyttäjää, mikäli alus on lähestymässä vaarallista matalikkoa.

Antti Vehviläinen

Liikenneviraston meriliikennekeskukset valvovat ja ohjaavat liikennettä reaaliaikaisesti. Alusten poikkeukselliseen kulkuun puututaan keskimäärin 5 900 kertaa vuodessa. Varmoja karille ajoja ehkäistään kymmeniä vuosittain. Uusi öljytankkerien reitintarkastus ja tiedonvälityspalvelu ENSI lisää entisestään turvallisuutta. Alusten reittisuunnitelma tarkastetaan etukäteen analytiikkaa ja digitaalista syvyystietoa hyödyntäen. Komentosillalle lähetetään tarkistetun reittitiedon lisäksi digitaalinen tietopaketti muun muassa sää- ja jäätiedoista. 

Bitit kulkevat myös Suomen, Venäjän ja Viron välillä Suomenlahden tiedonvaihdon ja raportoinnin GOFREP-yhteistyössä. Tätä yhteistyötä ja yhteistä reaaliaikaista tilannekuvaa voimme kiittää muun muassa siitä, että sadantuhannen tonnin raakaöljylastissa ollut öljytankkeri Lovina ei ajanut karille ja aiheuttanut mittavaa ympäristökatastrofia eräänä pimeänä lokakuisena iltana. 

Suomen karikkoisilla ja matalilla vesillä tarkka tieto matalikoista ja karikoista on välttämätöntä. Kauppamerenkulun käyttämät väylät onkin kartoitettu tarkasti ja pohjasta on kolmiulotteinen syvyystietomalli, joka mahdollistaa turvallisen navigoinnin lisäksi energiatehokkaan reitin optimoinnin. Reitin optimointia testataan käynnistyvässä Älyväylä-hankkeessa, joka on osa Liikenneviraston digitalisaatiohanketta (2016-2018). Kolmesta pilottiväylästä tehdään niin sanottuja älyväyliä, joilla merenkulkijat saavat tarkat tiedot väylän muodoista ja olosuhteista. Älyväylän turvalaitteet mittavat tietoja ja kertovat oman tilansa sekä käyttäjille että kunnossapitäjille reaaliaikaisesti. 

Merenkulussa digitalisaatiota on hyödynnetty pitkäjänteisesti turvallisuuden varmistamiseksi. Turvallisuuden osalta ollaan pitkällä, mutta tiedon, analytiikan ja digitalisaation täysimääräinen hyödyntäminen kuljetusten ja kuljetusketjujen optimoinnissa on vielä alkuvaiheissa ja mahdollisuuksia on valtavasti.

Antti Vehviläinen
Liikenneviraston pääjohtaja