Kestävä kehitys
23.04.2020 //
Teksti:
Anu Räsänen
//
Kuva:
Vesa Koivunen

Helsingin Satama auttaa laivoja vähentämään päästöjä Itämerellä

Hiilineutraalius on Helsingin Satamalle keskeinen tavoite, minkä lisäksi yritys haluaa kasvattaa hiilikädenjälkeään. Tämä tarkoittaa sitä, että Satama ohjaa ja auttaa yhteistyökumppaneitaan karsimaan omia päästöjään. Yksi tärkeä askel tässä työssä on ollut automooring-laitteiston eli laivojen automaattisen kiinnityksen käyttöönotto.

Kun Tallinnasta kohti Helsinkiä matkaava Tallink Megastar ohittaa Pihlajasaaren, on kapteeni Vahur Sõstran keskeinen työväline tabletti. Hän varmistaa ohjaustabletiltaan, että Länsisataman automooring-järjestelmä on tunnistanut saapuvan aluksen.

Aluksen havaittuaan automooring-järjestelmä alkaa valmistautua kiinnittämään sen laituriin. Laitteisto asettaa imukuppimaiset tarraimensa oikeaan asentoon. Kullekin laivalle on järjestelmässä omat asetuksensa.

Laivalla kapteeni hoitaa kaiken siitä eteenpäin komentosillaltaan. Kiinnittymisessä ei tarvita työntekijöitä kannella eikä laiturilla. Imukupit tarraavat alukseen ja kiinnittävät sen tukevasti laituriin.

–  Perinteinen köysikiinnitys on ollut yksi vaarallisimmista työvaiheista koko merenkäynnissä, ennen muuta tietysti satamassa työskenteleville ihmisille. Nyt kun käytämme automooring-kiinnitystä, operaatio on täysin turvallinen, Sõstra sanoo.

Ajan säästö säästää myös ympäristöä

Vahur Sõstra
– Etenkin lähtö tapahtuu automooringin ansiosta paljon nopeammin kuin ennen. Käytännössä vain painan nappia, ja laivaa irtoaa laiturista, Sõstra kertoo.

Automooring otettiin Länsisatamassa käyttöön maaliskuussa 2017. Tavoitteena oli paitsi lisätä turvallisuutta myös nopeuttaa alusten kiinnitystä ja irrotusta sekä vähentää melua ja päästöjä.

Jokainen satamassa vietetty minuutti on arvokas, sillä Helsinki–Tallinna-välin laivoilla on tiukat aikataulut.

–  Etenkin lähtö tapahtuu automooringin ansiosta paljon nopeammin kuin ennen. Käytännössä vain painan nappia, ja laivaa irtoaa laiturista, Sõstra kertoo.
Automooring-järjestelmän lisäksi laivan satamakäyntiä nopeuttavat Länsisatamassa tuplarampit. Kallisarvoisia minuutteja säästetään siinäkin, että lastia voidaan purkaa ja lastata kahdelta kannelta yhtä aikaa. 

Ajansäästöstä hyötyy myös ympäristö, mikä on Helsingin Satamalle erityisen tärkeää.

Kun laiva saadaan kiinnitettyä, purettua, lastattua ja irrotettua satamasta nopeammin, jää sille enemmän aikaa merimatkaan. Näin alus voi ajaa hitaammin, mikä säästää polttoainetta ja  tuottaa vähemmän päästöjä.

Päästöjä karsii myös se, että automooringin ansiosta laivan pääkone voidaan sammuttaa hieman aikaisemmin satamaan tultaessa ja käynnistää vasta hyvin lähellä laivan lähtöhetkeä.

”Päästömme ovat vähentyneet automooringin ansiosta”

Automooring-laitteet Helsingin Länsisatamassa.
Automooringlaitteiston avulla laiva saadaan kiinnitettyä ja irrotettua nopeammin, ja sille jää enemmän aikaa merimatkaan.

Koronakriisi on aiheuttanut muutoksia laivojen aikatauluihin keväällä 2020, mutta normaalitilanteessa Tallinkin alukset käyvät Länsisatamassa kuusi kertaa päivässä.

Jos automooringin käyttö nopeuttaa jokaista satamakäyntiä viidellä minuutilla, säästyy aikaa päivässä puoli tuntia. Tämä tarkoittaa kolmea ja puolta tuntia viikossa ja noin 180 tuntia vuodessa. 

Luvut ovat tosin vain laskennallisia. Todelliset säästetyt minuuttimäärät riippuvat muun muassa kunkin päivän säästä, lastin koosta ja laivan kunnosta.
–  Nämä asiat vaikuttavat myös polttoaineen kulutukseen ja päästöihimme, minkä vuoksi niistä on vaikea sanoa tarkkoja lukuja. Se on kuitenkin selvää, että automooringin ansiosta päästömme ovat vähentyneet. Tämä ympäristönäkökohta on tärkeä Tallinkille, Vahur Sõstra sanoo.

Helsingin Satama edelläkävijänä

Maailman ensimmäinen automooring-laitteisto otettiin käyttöön Uudessa-Seelannissa 2000-luvun alussa. Helsingin Sataman satamamestari Antti Pulkkinen kiinnostui järjestelmästä heti siitä kuultuaan.
–  Mietin jo 30 vuotta sitten satamaan töihin tullessani, miten köysikiinnitykselle ei ole vielä keksitty nykyaikaisempaa vaihtoehtoa. Ihminen oli käynyt Kuussa, mutta edelleen kaikki laivat vedettiin köysillä pollareihin, Pulkkinen naurahtaa.

Uudesta-Seelannista automooring-laitteistot levisivät ensin Australiaan ja Aasiaan. Nykyisin niitä on ehditty ottaa käyttöön jo Norjassa ja Tanskassakin, ja laitteisto on tulossa myös Tallinnaan ja Maarianhaminaan. 

Helsingin Satama oli edelläkävijä ottaessaan automooring-järjestelmän ensimmäisenä käyttöön suurilla reittilaivoilla näin pohjoisilla leveysasteilla. Sääolosuhteemme asettavat laitteiston käytölle omat haasteensa.

– Jos esimerkiksi aluksen ulkosivulla on yli kahden millimetrin jääkerros, tarraimet eivät pysty kiinnittymään siihen. Silloin laiva kiinnitetään perinteisesti köysillä, Pulkkinen kertoo.

Myös kovalla myrskyllä turvaudutaan köysikiinnitykseen. Pulkkisen kokemusten perusteella vuodessa on keskimäärin 20 päivää, jolloin automaattinen kiinnitys ei Länsisatamassa onnistu.

Automaattinen kiinnitys lisääntyy Länsisatamassa 

Länsisatamaan on tulossa pian lisää automooring-teknologiaa. Laitteisto saadaan vuodenvaihteen 2020–2021 tienoilla toimintaan myös laiturilla, jota Eckerö Line käyttää. Eckerö Linen M/S Finlandia käy Länsisatamassa kolme kertaa päivässä.

M/S Finlandian kapteeni Kjell Jonasson odottaa uudistusta ilolla.
–  Kiinnittymisestä tulee tietenkin paljon entistä turvallisempaa, ja voimme suunnitella kansimiehistön työajan käytön uudella tavalla. He voivat keskittyä muihin töihin sen sijaan, että seisovat kannella valmiudessa, Jonasson toteaa.

– Meille on myös tärkeää vähentää päästöjämme ja ympäristövaikutustamme. Pyrimme tähän koko ajan muun muassa ajotavalla ja teknisillä ratkaisuilla, joita automooringkin edustaa. Mitä nopeammin pääsemme liikkeelle satamasta, sitä rauhallisemmin voimme ajaa merellä.