Kestävä kehitys
18.02.2021 //
Teksti:
Anu Räsänen
//
Kuva:
Samuli Skantsi

Helsingin Satamalla on nyt yli 500 aurinkopaneelia katoillaan – päästöt pienenevät 20 tonnilla vuodessa

Länsiterminaali sai viime vuonna katolleen 200 uutta aurinkopaneelia, ja Vuosaaren sataman mastoihin asennetaan parhaillaan led-lamppuja. Näiden suurten hankkeiden lisäksi Helsingin Satamassa tehdään joka päivä arkista työtä energiatehokkuuden edistämiseksi. 

Helsingin Sataman kiinteistöpäällikkö Joni Nyholm muistuttaa, että energiatehokkuudessa ei ole mitään monimutkaista. Kaikki perustuu niihin samoihin viisauksiin, joita lapsille on jo sukupolvien ajan opetettu.
”Pannaan ovet ja ikkunat kiinni, jottei lämpö karkaa, ja sammutetaan valot, kun niitä ei tarvita. Ei haaskata, ei kerskakuluteta”, Nyholm tiivistää.

Kehityspäällikkö Jani Lindroos ja kiinteistöpäällikkö Joni Nyholm Länsiterminaali 2 katolla.
Kehityspäällikkö Jani Lindroos ja kiinteistöpäällikkö Joni Nyholm kävivät katsomassa Länsiterminaalin uusia aurinkopaneeleja, jotka pääsevät käyttöön lumien sulettua.

Vaikka Sataman energian käyttö on mittavampaa ja monimuotoisempaa kuin kotitalouksien, samat periaatteet pätevät.
Kaikki lähtee siitä, että mietitään, mihin energiaa kuluu ja mitä sen säästämiseksi voisi tehdä.
”Kun energiatehokkuutta lisätään monessa pienessä asiassa, siitä tulee suuri asia. Me onnistuimme tällä periaatteella puolittamaan Vuosaaren sataman sähkönkulutuksen kolmessa vuodessa”, kertoo Sataman sähkömestari Tarmo Purho.

Led-valot kovalla koetuksella Vuosaaressa

Sähkömestari Tarmo Purho.
Sähkömestari Tarmo Purho tiimeineen onnistui puolittamaan Vuosaaren sataman kulutuksen kolmessa vuodessa.

Suurin yksittäinen energiankuluttaja Vuosaaressa on valaistus. Tehokas valaistus on turvallisuuden edellytys satama-alueilla.
”Toisaalta miksi kaikki valot olisivat päällä öisin, jos liikennettä ei ole. Saimme paljon säästöä aikaan valaistuksen ohjauksilla: yövalaistus on nyt vain kolmasosa koko valaistustehosta”, Purho kertoo.

Oleellista sähkönkulutuksen kannalta on myös se, millaiset lamput sataman mastoissa on.
Purho alkoi viitisen vuotta sitten testata Vuosaaressa erilaisia led-valaisimia. Projekti vaati sekä sitkeyttä että kärsivällisyyttä.
”Yhdet ledit olivat pirun kirkkaat mastossa, mutta valo ei tullut maan pinnalle asti. Monet valaisimet eivät kestäneet keliolosuhteita 40 metrin korkeudessa rannassa, jossa sää on melkein aina kurja”, Purho kertoo.

Viime vuonna löytyivät viimein italialaiset ledit, joissa yhdistyvät valaistusteho ja säänkestävyys. Niitä vaihdetaan vanhojen lamppujen tilalle kevään 2021 mittaan.

Turha lämmitys pois päältä

Energiankulutusta Vuosaaressa kitkettiin myös muuntajaverkon ohjauksen muutoksella ja vesilinjojen lämmityksen säätämisellä. Sähkölämmitteisten tilojen ohjausjärjestelmä uusittiin niin, että patterit kytkeytyvät pois päältä, kun lämpöä on riittävästi.
Tarkasteluun joutui lisäksi satama-altaiden pulputus eli järjestelmä, joka pitää paineilman avulla huolta siitä, ettei vesi pääse jäätymään.

”Vanhanaikaisesti pulputus pantiin päälle syksyllä ja sammutettiin keväällä. Nyt se on käynnissä vain, kun pakkanen laskee alle –2,5 asteen”, Purho kertoo.

Aurinkopaneelien edelläkävijä Helsingin kaupungissa

Jo viitisen vuotta sitten Vuosaareen asennettiin aurinkopaneeleja sähköä tuottamaan.
Aurinkopaneeleistakin innostui ensimmäisenä Purho, joka ajoi idean läpi työpaikallaan.
”Ja niin Satamasta tuli ensimmäinen Helsingin kaupungin laitos, joka hommasi aurinkopaneelit”, Purho muistelee.
Vuosaaressa on kahden satamarakennuksen katolla yhteensä reilut 300 aurinkopaneelia. Syksyllä 2020 oli Länsiterminaalin vuoro saada omansa: sinne asennettiin 200 paneelia. 

”Nyt paneelit ovat lumen alla, mutta kun ne pääsevät toimintaan, ne tuottavat yhteensä 145 megawattituntia sähköä vuodessa. Se vastaa lähes sadan kerrostaloasunnon tai kymmenen omakotitalon vuosikulutusta. Laskennallinen hiilidioksidipäästövähentymä on noin 20 tonnia vuodessa”, kertoo Sataman rakentamispäällikkö Pekka Haikonen.
”Tutkimme parhaillaan, mihin voimme asentaa seuraavat aurinkopaneelit. Meillä on jo muutama kohde mielessä.”

Rakentamispäällikkö Pekka Haikonen ja sähkömestari Tarmo Purho.
Rakentamispäällikkö Pekka Haikonen ja sähkömestari Tarmo Purho selvittävät parhaillaan, minne asennetaan Helsingin Sataman seuraavat aurinkopaneelit.

Terminaalien vesitarpeet unohtuvat usein

Aurinkosähköjärjestelmän kehittämisen lisäksi Satamassa on parhaillaan työn alla ilmanvaihtokoneiden lämmön talteenoton parannus ja rakennusautomaation optimointi.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ilmanvaihtoa terminaaleissa voidaan tehostaa ruuhkahuippujen aikaan ja laskea niiden väillä.
”Olemme myös ottaneet terminaaleissa käyttöön erilaisia teknisiä ratkaisuja, jotka rajoittavat veden valumista hukkaan. Se unohtuu usein, kuinka paljon vettä terminaalien wc-tilat ja ravintolat tarvitsevat”, kiinteistöpäällikkö Joni Nyholm toteaa.

Kehitysideoita matkustajilta ja naapureilta

Joni Nyholmin mukaan korona-ajassa on ollut hyvätkin puolensa Sataman kiinteistöille.
”Matkustajaliikenteen hiljennyttyä olemme pystyneet miettimään erilaisia arjen energiansäästökeinoja terminaaleissa. Meillä on ollut aikaa pohtia ennakoivaa huoltoa ja korjaamista tavallista analyyttisemmin.”

Kun matkustajat taas palaavat terminaaleihin, heidän antamaansa palautetta kuunnellaan tarkasti.
”Olemme saaneet matkustajien ehdotuksista hyviä ideoita energiansäästöön, samoin vuoropuhelusta satamien naapureiden kanssa. On hienoa, että me kaikki kollektiivisesti jaamme huolen siitä, millaisessa maailmassa elämme ja millaisen maailman jätämme jälkeläisillemme.”

Apuna tekoäly ja algoritmit

Sataman rahtiliikenteen kehityspäällikkö Jani Lindroos kiteyttää, että päästöjen vähentäminen on megatrendi, jota yksikään toimija ei voi jättää huomiotta.

Helsingin Satama aikoo olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Energiatehokkuus on osa tätä kokonaisuutta, ja sitä edistetään myös uusin teknologisin ratkaisuin.
”Satama-alalla testataan tällä hetkellä paljon uusia teknologioita. Meneillään on myös tekoäly- ja algoritmihankkeita, joiden tavoitteena on, että laitteiden käytön tehokkuus nousee. Energiaa säästyy, kun tehdään enemmän oikeita asioita ja vähemmän turhaa työtä”, Lindroos sanoo.

Uudet teknologiat kaikkien käyttöön satamissa

Lindroos on kiinnostunut tutkimaan esimerkiksi sitä, miten satama-alueilla liikkuvien työkoneiden ja ajoneuvojen päästöjä saataisiin pienennettyä. 

Parhaillaan on käynnissä hanke, jossa selvitetään, mitkä satamissa liikkuvista koneista voisi sähköistää. Valtaosa näistä koneista kuuluu Sataman yhteistyökumppaneille, laivayhtiöille ja satamaoperaattoreille.
”Helsingin Satama itse tuottaa kohtuullisen pienen osan päästöistä, joita satamissa syntyy. Tämän vuoksi meidän tehtävämme on tukea ja mahdollistaa uusien teknologioiden käyttöönottoa myös yhteistyökumppaneillemme samalla, kun tarkkailemme omaa hiilijalanjälkeämme”, Lindroos toteaa.