Ilmasto- ja eurosäästöjä matkustajaterminaalien energiankäytön optimoinnilla

Kiinteistöillä on iso osuus Helsingin Sataman omassa kokonaisenergiankulutuksessa. Haasteita asettaa osin vanha kiinteistökanta. Hienoissa ja perinteikkäissä matkustajaterminaaleissa on osin vanhaa tekniikkaa.

Vanhakin voi olla energiataloudellinen

– Kun vanhoja rakennuksia ylläpidetään ja korjataan optimaalisesti, nekin voivat olla terveellisiä, turvallisia, ympäristöystävällisiä ja energiataloudellisia, vakuuttaa Joni Nyholm, Helsingin Sataman kiinteistöpäällikkö.
–  Tässä hankkeessa tavoitteita on monta: vähentää energiankulutusta terminaaleilla, lisätä itse tuotetun, uusiutuvan energian määrää, säästää euroja ja vielä parantaa matkustusmukavuuttakin, hän summaa.

Vanhoilla terminaaleilla mittavimmat muutokset

Matkustajaterminaalien energiatehokkuusprojekti aloitetaan vuoden 2021 puolella uusimmasta, eli Länsiterminaali 2:sta. Seuraavana vuonna töitä jatketaan terminaali kerrallaan Katajanokalla ja Olympiaterminaalilla. Valmista tulee vuoden loppuun mennessä. 

Projektin pääyhteistyökuppaniksi on valittu EcoReal, kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijayritys, joka on erikoistunut tekemään kiinteistöistä hiilineutraaleja.

– Satamaterminaalit ovat kovassa käytössä ja niissä on ajoittain erittäin runsaasti ihmisiä paikalla. Katajanokan terminaali sekä Olympiaterminaali ovat myös vanhoja ja osittain suojeltuja kiinteistöjä, joissa energiaremontin toteuttaminen on tavanomaista haastavampaa. Samalla se on tietenkin erittäin mielenkiintoinen tehtävä. Olemme varautuneet mahdollisiin yllätyksiin tutustumalla poikkeuksellisen hyvin nykyiseen laitekantaan ja tekemällä huolellisen ennakkosuunnittelun, kertoo toimitusjohtaja Janne Rytkönen EcoReal Oy:stä.

– Länsiterminaali 2 on meidän tehokkain terminaalimme esimerkiksi laitteiden osalta. Silti tekniikkaa voi optimoida ja käyttää entistä tehokkaammin. Vanhoissa kiinteistöissä myös uusimme talotekniikkaa ja laitteita – esimerkiksi asennamme uusia aurinkovoimalaitoksen Olympiaterminaalin katolle, Nyholm kertoo. 
– Lisäksi parannamme kaukolämmön talteenoton tehokkuutta, uusimme ilmanvaihtokoneita ja liitämme ne rakennusautomaatiojärjestelmään ja jatkamme valaistuksen vaihtamista energiatehokkaisiin ledeihin. 

Entistä paremmat sisäolosuhteet 

Länsiterminaali 2:lla merkittävin tavoite on ilmanvaihdon säätäminen entistä tarkoituksenmukaiseksi. 

– Asennamme terminaalille mm. uusia säätöpeltejä ja hiilidioksidiantureita. Mittausten avulla rakennuksen automaatio, sen aivot, reagoi kiinteistön käyttöasteeseen. Kun terminaalissa on paljon ihmisiä koneet käyvät kovalla, mutta hiljaisena aikana ilmanvaihto ja samalla energiankulutus pienenevät.  
– Tämä on mm. tavarataloista tuttua tekniikkaa. Matkustajille muutokset konkretisoituvat entistäkin mukavampana ja tasalaatuisempana hengitysilmana.

Taloudellisesti kestävää ympäristövastuuta

Helsingin Sataman kiinteistöstrategian lähtökohtana on ympäristövastuu. Silti myös taloudellinen kestävyys on tärkeä muutosten ajuri, varsinkin matkustuksen haasteellisina aikoina. 

– Tarkastelimme sekä päästötavoitteita että kustannussäästöjä pitkällä aikavälillä ja teimme tarkat laskelmat. Otimme huomioon rakennusten elinkaaret ja muutosten tuomat säästöt, kertoo Helsingin Sataman kestävän kehityksen päällikkö Andreas Slotte.
– Kaiken kaikkiaan uudistukset ovat sekä hiilijalanjäljen että eurojen näkökulmasta toteuttamisen arvoisia ja maksavat itsensä takaisin suhteellisen nopeasti. Keskimääräinen takaisinmaksuaika on viitisen vuotta.

Vuosittaiset euromääräiset säästöt lasketaan sadoissa tuhansissa ja hiilidioksidipäästöt pienenevät vuosittain viitisensataa tonnia. 
– Vaikka projekti on työläs ja rakennukset vanhoja, se tuottaa rahaa ja säästää luontoa. Kestävän kehityksen kärjessä toimivan sataman pitää ja kannattaa nämäkin muutokset toteuttaa.