Ilmastonmuutos on aikamme suurimpia haasteita
Meillä kaikilla on oma näkemys ilmastosta ja sen muutoksista. Toisessa ääripäässä odotetaan maailmanloppua, toisessa pidetään koko teemaa viherhömppänä. Tosiasia kuitenkin on, että ilmastonmuutos on käynnissä ja kiihtynyt viime vuosikymmeninä.
Maailman keskilämpötila on noussut 1.1 astetta sitten vuoden 1850. Hiilidioksidipitoisuus on noin 150 prosenttia korkeammalla kuin ennen teollistumista, maksimissaan kolmeen miljoonaan vuoteen. Valtamerien pinta on noussut 26 senttimetriä, ja nousu on kiihtymässä muun muassa Grönlannin jäätikön sulamisen voimistuttua. Arktisen merijään massasta on huvennut kolme neljäsosaa viimeisten 30 vuoden aikana, ja alue saattaa olla syyskesäisin jäätön 2040-luvulla.
Tulvien, helleaaltojen, kuivuusjaksojen, metsäpalojen ja voimakkaimpien trooppisten myrskyjen määrät ovat kasvussa, ja sään aiheuttamat taloustappiot ovat moninkertaistuneet sitten 1980-luvun. Ihmishenkiä on menetetty jopa Euroopassa. 2003 elokuun helleaalto johti Keski-Euroopassa arviolta 75 000 ihmisen ennenaikaiseen kuolemaan. 2010 heinä-elokuun helleaallon ja maastopalojen savujen seurauksena menehtyi Venäjällä 50 000 ihmistä, Suomessa arviolta 500. Säätilat vaihtelevat pääosin luonnollisista syistä, mutta äärisäitä havaitaan entistä useammin ilmaston muuttuessa.
Parhaillaan käynnissä oleva koronakriisi lisännee kuolleisuutta noin vuoden aikaskaalassa, ja johtanee 2–3 vuoden taloustaantumaan. Jos epäonnistumme ilmastonmuutoksen torjunnassa, tulemme kokemaan sekä ihmisten elinlosuhteiden heikkenemistä että taloustappiota jopa satojen vuosien ajan. Tätä isompaa ongelmaa kannattaa ryhtyä torjumaan samalla tarmolla, millä maat satsaavat pandemian vaikutusten hillitsemiseen.
Hyvä uutinen on, että muutos voidaan tehdä pienillä muutoksilla ihmisten arjessa, ja tarvittavat taloudelliset satsautsetkin ovat kohtuullisia.
Liikenne on eräs avainasemassa oleva sektori. Liikenteen sähköistäminen ja biopolttoaineiden kasvava käyttö ovat eräitä keinoja ilmastonmuutoksen torjunnassa maan kamaralla. Myös polttoainevalinnoilla voidaan saada positiivisia ilmasto- ja ilmanlaatuvaikutuksia. Esimerkiksi laivaliikenteessä siirtyminen huonolaatuisesta raskaasta polttoöljystä kaasuun on myönteistä. Maakaasu tuottaa myös hiilipäästöjä, mutta vähemmän kuin polttoöljy. Toistaiseksi hyviä keinoja hiilidioksidin poistamiseksi pakokaasuista ei ole olemassa, joskin kehitystyötä tehdään.
Kuluttajia kiinnostavat kasvavassa määrin liikenteen päästöt, ja halu edistää ilmastomyönteisiä ratkaisuja on ajan henki myös useissa yrityksissä. Maantieliikenteessä keinoja alkaa olla kasvassa määrin, mutta lento- ja laivaliikenteen osalta tilanne on haastavampi. Täydellinen fossiilisista polttoaineista luopuminen on ainakin tällä hetkellä vaikeasti toteutettavissa. Mutta energiaa säästäviä ratkaisuja ja vähemmän ilmastoa kuormittavia ratkaisuja kannattaa etsiä. Pienistäkin puroista syntyy joki. Päästöjä voidaan ainakin vähäisessä määrin kompensoida sitomalla lisää hiiltä biosfääriin. Tosin tämä keino on koko maailman mittakaavassa rajallinen, eikä tule missään määrin riittämään ellei kivivihiilen, öljyn ja maakaasun käyttöä vähennetä huomattavasti nykytasosta.
Keinot ilmasto-ongelman selättämiseksi ovat olemassa, nyt tarvitaan ponnekasta toimeen ryhtymistä. Koronakriisiin verrattuna lääkkeet ovat siedettäviä, ja luovat uusia bisnesmahdollisuuksia.