Kolumni
29.05.2018 //
Teksti:
Kai Merivuori

Kannolta kauppaan

Havusahatavaran kysyntä on maailmalla vahvaa. Hiiltä sitova, kierrätettävä, uusiutuva ja sertifioitu materiaali on kova sana kiristyvän ilmastopolitiikan ja kiertotalouden maailmassa.

Kai Merivuori
Kirjoittaja on Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja.

Sahateollisuuden tuotanto nousi lähes 12 miljoonaan kuutiometriin vuonna 2017. Ennätystasosta ollaan vielä kaukana, sillä 2000-luvun alkupuolella sahatavaraa tuotettiin maksimissaan 13,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Huomionarvoista on, että nyt sahaus perustuu lähes yksinomaan kotimaiseen raaka-aineeseen, kun ennätystuotannosta kaksi miljoonaa kuutiometriä sahattiin tuontitukista.

Saha- ja höylätavaran vienti nousi vuonna 2017 kaikkien aikojen ennätyslukemiin ja ylitti yhdeksän miljoonaa kuutiometriä. Viennin arvo oli lähes 1,8 miljardia euroa. Kotimaan markkina kärsi edelleen puurakentamisen määrällisesti vaatimattomasta kehityksestä.

Sahatavarakauppa jakautuu nykyään tasaisesti neljälle markkina-alueelle: kotimaahan, Eurooppaan, Aasiaan sekä Pohjois-Afrikkaan ja Lähi-itään. Jokaiseen myydään noin neljännes koko myyntimäärästä. Euroopan painoarvo on vuosien mittaan laskenut. Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän markkinat ovat lähivuosina kärsineet niin poliittisesta rauhattomuudesta kuin öljyn hinnan romahduksesta. Vuoden 2017 syksyllä markkinatilanne alkoi kuitenkin vahvistua, ja vedon uskotaan jatkuvan myös kuluvana vuonna. Vientimäärä Aasiaan on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana nopeasti. Vienti Japaniin on asettunut runsaaseen miljoonaan kuutiometriin, ja vienti Kiinaan on kasvanut 2010-luvulla kymmenistä tuhansista kuutiometreistä yli 1,7 miljoonaan kuutiometriin. Kiinasta on nopeasti tullut sahateollisuuden suurin vientimarkkina.

Kiinasta on nopeasti tullut sahateolli­suuden suurin vientimarkkina.

Sahatavaran tuotanto putosi kuluvan vuoden ensimmäisellä kvartaalilla noin kuusi prosenttia vuoteen 2016 verrattuna, mikä johtui kelien aiheuttamista ongelmista niin tuotannossa kuin puuhuollossa. On odotettavissa, että Kiinan viennissä ei kuluvana vuonna päästä viime vuoden tasolle, mutta määrät kasvavat vastaavasti muilla markkinoilla.

Sahatavaran kysyntä on globaalisti vahvaa. Suomalaisten sahojen suurin huoli ei ole markkinoiden veto vaan kansainvälisesti heikko kilpailukyky, jota kotimainen kustannusrakenne ja epäedulliset valuuttakurssit painavat.

Suomalaiset vientiyritykset tunnetaan maailmalla luotettavina tavarantoimittajina. Kustannustehokkuus ja toimitusvarmuus on taattava myös tulevaisuudessa. Rautatieliikenteen avaaminen kilpailulle on tuonut tervettä kilpailua kuljetuksiin tehtailta satamiin. Raskaan kaluston mittojen ja massojen korotukset ovat nopeasti tehostaneet maantiekuljetuksia niin puun kuljetuksissa kuin vedoissa sahoilta rannalle. Digitalisaatio sekä tiiviimpi yhteistyö kuljetuksenantajien, logistiikkayhtiöiden ja asiakkaiden välillä kuljetusten hallinnassa antavat uusia mahdollisuuksia tehostaa kuljetusketjua entisestään – kannolta kauppaan.

On ollut ilo seurata Helsingin Sataman panostusta sahateollisuuden palvelemiseen. Vuosaari ja Loviisa tarjoavat toimivan kokonaispaketin sahoille niin kontti- kuin bulkkitoimituksille. Saavutusten äärelle ei sovi pysähtyä, vaan jatkamme kustannustehokkaiden, häiriöttömien ja sujuvien ratkaisujen ja vaihtoehtojen kehittämistä edelleen.