Helsingin Satama
29.11.2018 //
Teksti:
Kimmo Kallonen
//
Kuva:
Istock / Hanna-mari Jaakkola

Kaukaa lomalle –läheltä töihin

Helsingin sataman kautta matkustavat ulkomaalaiset jättivät Suomeen vuonna 2017 lähes 700 miljoonaa euroa. Eniten rahaa käyttivät kiinalaismatkustajat. Virosta Suomeen suuntautuvista matkoista jo puolet on työmatkoja. Suomalaisten ostosmatkailu Virossa on vähentynyt. Sen sijaan esimerkiksi hyvinvointipalvelujen käyttö on lisääntynyt ja matkat pidentyneet.

Helsingin sataman kokonaismatkustajamäärä vuonna 2017 oli 12,3 miljoonaa, josta linjaliikenteen osuus oli 11,8 miljoonaa matkustajaa ja kansainvälisen risteilyliikenteen matkustajamäärä hiukan alle puoli miljoonaa. Helsingin sataman kautta Suomesta lähti vuonna 2017 yhteensä 6,4 miljoonaa matkustajaa. Heistä 3,9 miljoonaa oli suomalaisia ja 2,5 miljoonaa ulkomaalaisia. Ulkomaalaisten matkailijoiden määrä Helsingin satamassa kasvoi 8,1 prosenttia vuodesta 2016. Luvuissa eivät ole mukana Helsingissä vierailevat kansainväliset risteilymatkustajat. 

Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy:n Rajatutkimuksen mukaan eniten matkustustaan kasvattivat virolaiset. Merkittävästi kasvoi myös esimerkiksi venäläisten, kiinalaisten ja latvialaisten matkustus.

Helsingin sataman kautta poistuneista matkailijoista hieman alle kolmannes oli päivämatkalla. Yhteensä sataman kävijät viettivät Suomessa 16,1 miljoonaa yötä, mikä merkitsee peräti 33 prosentin kasvua edellisvuodesta. Ylivoimaisesti suurin ryhmä yöpyjiä olivat virolaiset, 8,2 miljoonaa yötä, seuraavana ruotsalaiset, 1,1 miljoonaa yötä.

Sataman kautta poistuneista matkustajista noin kolme viidesosaa on vapaa-ajan matkalla. Virosta Suomeen suuntautuvista matkoista sen sijaan noin puolet oli työmatkoja. Tutkimusaineiston perusteella voi päätellä, että tyypillisin Helsinkiin laivalla matkustava ulkomaalainen on Suomessa työssä käyvä virolainen.

Aasialaisista ja yhdysvaltalaisista laivamatkustajista noin kolme neljästä on Suomessa ensimmäistä kertaa. Virosta tehdyistä matkoista neljännes on ”ramppaajien” eli yli neljä kertaa vuodessa Suomessa käyvien tekemiä ja vain noin joka 20. on ensikertalainen.

Kiinalaiset kuluttivat eniten

Helsingin Sataman kautta poistuneet ulkomaalaiset matkustajat käyttivät rahaa Suomessa kaikkiaan 695 miljoonaa euroa eli keskimäärin 277 euroa matkustajaa kohden. Eniten rahaa käyttivät Virosta saapuneet matkailijat, 259 miljoonaa euroa. Luvuissa eivät ole mukana matkalippujen hinnat.

Kiinalaisten vaurastuminen näkyi myös Suomen-matkailussa. Kiinalaisten rahankäyttö kasvoi 49 miljoonasta 86 miljoonaan euroon eli 845 euroa matkaa kohden.

Sataman kautta kulkeneiden ulkomaisten matkustajien Suomessa käyttämästä 695 miljoonasta 210 miljoonaa euroa käytettiin ostoksiin. Myös ravintoloiden ja majoituksen osuudet olivat suuria. 

Matkustajista kolme neljästä on palkkatyössä tai yrittäjiä. Varsinkin virolaisten keskuudessa työntekijöiden osuus on korkea, 54 prosenttia. Venäjältä saapuneissa korostuvat johtajat ja toimihenkilöt. Opiskelijoiden osuus on korkeampi naapurimaidemme ulkopuolelta tehdyistä matkoista.

Matkustajaprofiili/Rahankäyttö

Suomalaiset aktiivilomalle Viroon

Tallinnan-laivalla törmää yhä harvemmin suomalaisiin olut- ja lonkerokärryjä vetäviin eläkeläisiin. Alkoholia toki tuodaan Virosta, mutta selvästi vähemmän kuin aiemmin. Aleneva trendi alkoi jo ennen alkoholiveron nostoa Virossa viime vuodenvaihteessa. 

Suomalaisten ostosmatkailu Viroon on vähentynyt. Sen tilalle ovat tulleet aktiivilomat, kylpylä- ja hemmottelupalvelut, kauneushoitolat ja esimerkiksi golfmatkat sekä perhelomailu. Matkat ovat aiempaa pidempiä ja matkustajat varakkaampia.

Suomalaisista Viron matkailijoista lähes kolme neljästä on työtä tekeviä palkansaajia tai yrittäjiä. Eläkeläisiä on noin joka kuudes ja opiskelijoita tai koululaisia yksi kymmenestä.

Viroon matkustavien perheiden tulotasossa näkyy selvä muutos vuoteen 2016 verrattuna. Yli 80 000 euroa bruttona ansaitsevien perheiden osuus on kasvanut. 

Päivämatkat lisääntyivät vuodesta 2016, ja niitä on kaksi viidesosaa Viron-matkoista. Myös yli kaksi yötä kestäneet matkat lisääntyivät, kun taas 1–2 yön matkat vähenivät. Neljännes matkoista kesti vähintään neljä päivää.

Urheilu-, huvi- ja virkistyspalveluiden käyttö lisääntyi eniten viime vuodesta. Myös kylpylöiden ja muiden hemmottelupalveluiden käyttö lisääntyy edelleen. Suurimmat käytettyjen palvelujen ryhmät ovat edelleen ravintola- ja kahvilapalvelut sekä hotellipalvelut. Palveluihin käytettiin keskimäärin 115 euroa matkaa kohden, kun vuosi sitten vastaava summa oli 99 euroa.

Yhä harvempi tuo alkoholia ja tupakkaa Virosta. Silti alkoholi on edelleen eniten Suomeen tuotu tuote. Myös makeisten ja elintarvikkeiden osto on vähentynyt. 

Lähes joka kolmannella matkailijoista oli kulkuneuvo laivassa, useimmiten henkilöauto. Helsingistä Tallinnaan auton kanssa matkusti runsaat 1,7 miljoonaa henkilöä ja Helsingistä Tukholmaan noin 113 000 henkilöä. Rekkojen ja kuorma-autojen kuljettajia Helsingin satamasta lähti Tullin tilastojen mukaan runsaat 380 000. 
 

 

Matkan tarkoitus-graafi