Kumppanit
15.06.2018 //
Teksti:
Juha Peltonen
//
Kuva:
Uudenmaanliitto

Kaupan sijainnin rajoitukset vähenevät

Ensi vuonna hyväksyttäväksi tulevassa Uusimaa 2050 -maakuntakaavassa ei enää ohjata kaupan sijoittumista keskusta-alueilla. Seudullisen kaupan pinta-alaraja nousee.

Uudellamaalla on tällä hetkellä voimassa useita maakuntakaavoja. Ne korvautuvat Uusimaa 2050 -kaavalla, joka on tarkoitus hyväksyä maakuntavaltuustossa ensi vuoden aikana.

Uusimaa-kaava kattaa koko Uudenmaan alueen, ja sen aikatähtäys ulottuu vuoteen 2050. Kaava koostuu yleispiirteisestä pitkän aikavälin rakennekaavasta ja seuduille laadittavista vaihemaakuntakaavoista.

Uudenmaan liitto pyysi kaavan valmisteluaineistosta kuntien lausuntoja tänä keväänä, ja varsinainen kaavaehdotus lähtee lausuntokierrokselle ensi syksynä. Sen nähtäville asettaminen ajoittuu alkuvuoteen 2019.

Merja Vikman-Kanerva
Aluesuunnittelujohtaja Merja Vikman-Kanerva Uudenmaan liitosta kertoo, että Uusimaa-kaavassa turvataan yhteydet satamiin.

Kaavan valmistelussa on otettu huomioon maankäytön ja rakennuslain muutokset. Kauppaa ei tarvitse enää erotella muutoin kuin saavutettavuuden näkökulmasta. Esimerkiksi ruokakaupan pitää olla saavutettavissa kävellen, rautakauppaan riittää pääsy autolla.

– Kaupan osalta keskustoja ei tarvitse enää mitoittaa. Edellisellä kierroksella Mäntsälää pienemmät oli mitoitettu, suuremmista keskuksista saimme mitoitusvaateen pois jo silloin. Kauppaahan pitäisi ohjata juuri keskusta-alueille, Uudenmaan liiton aluesuunnittelujohtaja Merja Vikman-Kanerva sanoo.

– Pääkaupunkiseudun ydinalue on kokonaisuudessaan niin tiivistä yhdyskuntarakennetta, että sinne tuskin tulee kaupan rajoitteita.

Seudullisen kaupan pinta-alaraja on kaksinkertaistumassa nykyisestä 2 000 kerrosneliömetristä. Keskustojen ulkopuolisille yritysalueille, joille on tähän asti saanut sijoittaa vain 2 000 kerrosneliömetriä vähittäiskauppaa, voi jatkossa sijoittua 4 000 kerrosneliömetriä myymälätilaa. Sen ylittävät kaupan kerrosneliömetrit on varattu tilaa vievään kauppaan.

Yhteydet satamiin turvataan

Vikman-Kanervan mukaan kaupan logistiikan osalta maakuntakaavaan merkitään vain suurimmat yksiköt.

– Kaupunkilogistiikkaa ei ratkaista maakuntatasolla.

Kaupan kannalta on merkittävämpää, että yhteydet satamiin turvataan.

– Se liittyy Helsingin bulevardikeskusteluun.

Uusimaa 2050 -kaavan kaupan mitoituksessa otetaan huomioon matkailijoiden vaikutus. Muut maakunnat ovat tehneet saman jo aiemmin.

– Sitä halusivat varsinkin Hanko ja Raasepori kesäasutuksen takia, mutta suurin vaikutus matkailijoilla on Helsingissä, Vikman-Kanerva sanoo.

Verkkokaupan kasvun arvioidaan pienentävän vähittäiskaupan pinta-alatarvetta kymmenellä prosentilla.

– Tällä ei ole ratkaisevaa vaikutusta, jos ydinalueet ovat kuitenkin mitoittamatta.

Uusimaa 2050 -kaavassa varaudutaan myös Tallinnan ja Helsingin väliseen tunneliyhteyteen. 

Vikman-Kanervan mukaan kaavassa täsmentyy, että henkilöliikenne Tallinnasta tulisi Helsingin rautatieaseman kautta Pasilaan ja siitä lentoasemalle.

– Tavaratunneli tulisi pinnalle vasta Kehä IV:n pohjoispuolella. Sinne sijoittuisi tavaraterminaali.

Terminaalialueelta Tuusulan eteläosista rakennekaavaan tulee nuoli kuvaamaan raideyhteyttä Nurmijärven kirkonkylän ja Rajamäen länsipuolitse Hyvinkään ja Hangon väliselle rataosuudelle.