Helsingin Satama
12.12.2019 //
Teksti:
Kimmo Kallonen
//
Kuva:
Mikael Kaplar, Timo Porthan & Veikko Somerpuro

Kestävä kehitys on sataman kärkihanke - Hiilipäästöistä eroon vuoteen 2035

Helsingin Satama on ottanut kestävän kehityksen kärkihankkeekseen. Fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenee ja tavoitteena on hiilineutraali satama vuonna 2035. Toimitusjohtaja Ville Haapasaari kannustaa satamissa toimivia operaattoreita samaan aikaan merkittäviin päästövähennyksiin.

Suomen satamissa on Haapasaaren mukaan tehty ympäristön puolesta hyvää työtä jo pitkän aikaa.

– Ympäristölupa määrittää normit ja regulaatiopohjan, mutta lupamääritykset eivät riitä. Ne, jotka
haluavat menestyä pitkällä aikavälillä, lähtevät siitä, että perustaso on ylitettävä.

Ville Haapasaari
– Päästöjen vähentäminen on noussut ykkösprioriteetiksi, toimitusjohtaja Ville Haapasaari sanoo.

Helsingin Satamassa on vuoden 2019 aikana panostettu kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Yksi keskeisimmistä projekteista on ollut hiilineutraaliustavoitteiden määrittely.

– Päästöjen vähentäminen on noussut ykkösprioriteetiksi. Tavoitteena on Helsingin Sataman oman toiminnan hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä ja satama-alueen päästöjen vähentäminen yli 30 prosentilla, Ville Haapasaari sanoo.

”Alusliikenteen hiilijalanjäljen kannalta polttoaineen lisäksi suuri merkitys on sillä, miten satamaan tullaan ja miten sieltä lähdetään.”

Paitsi sataman infralta, tavoitteen saavuttaminen edellyttää myös asiakkailta ja operaattoreilta isoja teknologiamuutoksia. Helsingin Satama Oy:n osuus koko sataman hiilidioksidipäästöistä on noin viisi prosenttia. Valtaosan päästöistä tuottaa siis sataman kumppaneiden, kuten varustamojen, ahtausliikkeiden, varastojen ja satamassa toimivien kuljetusyritysten toiminta.

– LNG:n, biodieselin ja uusiutuvien energiamuotojen laajempaan käyttöön siirtyminen tarkoittaa mittavia investointeja. Kyse on pitkälti aikajänteestä. Tällä toimialalla investoinnit ovat mittavia, ja ne tehdään kymmenien vuosien tähtäyksellä.

Investointeihin tarvitaan myös rahaa. Haapasaaren mukaan Helsingin Satama Oy on valmistautunut investoimaan päästöjen vähentämiseen lähivuosina noin kaksi miljoonaa euroa vuosittain.

– Vanhat teknologiat korvataan vähitellen uusilla. Teemme energiaselvitykset eri terminaaleissa, investoimme rakennuksissa aurinkopaneeleihin ja lämpöpumppuihin. Automatisoimme porttitoimintoja sekä matkustaja- että rahtisatamissa. Meillä on pitkä lista isoja ja pieniä asioita, joilla kaikilla tavoitellaan tehokkuutta ja päästöjen vähentämistä.

Tehokas logistiikka vähentää päästöjä

Sataman asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden toimintaa edistetään päästöjen vähentämiseen esimerkiksi maasähköratkaisuilla laivoille, kierrätyksellä ja satamalogistiikan tehostamisella sekä hinnoitteluun liittyvillä kannustimilla.

– Alusliikenteen hiilijalanjäljen kannalta polttoaineen lisäksi suuri merkitys on sillä, miten satamaan tullaan ja miten sieltä lähdetään. Esimerkiksi digitaalisella liikenteen ohjauksella ja automooring-järjestelyillä pystytään tehostamaan satamatoimintoja olennaisesti. Maasähkön käytön laajentamisella on toki myös merkitystä, Haapasaari sanoo.

Maasähkö on Helsingin Satamassa käytössä tällä hetkellä Katajanokalla yhdessä laiturissa. Jatkossa on suunniteltu investoitavan maasähköön noin laitteisto per vuosi. Haapasaari muistuttaa, että maasähköstä ei saada irti parasta hyötyä aluksilla, jotka viipyvät laiturissa vain lyhyen ajan.

– Esimerkiksi Tallinnan-matkustajaliikenteen alukset viivähtävät Länsisatamassa vain noin tunnin. Hiilipäästöjen kannalta maasähköön kytkeminen kovin lyhyeksi aikaa ei ole tarkoituksenmukaista, Haapasaari sanoo.

Viimeisen mailin ruuhkat

Tallinnan-liikenteen laajenemisen myötä Helsingistä on vähitellen kehittynyt Euroopan vilkkain matkustajasatama. Matkustajaliikenne näyttää edelleen kasvavan. Vuonna 2019 Helsingin Sataman kautta kulkevien matkustajien määrä tullee ylittämään 12 miljoonaa, josta Helsingin ja Tallinnan välisen liikenteen osuus lähentelee yhdeksää miljoonaa matkustajaa. 

Matkustaja-autolautoilla kuljetetaan myös huomattava osa Suomen ulkomaankaupan tavaraliikenteestä. Ajoittain vilkastakin keskustelua on herättänyt raskas liikenne Länsisatamaan johtavilla kaduilla Helsingin keskusta-alueen tuntumassa. Ratkaisuksi on kaavailtu muun muassa pääkaupungin keskustan alittavaa maanalaista kokoojakatua eli keskustatunnelia, mutta sen suunnittelun kaupunki keskeytti syksyllä taloudellisin perustein.

On ehdotettu myös matkustajaliikenteen siirtämistä pois keskustasta, esimerkiksi Vuosaareen. Ville Haapasaari haluaa rauhoittaa keskustelua ja toivoo, että liikenneruuhkat saadaan ratkaistua myös pienemmin askelin.

– Länsisataman ruuhkat ovat viimeisen mailin ongelma, johon haetaan ratkaisua. Vuoden 2020 alussa raskas liikenne ohjataan satamaan sekä satamasta samaa reittiä Tyynenmerenkatua pitkin, eli käytännössä rekat poistuvat Jätkäsaaren asutuksen keskeltä. Suunnitteilla on myös silta- ja ramppiratkaisuja, jotka helpottaisivat liikenteen sujumista.

Matkustajaliikenteen siirtämistä pois keskustan alueelta Haapasaari ei pidä järkevänä eikä mahdollisena.

”Vuoden 2020 alussa raskas liikenne ohjataan satamaan sekä satamasta samaa reittiä Tyynenmerenkatua pitkin, eli käytännössä rekat poistuvat Jätkäsaaren asutuksen keskeltä.”

Raskasta liikennettä voidaan kuitenkin jossain määrin nykyistä enemmän ohjata keskustasta Vuosaareen.

– Hinnoitteluun liittyviä kannustimia olemme nyt jonkin aikaa kokeilleet ja saaneet hyviä tuloksia, Haapasaari kertoo.

Finnlinesin, Eckerön ja Tallinkin matkustajaliikenne Vuosaaresta Viron Muugaan ja Saksan Travemündeen monipuolistaa liikennettä, mutta volyymit ovat vielä vaatimattomia, matkustajamäärillä mitattuna parin prosentin luokkaa Länsisataman matkustajaliikenteestä.

– Helsingin Sataman on palveltava sekä rahti- että matkustajaliikennettä, ja matkustajaliikenteen merkitys keskustan elinkeinoelämälle on todella tärkeä. Nyt näyttää selvältä, että keskustan alittavasta kokoojakadusta ei tehdä päätöstä ainakaan lähivuosina, ja sen mukaan on elettävä, Haapasaari sanoo.

– Eikä sekään olisi nopea ratkaisu. Puhutaan 15–20 vuoden prosessista suunnittelupäätöksestä valmistumiseen. Länsisatamassa on uusi hieno terminaali, joka palvelee matkustajia, ja hyvät puitteet matkustaja-autolauttaliikenteelle, joka on selkeä ja toimiva aluskonsepti Itämerellä. Laivat on tehty tälle konseptille, jossa raskas liikenne ja matkustajaliikenne elävät ja kehittyvät käsi kädessä. Eli maaliikenteen pullonkauloihin tulee löytää ratkaisuja lähivuosina.

Saumaton matkustajakokemus

Matkustajamäärien kasvun ja terminaalipuitteiden kohenemisen myötä Helsingin Satama on ottanut yhdeksi strategiansa kulmakivistä saumattoman matkustajakokemuksen, jota kehitetään muun muassa systemaattisella asiakastyytyväisyyden tutkimuksella. Säännöllisin väliajon toteutettava tutkimus pitää sataman ajan tasalla asiakkaiden tarpeista ja toiveista. Miten satama voi palvella matkustajakokemusta, josta päävastuun kantaa kuitenkin varustamo?

– Laivaan menon ja laivasta ulos tulon sujuvuus on tietenkin tärkeätä.

Lisäksi olemme lisäämässä erilaisia palveluita terminaaleihin eri asiakasryhmille, kuten lapsiperheille ja esimerkiksi aasialaisille matkailijoille.

Henkilöautolla matkustaville autojen digitaalinen tunnistaminen nopeuttaa lastaamista. Pienistä asioista saadaan aikaan toimiva kokonaisuus, Haapasaari sanoo.