Helsingin Satama
18.01.2022 //
Teksti:
Juha Peltonen

Kymmenvuotinen kehittämisohjelma jaksottaa satamainvestoinnit

Kaupunginvaltuuston linjauksen mukaisesti Helsingin Sataman kehittämisohjelma perustuu Tallinnan liikenteen keskittämiseen Länsisatamaan, jolloin Eteläsatamasta voidaan siirtää ruotsinlaivat Katajanokalle.

Sataman sijainteja koskevien selvitysten valmistuttua Helsingin kaupunginvaltuusto linjasi helmikuussa 2021, että satamatoimintoja kehitetään niin kutsutun keskittämisvaihtoehdon mukaisesti.

Tallinnaan suuntautuva matkustaja-autolauttaliikenne keskitetään Länsisatamaan ja ruotsinlaivat Katajanokalle, mikä vapauttaa Eteläsatamasta ison alueen muuhun käyttöön. Järjestely edellyttää lisää terminaalitilaa  niin Länsisataan kuin Katajanokalle, ja Länsisataman kautta kulkevan maaliikenteen sujuvoittamista Länsiväylälle johtavalla satamatunnelilla. Länsisataman aluetta kasvatetaan myös maatäytöillä.

– Taustalla on kaupungin tahtotila saada arkkitehti- ja designmuseo Eteläsatamaan. Samalla ohjelma luo kestävän satamaratkaisun, joka mahdollistaa sataman ja asiakkaidemme liiketoiminnan kasvuedellytykset vuosikymmeniksi eteenpäin, Helsingin Sataman teknisten palvelujen johtaja Pekka Hellström toteaa.

Pekka Hellström
– Kehittämisohjelma on kymmenvuotinen investointiohjelma, joka jaksottaa toisiinsa kytköksissä olevat satamajärjestelyt, johtaja Pekka Hellström sanoo. Kuva: Eemeli Sarka

Kehittämisohjelma vaikuttaa Helsingin maankäytön suunnitteluun, yleis- ja asemakaavoitukseen sekä liikennesuunnitteluun. Kokonaisuutta valmistellaan yhdessä kaupunginkanslian ja kaupunkiympäristön toimialan kanssa niin, että järjestely on toteutettavissa kymmenen vuoden kuluessa.

– Meidän ohjelmasuunnittelumme koskee satamayhtiön investointeja. Kaupungilla on käynnissä oma projektinsa vapautuvista alueista, Hellström selventää.

Kehittämisohjelma 2021–2030 on raamipäätös siitä, mitä kohti jatkovalmistelua ohjataan. Sen perusteella kaupunki voi tehdä asemakaavoja ja satama käynnistää lupaprosesseja. Jokaisesta investoinnista päätetään myöhemmin erikseen. Vuosina 2022–2030 ohjelman investointien kustannus on noin 560 miljoonaa euroa.

– Kehittämisohjelman perusteella ruvetaan sitomaan rahaa luvitusmenettelyihin ja vielä tarkempaan suunnitteluun. Kun rakennetaan tunnelia, uudet laiturirakenteet sekä matkustajaterminaalit Länsisatamaan ja Katajanokalle, pelkkiin tutkimuksiin tarvitaan rahaa jo miljoonatolkulla. Ohjelma on sille raami, Hellström toteaa.

Sataman esitys kehittämisohjelmasta käsitellään kaupunginhallituksessa todennäköisesti jo vuoden 2021 puolella.

Kaikki alkaa Länsisatamasta

Kehittämisohjelman investoinnit ovat kytköksissä toisiinsa, sillä järjestelyt yhdessä satamanosassa vaikuttavat muihin osiin. Ensin on kasvatettava Länsisataman kapasiteettia, jotta kaikki Tallinnan matkustaja-autolauttaliikenne voidaan keskittää sinne.

– Tunnistimme jo skenaariotyön yhteydessä, että Länsisatamassa on liikenteellinen pullonkaula. Sitä on sujuvoitettava, ennen kuin aletaan keskittää lisää liikennettä Katajanokalta Länsisatamaan. Satamatunneli on ensimmäinen avain lukkoon, jonka avaamalla siirtoja pystytään tekemään, Hellström sanoo.

Länsisatamasta Länsiväylälle johtava tunneli mahdollistaa sataman toimintojen laajentamisen. Kaikki sataman kautta ajava rekkaliikenne siirtyy tunneliin, samoin kuin satamasta länteen suuntautuva henkilöautoliikenne. Tunneli toteutetaan satamayhtiön omana investointina. Siten se ei ole katu eikä maantie, vaan sataman hallinnoima kiinteistö. Satama rahoittaa sen satamamaksuina keräämillään tuotoilla.

Tunnelihanke aikajana
Kuvio havainnollistaa investointien toteutusjärjestystä.

– Tunnelihankkeen aikajänne on hahmottunut niin, että rakentaminen olisi aloitettavissa vuosikymmenen puolivälin paikkeilla, ja valmista olisi vuoden 2027 hujakoilla, Hellström kertoo.

Tunnelia voidaan tarvittaessa jatkaa myöhemmin Salmisaaren kehittämisen yhteydessä. Jo ennen tunnelityömaata Länsisatamassa alkaa nykyisen T1-terminaalin purkaminen, mikä on ollut agendalla jo ennen kehittämisohjelmaa.

– Se on elinkaarensa päässä oleva entinen satamavarasto, joka muutettiin terminaalikäyttöön 1990-luvun puolivälissä. Se uudistetaan terminaalikokonaisuudella, joka tulee satamatunnelin suuaukon päälle. Eli tunnelin sataman puoleinen suuaukko sijaitsee terminaalin kellarissa, Hellström havainnollistaa.

Suunnittelupöydällä Sea Travel Centeriksi kutsuttu uusi rakennuskompleksi on matkustusterminaalin sekä liike- ja toimistotilojen yhdistelmä. Todennäköisesti satamayhtiö siirtää myös oman konttorinsa Eteläsatamasta sinne. Sea Travel Centerin asemakaavoitus Länsisataman pohjoisosaan on valmisteluvaiheessa. Jos uuden terminaalin ja tunnelin pään rakentaminen alkaisi 2025, käynnistyisi satama-alueen laajentaminen 2023 ja T1:n purkutyöt 2024.

Uusi terminaali myös Katajanokalle

Kun Tallinnan liikenne siirtyy Länsisatamaan, Tukholmaan liikennöivät laivat mahtuvat Katajanokalle. Sinnekin tarvitaan lisää terminaalitilaa.

– Ruotsinlaivat ovat yllättävän isoja matkustajakapasiteetiltaan, ja ne ovat yhtä aikaa liikkeellä. Tukholman ja Helsingin väliä ei oikein pysty liikennöimään muulla aikataululla kuin lähtemällä iltapäivällä ja saapumalla aamulla. Se johtaa siihen, että Katajanokalle tarvitaan lisää tilaa.

K8 eli Katajanokan nykyinen terminaali joko peruskorjataan ja laajennetaan tai korvataan kokonaan uudella. Kehittämisohjelmaa valmistellaan uudisrakennuksen pohjalta. Asia on auki, sillä K8 on suojeltu asemakaavassa.

Satamatunneli kartta
Satamatunneli Länsisatamasta Länsiväylälle on satamajärjestelyjen edellytys.

– Parhaillaan selvitämme, onko purkutiehen ylipäätään valmiutta, mutta kustannusten ja aikataulun osalta vaihtoehdot ovat samaa suuruusluokkaa. Sataman aluejärjestelyn kannalta uudisrakennus on kuitenkin merkittävästi parempi vaihtoehto, Hellström toteaa.

Nyt tehtyjen pintaremonttien aikana K8:n talotekniikkaan ei ole juuri kajottu. Sen uusimiseksi terminaalirakennukselle oli ohjelmoituna raskas peruskorjaus 2020-luvun lopulle, mikä olisi tarkoittanut siirtymistä väistötiloihin.

Hellströmin mukaan uudisrakentaminen voidaan vaiheistaa niin, ettei väistötiloja tarvita.

– Kun Tallinnan liikenne siirtyy Länsisatamaan, Katajanokan liikennemäärä kevenee. Nykyisen terminaalin Kauppatorin puoleiseen päätyyn voidaan rakentaa Tukholman liikenteen operointiin tarvittavat tilat, jotka ovat uuden terminaalin ensimmäinen vaihe. Sen jälkeen nykyinen terminaali on mahdollista purkaa ja toteuttaa toinen vaihe, joka mahdollistaa Siljan laivojen siirtymisen Eteläsatamasta sinne.

K8:n peruskorjausvaihtoehdon heikkoutena on väistötilojen tarve. Siinä Tukholman-liikenteelle tarvitaan tilapäistilat noin puoleksitoista vuodeksi.

Eteläsatamaan jää risteilyliikennettä

Vuosikymmenen puolivälissä Eteläsatamassa varaudutaan tilapäiseen Pietarin liikenteen operointiin sillä aikaa, kun Länsisatamassa rakennetaan uutta T1:n korvaavaa terminaalia. Punatiilinen Makasiiniterminaali puretaan, ja sen tilalle rakennetaan väistötilat Pietarin-laivoille.

– Pietarin liikenne on Eteläsatamassa arviolta 2023–2026, ja palaa Länsisatamaan, kun uudet tilat on rakennettu siellä valmiiksi, Hellström sanoo.

Satamatunneli kuvitus

Kehittämisohjelman mukaisesti Helsingin Satama luopuu kaikista Eteläsataman rakennuksista, mukaan lukien keltatiiliset Olympiaterminaali ja Satamatalo. Ne ovat suojeltuja rakennuksia, mutta niiden käyttötarkoitus vaihtuu.

– Eteläsatamaan jää laituripaikat kansainväliselle risteilyliikenteelle, jonka tyyppistä keskustaan on nytkin ollut Pakkahuoneen laiturilla. Makasiinilaiturille jää myös varaus kehittää pika-alusliikennettä. Se mahdollistaisi liikenteen, joka hyötyy pääsystä ydinkeskustasta ydinkeskustaan. Yhteistä Eteläsatamaan jäävälle meriliikenteelle
on, ettei sinne kulkevissa laivoissa ole mukana lainkaan autoja.

Risteilylaivat eivät tarvitse nykyisen laajuisia terminaalitiloja. Niissä laivaan nousu tapahtuu yleensä suoraan laituritasolta. Kustaanmiekan rajoitteiden takia Eteläsatamaan voidaan ottaa enintään 230-metrisiä laivoja, eli suunnilleen Silja Linen ruotsinlaivojen kokoisia. Isommat mahtuvat Hernesaareen, jossa neljästä laivapaikasta kolme palvelee isoja risteilyaluksia. Katajanokan puolelle ei jää risteilyliikenteelle mahdollisesti vain yksi paikka.

Yhteisvalmistelu edennyt hyvin

Kaupungin näkökulmasta koko satamajärjestelyn pihvi – sataman kehittämisen ohella – on siinä, että Kauppatorin läheisyydestä vapautuu muuhun käyttöön hehtaaritolkulla maa-aluetta. Kaupungilla on meneillään Makasiinirannan idea- ja konseptikilpailun ensimmäinen vaihe. Arkkitehtuuri- ja design-museo halutaan toteuttaa Eteläsatamaan arviolta viiden vuoden kuluessa. Rakentamisen suurin volyymi sijoittuu suunnilleen nykyisten terminaalirakennusten ja Kauppatorin puoliväliin.

Pekka Hellströmin mukaan yhteissuunnittelu kaupungin kanssa on sujunut hyvin.

– Täytyy sanoa, että kaupunginvaltuuston periaatepäätöksen jälkeen työtä on tehty samaan suuntaan. Ja niinhän sen kuuluukin olla, että sitten lähdetään liikkeelle, kun valtuusto päättää. Kymmeniä ihmisiä koskeva yhteisvalmistelu on polkaistu pystyyn onnistuneesti. Nyt se on kiteytymässä sataman puolelta yhteen päätöksentekovaiheeseen, joka on kehittämisohjelman kokonaisuus.