Kumppanit
30.11.2018 //
Teksti:
Juha Peltonen
//
Kuva:
Timo Porthan

Logistiikkakeskuksen valtavat volyymit

S-ryhmän uudessa päivittäistavaran logistiikkakeskuksessa  Sipoossa käy jopa tuhat rekkaa vuorokaudessa. Saapuvasta  tavarasta neljännes tulee Vuosaaren satamasta. 

– Ajassa mitattuna olemme nyt paljon lähempänä satamaa, logistiikkapäällikkö Mikko Kymäläinen sanoo.

Sipoossa aivan Keravan rajalla sijaitseva Inex Partnersin uusi päivittäistavaran logistiikkakeskus on valtava laitos. S-ryhmän päivittäistavarakaupoissa myytäviä 21 000 tuotenimikettä varten pinta-alaa on 200 000 kerrosneliömetriä ja tilavuutta 3,5 miljoonaa kuutiometriä.

Logistiikkakeskuksen käyttöönotto on vaiheistettu kahden vuoden ja kahdeksan kuukauden jaksolle, joka päättyy aikataulun mukaan helmikuussa 2019. Aikataulussa pysytään, sillä siirtämättä on enää osa pakastetuotteiden logistiikasta.

Sen jälkeen hieman yli puolet S-ryhmän vähittäiskaupan päivittäistavaroista käy logistiikkakeskuksen kautta. Kolmannes menee tavarantoimittajilta Inex Partnersin alueterminaaleihin, joita on 11 eri puolilla Suomea. Niistä Joensuun ja Rovaniemen terminaalit ovat siirtotoimituspisteitä, joissa ei ole tavaroiden yhdistelyä.

Sipoon logistiikkakeskus toimii myös Etelä-Suomen alueterminaalina. Sieltä lähtevästä liikenteestä valtaosa menee suoraan S-ryhmän Prismoihin, marketteihin ja liikenneasemille.

Suoratoimitusten osuus tuottajilta myymälöihin putoaa 15 prosenttiin. Suoratoimitukseen jäävät suuret panimot ja meijerit sekä leipomot.

– Meillä on 1 400 tavarantoimittajaa, joista 1 200 aktiivisia, Inex Partnersin logistiikkapäällikkö Mikko Kymäläinen kertoo.

Ei-aktiiviset ovat sesonkitoimittajia, kuten mansikanviljelijöitä, jotka toimittavat vain tietyn sesongin tuotteita.

Satamasta Sipooseen alle puolessa tunnissa

S-ryhmän käyttötavaran logistiikkakeskus on toiminut Sipoossa vuodesta 2013. Viereen noussut päivittäistavaran logistiikkakeskus on tilavuudeltaan yli kolminkertainen ja paljon pidemmälle automatisoitu.

– Päivittäistavaroiden puolella on vähemmän nimikkeitä mutta paljon suuremmat volyymit, Kymäläinen toteaa.

Käyttötavaroissa S-ryhmän valikoima kattaa 65 000 tuotenimikettä. Sesonkituotteet, kuten neljän vuodenajan vaatemallistot ja harrastevälineet, kasvattavat valikoimaa siitäkin. Silti käyttötavaroiden varastointiin on ”vain” 35 000 lavapaikkaa, kun päivittäistavaroiden kapasiteetti on 90 000 lavapaikkaa.

Päivittäistavaroiden volyymia kuvaa hyvin se, että logistiikkakeskuksessa käy vuorokaudessa jopa tuhat rekkaa ja kuorma- tai jakeluautoa. Niitä saapuu ja lähtee vuorokauden kaikkina tunteina. Saapuvan liikenteen huippu ajoittuu iltapäivään kello 13 ja 15 välille.

Lähtevän liikenteen piikit ovat illalla kello 19 alkavalla ja kello 22 alkavalla tunnilla. Logistiikkakeskus toimii kellon ympäri kaikkina viikonpäivinä paitsi lauantain ja sunnuntain välisenä yönä.

Vuositasolla neljäsosa tavaravirrasta tulee Vuosaaren satamasta, kaik­kiaan 27 000–30 000 kuormaa. Suurin osa on trailereita, mutta konttejakin noin tuhat. Tuonnissa on merkittäviä kausieroja. Esimerkiksi sitrushedelmien volyymit ovat huipussaan talvikuukausina.

Verrattuna aiemman logistiikkakeskuksen sijaintiin Espoon Kilossa matka satamasta Sipooseen on sujuvampi. Matkan pituudessa on eroa vain nelisen kilometriä, mutta matka-ajassa ero on suurempi. Navigointipalvelu näyttää matkan kestoksi 24 minuuttia.

–  Jos ajatellaan Vuosaarta lähtöpisteenä, Kiloon piti ajaa aivan Kehä I:n päähän. Saapuvan liikenteen osalta tuoretavarat tulevat aamuisin, jolloin kehäteillä on kova liikenne. Varsinkin ajassa mitattuna olemme nyt paljon lähempänä, Kymäläinen sanoo.

Kolli
Kuivatavaran kolleista 80 prosenttia käsitellään automatisoidussa prosessissa.

Kuljettaja purkaa ja lastaa

S-ryhmän vähittäiskaupan päivittäistavaroista neljännes on ulkomaantuontia. Se tulee käytännössä kokonaan Vuosaaren kautta. Logistiikkakeskuksen muutto Sipooseen ei sinänsä ole lisännyt satamasta saapuvaa liikennettä. Volyymi on kasvanut tasaisesti halpuutuskampanjoiden vauhdittaman myynnin kasvun mukana.

– Kotimaisten toimittajien tuotteita on varastossa enintään muutaman päivän tarpeeseen. Toimitustahti on yleensä päivittäinen. Tuonnissa konttia pienempi määrä ei ole järkevä, toisaalta kontissa voi olla useita tuotenimikkeitä.

Kymäläisen mukaan uusi logistiikkakeskus on vaikuttanut saapuvaan rahtiin siten, että kertakäyttölavoista on luovuttu. Ne eivät sovellu automatisoituun rahdin käsittelyyn niin kuin standardilavat.

– Kertakäyttölavojen tyyppiä on mahdoton profiloida. Jos ostossa on sata lavaa, siellä on todennäköisesti kymmentä eri lavakokoa. Se ei sovellu toimintaan.

Logistiikkakeskus on jättimäisen U-kirjaimen muotoinen. Tavara saapuu ulkoseinille ja lähtee sisäpihalta. Vain pakasteiden vastaanotto- ja lähtöportit ovat ulkoseinustalla, koska niitä ei yhdistellä muiden tuotteiden kanssa.

U:n toisessa sakarassa ovat kuivatuotteet, toisessa pidemmässä sakarassa hedelmät ja vihannekset, tuoretuotteet ja jalosteet sekä pakasteet. Pakastevarastossa lämpötila on 26 astetta nollan alapuolella.

Tuontikuljetuksissa Inex Partnersin henkilöstö purkaa kuorman, maan sisäisissä yleensä auton kuljettaja.

– Riippuu kuljetussopimuksista, kuka on vastuussa kuorman purusta. Tuonnissa yleensä me, Kymäläinen kertoo.

Kuivatuotteiden vastaanottoportit pystyvät ottamaan sisään 600 lavaa tunnissa. Manuaaliset siirtoajot varaston sisällä on minimoitu. Lavat siirretään kuljetushihnalle vastaanottoporttien tuntumassa.

Vain yksi vaihe on käsityötä

Logistiikkakeskukseen saapuvista kuivatavarakolleista 80 prosenttia kulkee lastin purusta uudelleen lastaukseen täysin automatisoidun prosessin, jossa on vain yksi manuaalinen työvaihe. Se on suojakelmun poisto lavaerän ympäriltä.

– Sitä ei kannata automatisoida. Jos terä leikkaa millinkin liian syvälle, siinä menee mehutölkki.

Viidennes kuivatavarasta, joka ei etene logistiikkakeskuksen sisällä täysin automaattisesti, on erilaisia pehmopakkauksia. Sellaisia ovat esimerkiksi talouspaperit ja koiranruokasäkit, joiden keräilyyn käytetään ääniohjausta.

Automaatio alkaa jo tavaran tilauksesta. Tavarantoimittaja lähettää logistiikkakeskukseen ennakkosanoman, kun tilaus on valmis. SOK on kehittänyt asiakkailleen maksuttoman Node Flow -portaalin, jonka käyttämiseen tarvitaan vain tietokone ja tulostin lavalappujen tulostamista varten. Vastaanottoportilla viivakoodinlukija vertaa lavan tietoja ennakkosanomaan, ja lava lähtee hihnalla lavavarastoon. Kuivatuotteiden korkeavarastossa on 55 000 lavapaikkaa.

Sieltä lavat laskeutuvat automaattisesti manuaalikeräyksen aktiivipaikalle tai siirtyvät kuljetushihnoilla kelmunpoistoon ja siitä eteenpäin lavanpurkukoneelle. Kone nostaa lavassa olevat pakkauskerrokset kolleittain eli myymäläerittäin liukuhihnalle, jonka alapuolella kulkee tarjotinhihna. Kun ylempi liukuhihna päättyy, kollit putoavat siististi alemman hihnan tarjottimille. Ne ovat standardikokoisia alustoja, joilla tuotteita on helppo liikutella.

Kerrospoimijat singahtelevat tarjotinvarastossa

Kymäläinen
Logistiikkapäällikkö Mikko Kymäläinen sanoo joulu­sesongin näkyneen päivittäis­tavaran logistiikka­keskuksessa jo pitkään. – Pääsiäinen on vieläkin suurempi sesonki, koska se on lyhyempi.

Tarjottimiin jaotellut tuotteet päätyvät tarjotinvarastoon, jossa kerrospoimija sijoittaa ne jollekin 20 metriä korkean hyllystön tarjotinpaikasta.

– Kerrospoimija on käytännössä sekä vertikaalisesti että horisontaalisesti liikkuva hissi. Siinä on kaksi kerrosta eli se hyllyttää ja kerää samanaikaisesti, Kymäläinen selvittää.

Hämmästyttävällä nopeudella singahtelevia kerrospoimijoita on tarjotinvarastossa useita, sillä tarjotinpaikkojakin kuivatuotteissa on yli puoli miljoonaa. Siinä on reilun päivän tarpeet.

Jokaisella singahduksella siirtyy yksi tarjotin hyllypaikalle ja toinen hyllyltä jälleen liukuhihnalle ja edelleen lavotuskoneille, joita on 16. Tosin tarjotinvaraston toisella puolella on kuivatuotteille täysin identtinen laitos, joten lavotusrobottejakin on 32 kappaletta. Kuivapuolella pinta-alaa on yhteensä 80 000 kerrosneliötä.

– Mekaniikka ei ole ihmeellistä vaan kokonaisuus, Kymäläinen sanoo.

Lavotus on ylhäältä katsoen kuin kolmiulotteinen Tetris-peli, jossa myymäläerät siirtyvät tarjottimilta rullakoihin tai myymälälavoille kerroksittain. Kun yhteen rullakkoon tulee paljon samaa tuotetta, on määränpäänä todennäköisesti Prisma tai muu suuri myymälä.

Valmiiksi pakatut lavat siirtyvät kelmutuslaitteen kautta puskurivarastoon lähtöporttien tuntumaan. Tavaraa noutamaan saapuvan auton rekisterinumero skannataan alueen portilla, jonka jälkeen infonäyttö opastaa kuljettajan oikealle lastauslaiturille, joita on kolmisensataa.

Kuljettajan saapuessa ovat hänen kuormaansa tulevat rullakot ja lavat odottamassa oikeassa järjestyksessä. Kuljettaja skannaa lavojen asiakastarroista viivakoodit ja työntää lavat autoon. Saapuvan lastin purun jälkeen se on toinen kerta, kun ihminen osallistuu prosessiin. 

Lastauslaituri
Saapuvan ja lähtevän liikenteen lastauslaitureita on noin 300.