Helsingin Satama
07.06.2020 //
Teksti:
Kari Martiala
//
Kuva:
Timo Porthan ja Kari Martiala

Loviisassa riittää kapasiteettia bioenergialle

Loviisan sataman liikevaihto ja sataman kautta kuljetetut tonnit kasvoivat viime vuonna. – Vahvin kasvu tuli transitoliikenteestä. Se yli kolminkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna, Loviisan sataman toimitusjohtaja Tiina Vepsäläinen kertoo.

Loviisan sataman ulkomaan liikenne pysyi viime vuonna samalla tasolla, mutta kotimaan terminaalissa oli kasvua ja sen toiminta onkin hyvä lisä sataman toimintaan. 

– Satama pitää nykypäivänä nähdä myös muuna kuin vain ja ainoastaan ulkomaanliikenteen palvelupaikkana, Loviisan sataman toimitusjohtaja Tiina Vepsäläinen sanoo.

Loviisan sataman kokonaistavaraliikenne viime vuonna oli 795 000 tonnia, josta ulkomaanliikennettä oli 748 500 ja kotimaanliikennettä 46 500 tonnia. Sataman liikevaihto nousi samana aikana 1,5 miljoonaan euroon. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli kahdeksan prosenttia. Suurin osa kasvusta tuli kivihiilestä, jonka määrä kolminkertaistui, mutta muutakin transitoa liikkui entistä enemmän.

Pienenä satamana Loviisa on Vepsäläisen mukaan tehokas ja joustava. 

– Pienessä satamassa muutoksia on huomattavasti helpompaa toteuttaa ja siinä meillä on selvä joustavuusetu. Meillä on myös kilpailukykyiset hinnat, suuria satamia pienemmän organisaation ansiosta. Silti meillä on tarjota täsmälleen samat toiminnot.
Loviisan sijainti on Vepsäläisen mukaan erinomainen. 

– Emme ole kalliissa pääkaupunkiseudun infrassa, vaan hieman sen ulkopuolella, mutta kuitenkin tarpeeksi lähellä. Meihin on hyvä saavutettavuus, meillä on hyvä meriväylä, hyvät maantieyhteydet sekä toimiva rautatieyhteys. 

Kierrätysromumetallin viennissä merkittävää kasvua

Loviisan sataman päävientituotteita ovat sahatavara, hiili/antrasiitti ja vilja. Päätuontituote on sementti. 

Viime vuonna merkittävää kasvua oli muun muassa kierrätysromumetallin vientimäärissä. Sataman joustavalla toiminnalla luodaan edellytykset asiakkaan tehokkaalle kiertotalousliiketoiminnalle.

– Pystymme palvelemaan pienessä satamassa asiakkaita täsmällisesti heidän toivomiensa palvelujen mukaan. Asiakkaalla on mahdollisuus tehdä satamassa palakoon pienentämistä, mikä antaa lisäarvoa logistiikalle, Vepsäläinen kuvailee.

"Nopeat muutokset asiakkaan toivomuksesta ovat vain yhden puhelinsoiton päässä."

– Meillä on satamaoperaattorina myös mahdollisuus joustavuuteen. Nopeat muutokset asiakkaan toivomuksesta ovat vain yhden puhelinsoiton päässä, jos verrataan suureen satamaan, jossa joudutaan käymään toimintatapoja läpi pitkässä organisaatioketjussa, Loviisan satamassa toimivan LFS:n eli Lovisa Forwarding & Stevedoringin toimitusjohtaja Martti Sajama täydentää.

– Meillä kulkee haketta, joka on kierrätyksen kannalta ensiarvoisen tärkeätä sekä rautaromua. 

Konttien riittävyys ja hintataso herättää keskustelua Loviisassa satamassakin.

– Sahatavaraa kulkee nykyään aika paljonkin konteissa ja jos konttien rahtihinnat nousevat tai konteista tulee pulaa, sahatavaraa saattaa siirtyä uudestaan perinteiseen breakbulk-liikenteeseen. Tämä luo vaihtoehtoisen reitin sahatavaralle, Vepsäläinen sanoo. 

Loviisasta pystytäänkin tarjoamaan bulkkikapasiteettia konttimarkkinoiden häiriötilanteissa. Satamasta on lähtenyt Kiinaan ja Saudi-Arabiaan menestyksekkäästi suoria suuria bulkkikuljetuksia. 

Rautatietä yltää perille satamaan

Loviisan sataman kokonaisliikenteestä rautatiekuljetusten maantieosuus, takamaakuljetus tuo jopa 40 prosenttia.

– Osuus on poikkeuksellisen suuri sataman kokonaisliikenteestä. Meillä on myös tavoitteena kasvattaa tätä liikennemuotoa tulevinakin vuosina, Vepsäläinen sanoo.

Rautatiekuljetuksien arvoa kasvattaa hänen mukaansa myös niiden ympäristöystävällisyys. 

– Tällä hetkellä rautatiekuljetus koskee lähinnä kivihiiltä sekä mekaanista metsäteollisuutta.

Loviisan vahvuuksiksi lasketaan myös hyvät varastointimahdollisuudet. Varastotilaa on sataman alueella noin 55 600 neliötä.

Sisätiloissa säilytetään muun muassa erilaisia bulk-tuotteita, kuten viljaa ja muita raaka-aineita, Vepsäläinen luettelee.

– Meillä on tarjolla bulk-varastoa sekä katettua tilaa tavaroille, jotka pitää saada suojaan säältä. Lämmintä varastotilaa ei ole, mutta sellaista on tämän tyyppisissä satamissa hyvin harvoin muutenkaan tarjolla.

Ympäristöasiat tuovat bisnestä

Kiertotaloustoiminnan ja uusien energiaratkaisujen kasvu tuo tullessaan myös liikennettä Loviisan satamaan.

– Siihen me olemme panostaneet. Olemme hakeneet ympäristölupia mahdollistaaksemme näitä kierrätystoimintoja, kuten tuotteen jalostamista logistiikan helpottamiseksi. Näemme uudet energiamuodot erittäin kiinnostavana tuotesegmenttinä. 

Loviisan satamassa uskotaan, että rautatieyhteyden käyttö tulee jatkossa lisääntymään. 

– Rautatiekuljetuksia on mahdollista kasvattaa ja sen lisäksi haluaisin nähdä tulevaisuudessa Loviisan jonkinlaisena kasvavana kierrätysmateriaalien ja bioenergian palvelupaikkana. Hiilineutraalitavoitteiden johdosta bioenergiaa tullaan lisäämään voimalaitoksissa ja Loviisalla voisi olla osansa toimituspaikkana, Sajama tuumii.

Saajama, Vepsäläinen, Loviisan satama
– Tulevaisuuden kehityskohteista meidän toivomuslistallamme on väylän syventäminen nykyisestä 9,5 metristä, satamaoperaattori Lovisa Forwarding & Stevedoring toimitusjohtaja Martti Sajama sanoo.

Suomen ilmastotavoitteiden mukaisesti kivihiilen energiakäyttö päättyy jo tehtyjen päätösten myötä viimeistään toukokuussa vuonna 2029 ja viimeistään vuonna 2025 luopuvien energiayhtiöiden kivihiiltä korvaavia investointeja vauhditetaan kannustimilla.

– Mikä ratkaisuksi lopulta valitaankaan, edessä on vielä paljon tekemistä. Erilaisia energiamuotoja ja maanalaisia vesitunneleita on jo kehitetty, mutta ne eivät välttämättä vielä riitä vaan töitä on kyllä meillekin, Sajama sanoo.

– Mielenkiinnolla seuraamme erilaisten energiamuotojen kehitystä ja uskomme, että meidän logistiikkapalveluille on kysyntää tälläkin segmentillä. Volyymit ovat suuret, mutta meillä riittää niille kapasiteettia, Vepsäläinen lupaa.