Kolumni
30.11.2018 //
Teksti:
Juho Romakkaniemi

Merenkulun väylämaksu poistettava

Suomen tulisi poistaa pysyvästi kilpailua vääristävät ja yritysten logistiikkakustannuksia nostavat merenkulun väylämaksut. Poistaminen edistäisi ulkomaankauppamme tasapuolisia toimintaedellytyksiä parantamalla logistisen toimintaympäristömme kilpailukykyä.

Lisäksi se laskisi viennin kuljetuskuluja, mikä olisi omiaan puskemaan vientivetoista Suomea pykälän verran eteenpäin kasvu-urallaan. 

Suomi sahaa itseään jalkaan pitämällä väylämaksut voimassa. Maamme ulkomaankaupasta noin 90 prosenttia kulkee meritse. Siksi meriliikenteen kilpailukyvyn turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää Suomen taloudelle, vientiyritystemme kilpailukyvylle ja teollisuutemme raaka-aineiden saatavuudelle.

Mikään Suomen ulkopuolinen taho ei ole koskaan edellyttänyt eikä suositellut merenkulun väylämaksuja. Kyseessä on Suomen vapaaehtoisesti itse itselleen luoma kaupan este ja mittakaavassaan ainutlaatuinen sellainen.

Suomen perimä väylämaksu on Itämerellä poikkeus, sillä suurin osa alueen maista ei peri väylämaksua – eikä yksikään niitä perivä tee sitä Suomen mittakaavassa. Väylämaksuja perustellaan toisinaan jäänmurron ja väylien ylläpidolla. Väylämaksut ovat riippuvaisia siitä, mihin jääluokkaan laiva on rakennettu. Kannustinvaikutusta maksuilla ei kuitenkaan ole. 

Suomi on eurooppalaisittain pullonpohja ja saari, mikä takaa sen, että meillä on logistisesti kaikkein huonoimmat lähtökohdat kilpailijamaihimme verrattuna. Maantieteelle emme voi mitään, mutta sitä vastoin meidän tulisi tehdä kaikkemme, jotta voimme taata kilpailukykyisen asemamme. Siksi on erikoista, että heikennämme asemiamme itse nostamalla yritysten vientikustannuksia väylämaksuin. 

Päätös merenkulun väylämaksun poistamisesta on päätettävä seuraavassa hallitusohjelmassa. Poiston on tultava voimaan vuoden 2020 alusta, kun nykyinen, hallituksen kevään kehysriihessään päättämä merenkulun väylämaksun puolittaminen päättyy. Lopullinen päätös tukisi osaltaan uusien työpaikkojen syntymistä ja kannustaisi vientivetoisia yrityksiä investointeihin. Toimintaympäristön ennustettavuuden kannalta on tärkeää, ettei asiaa turhaan ketjuteta muutaman vuoden sykleissä.

Nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu, ettei teollisuuden kustannuksia saa nostaa. Seuraavan hallituksen tulee jatkaa samalla linjalla, sillä maailmanlaajuisesti toimivat suomalaiset yritykset puntaroivat herkästi toimintaympäristöjen eroja. 

Ulkomaankaupassa pitää pyrkiä virtaviivaisiin ratkaisuihin, jotka eivät aseta erilaisia toimijoita eriarvoiseen asemaan. Väylämaksujärjestelmä ei ole erilaisten toimijoiden kannalta oikeudenmukainen, sillä maksu sisältää suoranaisia sisäisen subvention elementtejä.

Erityisen epäoikeudenmukainen nykyinen järjestelmä on niille, jotka maksavat väylämaksussa jäänmurrosta, jota eivät koskaan tarvitse. Näitä ovat erityisesti avovesikaudella Suomessa kertaluontoisesti tai harvoin käyvät alukset, kuten suuret risteilyalukset.

Lisäksi on huomattava, että väylämaksut vääristävät kilpailua eri lastityyppien välillä. Nykyisessä järjestelmässä alukset, jotka kuljettavat hinnaltaan vähäarvoista tavaraa, maksavat määrällisesti suurimman väylämaksun. Kun tämä suhteutetaan lastin tonnihintaan, on vääristymä huikea.

Kirjoittaja on Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja.