Helsingin Satama
15.05.2022 //
Teksti:
Kari Martiala
//
Kuva:
Eemeli Sarka

Pandemia on tuonut uutta dynamiikkaa alalle

Kaj Takolanderin mukaan pandemian aika on ollut rankkaa, mutta samalla opettavaista aikaa varustamoille ja satamille. – On jouduttu menemään syvälle rakenteisiin, mutta samalla on opittu uutta dynamiikkaa, hän sanoo.
 

Toukokuun puolivälissä Helsingin Sataman matkustajaliiketoiminnan johtajana aloittava Kaj Takolander tulee taloon Viking Line Abp:n myyntijohtajan tehtävistä. Pitkä kokemus varustamoalalta antaa hänelle hyvän näköalan arvioida alan tulevaa kehitystä.

– Kriisiaikana on otettava uudenlaiset menetelmät käyttöön. Yrityksistä ja henkilökunnasta on löytynyt pandemian aikana sellaista venymistä, jota ei ehkä olisi nähty normaaliolosuhteissa. Jos tahtotila on oikea, me pystymme tekemään merkittäviä käännöksiä, vaikka se joskus onkin hidasta. 

Aika on ollut Takolanderin mukaan vaikea myös viranomaisille.

Suomessa lähdettiin hyvin nopeasti vahvoihin rajoittaviin toimenpiteisiin ja se herätti kysymyksen, miten rajoitukset aiotaan joskus purkaa? Ja se purkaminen onkin ollut kovin tuskallista ja vaikeaa. Pelitaktiikkana on tuntunut hänen mielestään olevan, että pandemia tukahdutetaan eikä sitä päästetä valloilleen. 

– Se oli kuitenkin naivi lähtökohta, koska pandemian globaali tukahduttaminen ei onnistu. Taudin pysäyttäminen rajalle ei ole edes teoriassa mahdollista. Ja tämä jatkuu edelleen, sillä kesäkuun loppuun asti rajalla aiotaan tarkastaa matkustajien rokotustodistuksia. Se on omituista, sillä pandemia on jo Suomessa, eikä sitä voi pysäyttää rajalle. Ja vaikka rokotukset olisivatkin kunnossa, taudin voi silti tartuttaa.

– Toivon, että tästä on opittu jotakin ja kun seuraava kriisi tulee, osaamme hoitaa asiat paremmin.

Paluu koronaa edeltävään aikaan vasta 2025

Laivat liikkuvat ja matkustaminen on vapautunut, mutta Takolanderin mukaan meitä suomalaisia vaivaa nyt mentaalivirus, joka estää joitakin meistä menemästä kulttuuritapahtumiin tai lähtemästä laivamatkalle. Osa ihmisistä on myös tottunut elämään uudella tavalla, johon matkustaminen ei enää kuulu.

– Matkustaminen ei ole vielä palautunut koronaa edeltävän ajan tasolle. Uskon, että vasta 2025 voisi olla se vuosi, jolloin olemme ikään kuin palautuneet koronaa edeltävään aikaan, hän arvioi.

Oman mausteensa tähän tilanteeseen tuo nykyinen maailmanpoliittinen tilanne.

– Melkein naapurissamme Ukrainassa on hirvittävä tilanne ja hyökkääjänä maa, jonka kanssa meillä on todella pitkä maaraja. Se aiheuttaa pelkotiloja ja huolestuneisuutta. Joihinkin se vaikuttaa lamaannuttavasti, toiset matkustavat kuin viimeistä päivää – niin kauan kuin vielä pääsee jonnekin. 

Tilanne heijastuu väkisinkin palautumiseen, ja kun energian ja muiden hyödykkeiden hinnat nousevat ja ostovoima heikkenee, sen on pakko vaikuttaa sekä matkustamiseen että kuljetuksiin.

Laivojen on tarjottava kaikkea kaikille

Varustamojen tuotteiden täytyy olla sellaisessa kuosissa, että ne kiinnostavat monenlaisia kohderyhmiä, Takolander tietää.

– Pohjoisen Itämeren alueella seilaavien alusten matkustajamäärä on uskomattoman suuri siihen nähden, miten paljon merta ympäröivissä maissa on asukkaita. Varustamoilla ei ole varaa lähteä liian tiukkaan segmentointiin. Laivat tarvitsevat selviytyäkseen kaikenlaisia matkustajia.

Segmentointi tapahtuu osin viikonpäivien ja sesonkien kesken.

– Koululomien aikaan perheet matkustavat tietenkin vilkkaammin. Alkuviikot ovat taas enemmän seniori- ja kokouspainotteisia sekä tarvematkustusta. Viikonloppuisin on enemmän hauskanpitoa. Ei tämä ole mitään neurokirurgiaa, se miten nämä jakautuvat, on johdettavissa ihan maalaisjärjelläkin.

Laivojen elinkaari on pidentynyt huomattavasti

Matkustajalaivojen elinkaari on selvästi pitempi kuin 1970–80-luvuilla, jolloin laivakanta uusiutui nopeasti, osin globaalin noususuhdanteen ansiosta.

– Laivojen sekundäärimarkkinat olivat merkittävät. Jos osasi rakennuttaa laivan oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan, siitä sai paremman hinnan myydessä, kuin mitä sen rakentaminen oli tullut maksamaan. Se oli vähän kuin kiinteistöbisnestä. Nykyään laivanrakentamisen ja -omistamisen luonne on muuttunut ja siksi syklit ovat pidemmät.

Sen sijaan, että laivaa käytettäisiin seitsemän vuotta, se saattaa olla liikenteessä jopa yli 30 vuotta. Laivoja pyritäänkin päivittämään säännöllisin väliajoin.

– Pidempi käyttöaika saattaakin olla viisasta, jos asiaa ajatellaan esimerkiksi luonnonvarojen kannalta, Takolander miettii.

Uudet, muuttuvat ympäristönsuojeluvaatimukset saattavat kuitenkin asettaa vanhoille aluksille ylipääsemättömiä vaatimuksia. Ja joskus laivassa olevan teräksen hinta on sillä tasolla, että alus kannattaa ajaa mieluummin paloiteltavaksi, kuin ryhtyä modernisoimaan uusien ympäristösäädösten mukaiseksi.

– Se, että nyt meille tulee uutta laivakalustoa, on tietysti tervetullutta, Takolander tarkentaa.

– Viking Linella ehti kulua kymmenen vuotta Gracesta, ennen kuin tuli Glory.

Gloryn valmistuminen myöhästyi pandemian takia, mutta se saattoikin olla hyvä asia.

– Jos laiva olisi tullut aikaisemmin, pahimman pandemian aikana, sen lanseeraaminen olisi ollut rajoitusten takia todella hankalaa, hän sanoo.

Markkinat tarvitsevat uusia laivoja

Viking Glory saapui Takolanderin mielestä juuri oikeaan ajankohtaan. Kun laiva lähti liikenteeseen 1.3.2022, rajoituksia oli jo ehditty purkaa.

– Uusi laiva purkaa ihmisten mentaalilukkoja. Uutuudet kiinnostavat ja ihmiset haluavat lähteä kokeilemaan niitä. Glory onkin ollut todellinen menestys. Uutisoimme huhtikuun lopussa, että laivalle on varattu jo 350 000 matkaa. Markkinat tarvitsevat tällaisia vitamiiniruiskeita.

– Meiltä on toivottu, että Glory voisi vierailla Helsingissä, mutta se ei ole mahdollista, ainakaan ihan lähitulevaisuudessa.

Glory on rakennettu Turun linjan liikennesysteemiin, johon liittyy monta tukijalkaa: rahti, reittimatkustajat, lyhyt reitti Ahvenanmaalle ja pitkä reitti Tukholmaan. Laiva ei välttämättä tuottaisi Helsingin reitillä riittävästi, mutta siirto aiheuttaisi ylimääräisiä kustannuksia Vikingille.

– Turussa laiva on liikkeellä jatkuvasti ja kassakone kilkattaa koko ajan. Tämä on se dilemma Helsingin ja Tukholman välisellä reitillä, jossa laivat seisovat laiskana satamassa koko päivän, eivätkä silloin tuota mitään.

Helsinki-Tukholma liikennettä pitäisikin Takolanderin mielestä virittää jollakin uudella tavalla.

– Kesäisin Viking Line hyödyntää näitä laivoja Tallinnan liikenteessä. Nyt jää varustamojen kekseliäisyyden varaan miettiä, millä tavalla liikennettä saisi uudistettua.

Helsingin matkustajasatamat uudistuvat

Helsingin matkustajasatamat ovat saamassa kaipaamansa kehitysprojektin. Julkisilla kulkuvälineillä pitää päästä kulkemaan helposti laivoille ja laivoilta. Vaikka kaupunkisatamat ovat matkustajapainotteisia, niissä kulkee myös sekä henkilöautoja että rahtia merkittävässä määrin.

– Se, että Tallinnan liikenne keskitetään Länsisatamaan ja Tukholman liikenne Katajanokalle, ovat hyviä ja johdonmukaisia päätöksiä, jossa ratkaistaan myös se, mikä hirveän usein unohtuu, eli liityntäliikenne satamaan, Takolander sanoo.

– Tunneliprojekti Länsiväylältä Länsisatamaan on ihan äärimmäisen tärkeä. Se on mahtava ratkaisu siihen, että helpotetaan katuverkoston painetta ja liikenne sujuu hyvin satamaan ja satamasta. 

Samoin hänen mielestään hyvä päätös on Tukholman liikenteen keskittäminen Katajanokalle. Tukholman liikenteellä ei ole ihan samanlaista ajoneuvo- ja rahtipainetta kuin Länsisatamassa, jossa on paljon lähtöjä ja saapumisia vuorokauden aikana.

– Kun me saamme satamaliikenteen pois Kaivopuiston puolelta, kaupungin suunnitelma kävelykeskustasta on toteutettavissa. Liikenne voidaan johtaa Hakaniemen kautta Pohjoisrantaan, eikä enää tarvitse mennä Espalle tai tulla ollenkaan Kauppatorille.

– Näen aivan huikean hienona mahdollisuutena sen, että pääsen mukaan toteuttamaan tällaista isoa infrastruktuurihanketta. Hanke on toki jo edennyt jonkin matkaa, ja tulevat kollegani ovat sitä vieneet eteenpäin. On hienoa päästä yhteistyössä omistajamme, Helsingin kaupungin kanssa toteuttamaan asioita, jotka edesauttavat merkittävästi kaupungin kehitystä.