Helsingin Satama
07.11.2021 //
Teksti:
Juha Peltonen
//
Kuva:
Soili Rajamäki

Satama- ja logistiikkapäivällä suuri suosio

Satama- ja logistiikkapäivä oli monelle pitkään aikaan ensimmäinen tilaisuus tavata alan ammattilaisia kasvokkain. Se näkyi päivän osanottajamäärässä, joka oli noin 200. Puheenaiheet johdattelivat seminaariväkeä ”Tulevaisuuden reiteille”.

Marina Congress Centerin suuressa salissa joku muukin kuin kysyjä itse viittasi, kun päivän juontaja Pia Pakarinen kysyi, kuinka moni läsnä olleista osallistui jo ensimmäiseen Satama- ja logistiikkapäivään marraskuussa 1971. Siitä pitäen tapahtuma on järjestetty joka toinen vuosi. 3.11.2021 oli siten 22. kerta.

Pia Pakarinen ja Ville Haapasaari
Päivän juontaja Pia Pakarinen ja Helsingin Sataman toimitusjohtaja Ville Haapasaari olivat tyytyväisiä suureen osallistujamäärään.

Tämän vuoden teeman ”Tulevaisuuden reiteille” mukaisesti kaikkien esiintyjien katse oli tiukasti tulevaisuudessa. Helsingin Sataman toimitusjohtaja Ville Haapasaari kertoi sataman kehittämisnäkymistä. Niihin liittyvä kehittämisohjelma on tulossa pian kaupungin päättäjien käsittelyyn. Ohjelma summaa toisiinsa sidoksissa olevat satamainvestoinnit kymmenen vuoden jaksolle kaupunginvaltuuston aiemmin päättämän keskittämisperiaatteen mukaisesti: Tallinnan liikenne keskitetään Länsisatamaan ja Tukholman liikenne Katajanokalle, jolloin Eteläsatamasta vapautuu iso alue kaupungille muuhun käyttöön.

Kehittämisohjelman toteuttaminen edellyttää uusia terminaalitiloja sekä Länsisatamaan että Katajanokalle, ja Länsisataman maaliikenteen sujuvoittamista Länsiväylälle ulottuvalla satamatunnelilla.

– Uskon tähän kokonaisuuteen vahvasti. Tämä määrätietoinen suunta avaa meille ovia, Helsingin pormestari Juhana Vartiainen sanoi kehittämisohjelmaan viitaten.

Juhana Vartiainen
Pormestari Juhana Vartiainen pitää satamaan liittyviä asioita ennen kaikkea elinvoimakysymyksinä. – On pidettävä suuressa arvossa, miten valtava merkitys satamatoiminnoilla on ulkomaankaupalle, Vartiainen sanoi.

Meri yhdistää vaurauteen

Satama- ja logistiikkapäivä oli Vartiaisen 93. päivä pormestarina. Hän kuvaili meren ja sataman tärkeyttä kaupungille vuolaasti.

– Itämeri on hyvin keskeinen osa Helsingin syntyä, kehitystä ja nykypäivän hyvinvointia. Meri on kautta historian ollut kaupungillemme hyvinvoinnin ja kehityksen perusta sekä kaupan, logistiikan ja kansainvälisyyden edellytys. Meri yhdistää meidät maailmaan ja on jo kauan mahdollistanut osallistumisemme kansainväliseen työnjakoon – eli vaurauteen, pormestari sanoi.

Kansainvälisestä työnjaosta puhui myös professori Ulla Tapaninen Tallinnan teknillisestä yliopistosta. Logistiset ketjut ovat alttiita markkinahäiriöille, joiden vaikutukset ulottuvat myös Suomeen.

– Logistiikka ei ole ainoastaan kuljettamista, vaan myös varastointia. Sen osuus logistisista kustannuksista on kuljetuskustannuksia suurempi. Kun varastoja on pyritty pienentämään, on jääty riippuvaisemmiksi kuljetuskustannuksista, Tapaninen totesi.

Meneillään on maailmanlaajuinen konttikriisi, jonka seurauksena konttirahdin hinta esimerkiksi Shanghaista Eurooppaan on 7-kertaistunut. Pandemian aikana kysyntä tyrehtyi, ja tuotantoa ajettiin alas, ja maailman avautuessa kysyntä yllätti kuljetusjärjestelmät.

– Monet satamat eivät toimi täydellä teholla vieläkään. Laivat odottavat tyhjentämistä ja kontit odottavat laivoissa. Kontteja ja laivoja on tilattu lisää, mutta tuotanto ei ehdi purkamaan pullonkaulaa pitkään aikaan, Tapaninen sanoi.

Konttikriisillä rajallinen vaikutus Suomeen

Viime vuosikymmenten aikana maailman merikuljetuksissa on kasvanut irtolastien ohella varsinkin konttiliikenne. Konteissa kulkee yleensä kallein tavara. Se on kuitenkin pääasiassa mannerten välistä. Suomen meritse kulkevasta ulkomaankaupasta kontteja oli viime vuonna vain 12 prosenttia. 72 prosenttia oli joko nestemäistä tai kiinteää irtolastia.

Ulla Tapaninen
Tallinnan yliopiston professori Ulla Tapaninen ennakoi erilaisten toimitusketjujen variaation lisääntyvän Suomessakin.

– Meillä liikenne on Itämeren sisäistä. Emme ole niin riippuvaisia konteista kuin jossain muualla ollaan, Tapaninen sanoi.

Hän kuitenkin ennakoi erilaisten toimitusketjujen variaation lisääntyvän Suomessakin. Kontteja on jo siirtynyt myös raiteille, mutta kiskokuljetuksetkin ovat alttiita poliittisille häiriöille. Myös digitalisaatio muuttaa logistiikkaa.

– Digitalisaation mahdollisuudet ovat vasta avautumassa, ja se vaikuttaa koko logistiikkaketjuun. Kun tähän asti sähköpostien liitteinä liikkuneet tiedostot saadaan samaan järjestelmään, tieto kulkee paremmin. Sillä on huomattava vaikutus, Tapaninen arvioi.

Tapahtumallisuus tulee laivoille

Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Minna Kivimäki puhui meriliikenteen päästövähennyksistä ja niiden vaikutuksista Suomen logistiikkaan. Kivimäen mukaan laivojen energiatehokkuuden parantaminen ei enää riitä, vaan tarvitaan uusia käyttövoimaratkaisuja.

Minna Kivimäki
Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Minna Kivimäki avasi meriliikenteen päästövähennyksien vaikutuksia.

Suomen meritse tapahtuvasta tuonnista 70 prosenttia tulee Itämeren alueelta. Se tarkoittaa samalla, että merkittävä osa ulkomaankaupasta tietyissä tavaralajeissa liikkuu roro- ja ropax-aluksilla. Erityisen tärkeänä Kivimäki piti niiden alustyyppien energiatehokkuuden parantamista.

Nordean ekonomisti Juho Kostiainen esitteli Suomen talouden näkymiä. Ne ovat hyvin positiivisia sekä yritysten että kuluttajien näkökulmista, mutta väestön ikääntyminen luo paineita julkiseen talouteen.

Päivän päätteeksi Madventures-kaksikko Riku Rantala ja Tuomas Milonoff arvioivat omien matkailukokemustensa perusteella, millaista tulevaisuuden laivamatkailu voisi olla. Ainakin tapahtumallisuus laivoilla varmasti lisääntyy.