Helsingin Satama
07.11.2021 //
Teksti:
Kimmo Kallonen
//
Kuva:
Eemeli Sarka

Satamamestari on aina uuden edessä

Matkustajasatamien maasähkö sekä laivojen automaattinen kiinnitys- ja irrotus vähentävät melua ja päästöjä sekä helpottavat etenkin nopeiden Tallinnan-laivojen tiukkoja aikatauluja. Varsinkin automooringin käyttöönotossa Helsingin Satama on pohjoisen pallonpuoliskon edelläkävijä.

Yli 30 vuotta Helsingin satamamestarina työskennellyt Antti Pulkkinen vetäytyi eläkkeelle, ja hänen seuraajanaan on aloittanut elokuussa Staffan Teromaa. Satamamestari vastaa Helsingissä matkustajaliikenteen puitteista Länsisatamassa, Eteläsatamassa ja Katajanokalla.

– Satamamestari on yksi vanhimpia Helsingin kaupungin ammattinimikkeitä, Antti Pulkkinen kertoo.

Pulkkisen aikana satamassa on tapahtunut paljon. Isoja muutoksia ovat olleet Vuosaaren rakentaminen, satamatoimintojen teknologian kehitys ja organisatoriset muutokset, kuten yhtiöittäminen ja toimintojen laaja ulkoistaminen.

– Kun aloitin 1990-luvun alussa, Helsingin sataman henkilöstömäärä oli yli 300. Nyt se on noin 80.

Satamamestarin organisaatiossa oli suurimmillaan 2000-luvulla yli 60 henkilöä, nykyisin kolme. Varastointi ja lastinkäsittely on pitkälti ulkoistettu, ja tekniikka on kehittynyt sekä aluksissa että satamatoiminnoissa.

On tehty strategisia valintoja, mitä on järkevää tehdä itse ja mitkä palvelut kannattaa ostaa ulkopuolelta, Pulkkinen erittelee.

Uusi satamamestari Staffan Teromaa on koulutukseltaan merikapteeni ja YAMK. Hän siirtyi tehtäväänsä Arctialta, jossa vastasi muun muassa jäänmurtajien operoinnista. Satamamestarin töissä tuli eteen paljon uutta.

– Alku on ollut tosi mielenkiintoista, ja oppimiskäyrä näyttää kovasti yläviistoon.

Imukupit toimivat talvellakin

Teromaa kiittelee edeltäjänsä Antti Pulkkisen työtä teknologiainvestointien edistäjänä. Erityisesti laivojen automaattinen kiinnitys isoilla imukupeilla eli ”moormastereilla” on ollut rohkea ja edistyksellinen investointi.

– Automooringin käytössä Helsingin Satama on uranuurtaja Pohjoisella pallonpuoliskolla. Missään muualla systeemi ei ole vielä siinä laajuudessa käytössä talviolosuhteissa, Pulkkinen sanoo.

Automaattinen kiinnitys ja irrotus toimii kahdella laituripaikalla Länsisatamassa ja palvelee Tallink Siljan sekä Eckerön Tallinnan-liikennettä.

– Moormasterit nopeuttavat kiinnitystä ja irrotusta, yhteensä viidestä kymmeneen minuuttia. Kun nopeiden laivojen aikataulu Helsingin ja Tallinnan välillä on kaksi tuntia, säästetty aika merkitsee yllättävän paljon. Ei tarvitse ajaa aikataulun takia ihan täyttä vauhtia. Polttoainetta säästyy ja päästöt vähenevät, Staffan Teromaa muistuttaa.

Apukoneet vaikenevat Jätkäsaaressa

Helsingin Sataman hiilineutraaliustavoitteiden kannalta tärkeä hanke on maasähkön käytön laajentaminen. Viking Linen alukset ovat hyödyntäneet maasähköä Katajanokalla jo jonkin aikaa. Nyt maasähkö on myös Eteläsatamassa Silja Linen Tukholman reitin alusten käytössä, ja Länsisataman projekti on hyvässä vauhdissa.

Maasähkö tulee Länsisatamassa laitureihin LJ7 ja LJ8 Tallink Siljan ja Eckerön Tallinnan reitin nopeille aluksille.

– Maasähköllä on iso merkitys. Se vähentää päästöjä ja meluhaittoja Jätkäsaaressa, kun laivojen ei enää tarvitse käyttää apukoneita laiturissa, Teromaa sanoo.

Ympäristöön liittyvät asiat ovat olleet suuressa roolissa satamamestarin työssä. Perinteisten polttoaineiden käyttö vähenee ja esimerkiksi LNG:n käyttö laajenee.

Matkustaja-aluksista Tallink Megastar käyttää LNG:tä ja saa ensi vuonna sisaraluksen. Myös Vuosaaressa perinteisten polttoaineiden käyttö vähenee ja merellä tankkerista tapahtuva bunkraus yleistyy.

Risteilyt elpyvät vähitellen

Risteilyaluskäynnit Helsingin satamassa ylsivät ennätysmääriin 2019 ennen koronapandemiaa, kun aluskäyntejä kirjattiin yli 300. Pulkkinen ja Teromaa arvioivat, että vuosi 2022 näyttäisi aluskäyntien lukumäärän mukaan olla samaa tasoa, mutta matkustajamäärät jäänevät vielä ensi vuonna selvästi alle koronaa edeltävän tason.

Kapasiteettia Helsingillä on periaatteessa riittävästi, tosin kesän vilkkaimpina aikoina laitureilla on ollut ahdasta.

– 350 aluskäyntiä kesäkauden aikana alkaa olla jo aika kova tavoite kapasiteetinkin kannalta, mutta talvikaudella olisi tilaa. Talviristeilyt jäävahvistetuilla aluksilla ovatkin uusi palvelutuote, jota on kokeiltu. Mielenkiintoista nähdä, kuinka Helsinki kiinnostaa talvimatkailukohteena, Pulkkinen pohtii.

Linjaliikenteen volyymin Teromaa ennustaa nousevan koronavuosien 2020 ja -21 tasosta, mutta jäävän vielä vuoden 2019 määristä.