Kolumni
17.04.2020 //
Teksti:
Ville Haapasaari
//
Kuva:
Sanna Liimatainen

Suomen merikuljetukset tarvitsevat sekä rahtia että matkustajia

Helsingin Sataman matkustajaliikenne on ollut hyvin hiljaista jo useamman viikon. Viikko sitten se väheni entisestään, kun hallitus kehotti laivayhtiöitä keskeyttämään lipunmyynnin Ruotsiin, Viroon ja Saksaan toukokuun puoliväliin asti. Käytännössä satamien kautta kulkee enää pieni määrä huoltovarmuuden kannalta kriittisiä työntekijöitä. Rajavartiolaitos tarkastaa tulijat ja käännyttää heidät tarvittaessa. 

Ville Haapasaari

Matkustaja-autolautat kulkevat nyt ilman matkustajia, eikä rahti yksinään riitä pitämään liikennettä kannattavana. Huoltovarmuuskeskus ylläpitääkin nyt kolmea Helsingin ja Tallinnan välistä laivayhteyttä viennin ja tuonnin turvaamiseksi. Lisäksi maan hallitus päätti viime viikolla satamankin toivomasta tukipaketista varustamoille. Varustamot saavat pankkilainoilleen 600 miljoonan euron valtiontakuut, jota ne tarvitsevat selviytyäkseen koronakriisin yli. 

Toimet ovat hyviä, mutta eivät riitä merenkulun toiminnan turvaamiseksi kriisin aikana ja toipumiseksi sen jälkeen. Sen vuoksi Helsingin Satama odottaa maan hallitukselta lisää päätöksiä toukokuun lisäbudjetissa. Nyt olisi tärkeää poistaa varustamoilta väylämaksut tältä vuodelta takautuvasti vuoden alusta ja jatkaa samalla mallilla ensi vuoteen.   

Koronakriisi on osoittanut, kuinka kriittinen matkustajalauttaliikenne on Suomen huoltovarmuudelle. Päivittäisten elintarvikkeiden lisäksi myös suurin osa suomalaisten tarvitsemista lääkkeistä kulkee autolautoilla.

Rahdin ja matkustajien yhdistäminen

Suomi on tasoittanut kaukaisesta sijainnista johtuvia korkeampia kuljetuskustannuksia yhdistämällä rahdin ja matkustajat samoihin laivoihin. Kustannustehokkaat merikuljetukset ovat välttämättömiä koko vientivetoiselle kansantaloudelle. Rahdin ja matkustajien yhdistäminen on myös ympäristöystävällinen kuljetustapa. 

Suomalaiselle merenkululle ominainen rahdin ja matkustajien kohtalonyhteys ehti jo hetkeksi unohtua. Helsingin kaupunkipoliittisessa keskustelussa esitettiin viime syksynä Länsisataman rekkaliikenteen siirtämistä Vuosaaren rahtialuksiin. Tavara- ja matkustajaliikenteen erottamisella olisi kuitenkin merkittäviä vaikutuksia logistiikan kustannuksiin ja sujuvuuteen. 

Helsingin satama on Euroopan vilkkain matkustajasatama. Tiheä liikennöinti on mahdollistanut Helsingin ja Tallinnan välillä yhteiset työmarkkinat ja monipuolistanut molempien maiden talouksia. Tällä hetkellä useilla toimialoilla odotetaan, milloin työntekijät ja matkustajat pääsevät taas kulkemaan Suomenlahden yli. Silloin Helsinki-Tallinna -alue voi jatkaa kehittymistään vilkkaiden laivayhteyksien varassa. Kun koronatilanne helpottaa, laivaliikenne tulee osaltaan mahdollistamaan paluuta normaaliin elämään.

Helsingin Satamalla yhteistyökumppaneidensa kanssa on tärkeä rooli, kun koronarajoitusten purkamisen jälkeen Suomen talouden uutta nousua ryhdytään rakentamaan.  

Kirjoittaja Ville Haapasaari on Helsingin Sataman toimitusjohtaja