Kumppanit
15.05.2019 //
Teksti:
Juha Peltonen
//
Kuva:
Timo Porthan

Tallink-konserni uudistaa laivojaan ja hotellejaan

Tallink-konserni rikkoi viime vuonna ennätyksiään matkustaja- ja rahtimäärissä, mutta korkea polttoaineen hinta söi tulosta. Varustamo on tilannut uuden laivan Helsingin Länsisatamasta Tallinnaan operoivalle reitille. Toimitusjohtaja Paavo Nõgenen mukaan myös Vuosaaren ja Muugan välille tarvitaan lisää kapasiteettia.

Tallink-konserni ei ole vielä päättänyt, korvaako Rauma Marine Constructions -telakalta tilattu uusi Shuttle-pikalaiva Helsingin ja Tallinnan väliä liikennöivän Star-aluksen vai tuleeko se samalle reitille uudeksi kapasiteetiksi.

Joka tapauksessa varustamon volyymi Länsisatamasta Tallinnaan kasvaa, sillä uudesta laivasta tulee samankokoinen kuin toissa vuonna valmistunut Megastar. Ne ovat kolmanneksen suurempia kuin Star. Uusi laiva käyttää polttoaineenaan nesteytettyä maakaasua eli LNG:tä. Noin 250 miljoonaa euroa maksavan laivan suunniteltu valmistumisaika on tammikuussa 2022.

– Uuden Shuttle-aluksen jälkeen prioriteetti on, kuinka ratkaista Muuga–Vuosaari-kysymys. Tarvitsemme lisää kapasiteettia sillekin reitille, eli Starin tulevaisuudelle on eri vaihtoehtoja, Tallinkin toimitusjohtaja Paavo Nõgene sanoo.

Vuosaaren ja Muugan väliä Tallink operoi Nõgenen vanhaksi ladyksi kutsumalla, 47 vuotta vanhalla Sea Wind -laivalla. Reitillä on rahtiliikennettä. EU:n keskeisiin liikennehankkeisiin kuuluu Muugasta alkava Rail Baltica -yhteys, joka on tarkoitus saada käyttöön kuuden vuoden kuluttua.


Tallink listautui myös Helsinkiin

Tallink-konserni on pohjoisen Itämeren alueen suurin matkustaja- ja rahtiliikennevarustamo. Se liikennöi Tallink- ja Silja Line -brändeillä seitsemää reittiä kaikkiaan 14 aluksellaan. Viime vuonna konserni kuljetti lähes 9,8 miljoonaa matkustajaa, mikä on hieman edellisvuoden ennätystä suurempi. Rahtiyksiköiden määrä kasvoi enemmän, peräti 5,7 prosenttia. Yhtiön liikevaihto ja tulos kuitenkin supistuivat vuodesta 2017.

– Viime vuosi oli ristiriitainen. Teimme joukon ennätyksiä, mutta taloudellinen tulos ei muodostunut ennätykselliseksi, Nõgene summaa.

Varustamo myi vuoden 2017 lopulla kaksi Superfast-alusta, minkä johdosta ulosvuokrattuja aluksia oli viime vuonna vain yksi. Siitä on sopimus Kanadan valtion kanssa vuoden 2020 loppuun, ja Kanadalla on optio jatkaa vuokrasopimusta vielä kahdella vuodella. Toimitusjohtaja laskee ulosvuokrauksen tuottojen olleen viime vuonna 10,8 miljoonaa euroa edellisvuotta pienemmät.

– Eniten viime vuoden tulosta heikensi kuitenkin polttoaineen huomattava hinnannousu. Maksoimme polttoaineesta 16,6 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Se on tärkein syy, miksi tulos jäi 40 miljoonaan euroon.

Korkeasta polttoaineen hinnasta huolimatta yhtiö uudisti osinkopolitiikkansa viime marraskuussa. Tavoite on maksaa osinkoa viisi senttiä osakkeelta, joka huhtikuun puolivälissä noteerattiin 1,06 euroon.

– Sen osinkotason haluamme pitää. Se tekee meistä houkuttelevan, koska osinko on noin viisi prosenttia, Nõgene toteaa.

Lisäksi hallitus esittää yhtiökokoukselle kertaluontoista pääomanpalautusta, jota Tallinkin omistajat saisivat seitsemän senttiä osakkeelta.

– 57 prosentin omavaraisuusaste on meille turhan korkea, mukavuusalueemme on 40–50 prosenttia.

Pääomanpalautus ja osinko tekevät yhteenlaskettuna virolaisvarustamosta tänä vuonna Helsingin pörssin parhaan osingonmaksajan. Yhtiön osakkeiden listaus myös Nasdaq Helsingissä alkoi viime joulukuussa.

– Suomi on meille kotimarkkina. Nyt kaikilla suomalaisilla on taas mahdollisuus sijoittaa Siljaan, Nõgene sanoo.

Hänen mukaansa listautuminen on myös markkinointikysymys.

– Saamme enemmän huomiota Suomessa.

Silja Line listattiin Helsingin pörssissä ensimmäisen kerran vuonna 1912. Sijoittajille rinnakkaislistaus Helsingissä parantaa osakkeen likviditeettiä. Tallinnassa koko pörssin päivävaihto on keskimäärin alle miljoonan vuorokaudessa, Helsingissä yli 500 miljoonaa euroa.


Laajentumista muille liiketoiminta-alueille

Tänä vuonna Tallink-konsernissa ei odoteta uusia matkustajaennätyksiä. Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana matkustajia oli 3,9 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajankohtana viime vuonna. Myös kuljetettujen ajoneuvojen määrä laski, mutta rahtiyksiköiden määrä jatkoi kasvuaan.

– Telakoinneista johtuen ensimmäisellä vuosineljänneksellä tehtiin vain 2 234 matkaa, kun vastaava luku vuotta aiemmin oli 2 299. Tämä on väistämättä vaikuttanut matkustajamääriin, Nõgene sanoo.

Yhtiön laivoista kuudelle on tehty suunniteltuja uudistustöitä telakointien aikana Suomessa, Puolassa ja Liettuassa. Konserni on investoinut yli 90 miljoonaa euroa alustensa modernisointiin viimeisten viiden vuoden aikana. Myös yhtiön hotelleissa on alkuvuodesta tehty uudistuksia ja päivityksiä.

– Toivomme kasvua matkustajaliikenteessä, mutta kilpailluilla markkinoilla se on haastavaa. Siksi olen varma, että tänä ja ensi vuonna konserni jatkaa laajentumista muillekin liiketoiminta-alueille, myös maalla.

Tallink-konserni on mukana myös Eesti Gaasin LNG-tankkeriprojektissa. Uuden säiliölaivan on tarkoitus aloittaa liikennöinti Itämerellä ensi vuoden lopulla.

– Toimitamme säiliölaivan miehistön, mutta emme rahoita rakentamista, Nõgene täsmentää.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun silloinen toimiva johto osti varustamoliiketoiminnan ja AS Tallink Grupp syntyi. Yhtiön perustajat Enn Pant, Kalev Järvelill ja Ain Hanschmidt omistavat konsernista edelleen lähes 40 prosenttia Infortar-yhtiönsä kautta ja toimivat Tallink-konsernin hallituksessa. Myös kaasuyhtiö Eesti Gaas on kokonaan Infortarin omistama.

– Olemme eräänlainen moniperheyhtiö. Meille on tärkeää, että pääomistajat ovat pitkäaikaisia ja aktiivisia, Nõgene sanoo.


Uusia matkustajia Aasiasta

Kansainvälisten matkustajien osuus Tallink-konsernin laivoilla kasvoi viime vuonna selvästi. Nõgene odottaa kehityksen jatkuvan.

– Samaan aikaan varustamo pyrkii varmistamaan, ettei kehitys tapahdu kotimarkkina-asiakkaiden kustannuksella. Kanta-asiakasohjelma Club One ylitti hiljattain 2,5 miljoonan jäsenen rajan, Nõgene sanoo.

Aasiasta tulevien matkustajien määrä kasvoi viime vuonna melkein kolmanneksella, saksalaisten määrä samaa tahtia. Venäläisiä matkustajia oli viidennes enemmän kuin edellisvuonna.

Varustamo on investoinut aluksiin Aasiasta tulevia turisteja silmällä pitäen, mikä näkyy esimerkiksi ruokatuotteissa ja opasteissa. Aasialaisille ryhmille on jo koreaa, mandariinia ja japania puhuvia risteilyisäntiä ja -emäntiä Helsingistä Tallinnaan suuntaavilla reiteillä. Tämän vuoden aikana heitä tulee myös Tukholman reiteille.

– Viime vuonna otimme ensimmäisenä virolaisena yhtiönä käyttöön Alipay-maksutavan. Se käy nyt kaikissa aluksissamme.

Nõgene on tyytyväinen Helsingin Länsisataman uuteen terminaaliin. Hän toivoo myös Silja Europan pääsevän käyttämään sitä vuoden 2021 alusta.

– Asiakaspalvelun näkökulmasta uusi terminaali on houkutteleva.

Sekä Helsingin Satama että Tallink-konserni ovat mukana EU-rahoitteisessa Twin-Port 3 -hankkeessa.

– Se parantaa sekä matkustaja- että rahtiliikenteen ympäristöystävällisyyttä ja energiatehokkuutta Tallinnan ja Helsingin välillä.

Sen sijaan kaupunkien välille suunniteltuja tunnelihankkeita Nõgene pitää epärealistisina.

– Mitä ongelmaa tunnelilla ratkaistaan? Jos markkina kasvaa, kaikki operaattorit ovat valmiit lisäämään lähtöjä, myös me. Viron ja Suomen valtioilla on varmasti tärkeämpiäkin kohteita rahalle.