Kumppanit
16.12.2020 //
Teksti:
Heli Koivuniemi
//
Kuva:
Timo Porthan

Tehokas logistiikka tukee vastuullisuutta

Kesko arvioi, että tarve meriteitse tapahtuvalle liikenteelle on edelleen kasvussa. Tässä kehityksessä Vuosaaren sataman merkitys on olennaisessa roolissa.
 

Keskon päivittäistavarakaupan logistiikasta vastaava johtaja Jyrki Tomminen kertoo Helsingin Sataman olevan Keskon ylivoimaisesti merkittävin tuontisatama.

– Suomi on saari ja lähes kaikki tuonti- ja vientiliikenne kulkee vähintään osan matkaa meritse. Helsingin Sataman häiriötön toiminta on meille hyvin tärkeää. Meriliikenteen volyymi tulee Keskon osalta kasvamaan, Tomminen sanoo.

Erityisen tärkeitä ovat Vuosaaren kautta kulkevat volyymit, jotka ovat Tommisen mukaan suuria.

– Viime vuosina tuontivolyymit ovat yleisesti kasvaneet.

Koronapandemian aikana mitattiin myös K-ryhmän merkitys suomalaisten huoltovarmuuden kannalta. Se on Tommisen mukaan merkittävä.

– Koronakriisi on osoittanut, miten tärkeää on turvata tavaran liikkuvuus rajojen yli ja meritse myös poikkeusaikoina.

Tomminen toteaa kuitenkin, että elintarvikkeiden osalta omavaraisuusaste on korkea, joten tuonnin merkitys on tältä osin huoltovarmuusmielessä vähäisempi.

Korona vaikutti Keskon arvion mukaan varsinkin kotimaisten tuotteiden kysyntään. Paikallisuuden ja lähiruuan arvostus kasvoi selkeästi.

– Suomen taloutta ja paikallisia yrittäjiä halutaan tukea, Tomminen sanoo.

Ilmastonmuutosta hillitään järein suunnitelmin

Jyrki Tomminen myöntää, että ilmastonmuutosta hillitsevät tavoitteet ja niitä tukevat muutokset ovat mittavia, eikä sellaisia saavuteta hetkessä.

Tähtäin on Keskon osalta asetettu vuoteen 2025 hiilineutraalina toimijana ja oman toiminnan osalta päästöttömänä vuoteen 2030 mennessä. Tomminen uskoo vilpittömästi tavoitteiden toteutumiseen.

– Eri keinoin ne ovat tehtävissä. Toki toisessa vaakakupissa on kustannustehokkuus ja toisessa ympäristöystävällisyys. Mutta eivät ne ole toisiaan poissulkevia. Useasti tehokkaat ratkaisut ovat myös ympäristöystävällisiä. Toki lyhyellä tähtäimellä katsottuna hiilineutraalit vaihtoehdot ovat monesti hieman arvokkaampia.

Kesko ei voi, eikä aio sivuuttaa vastuullisuutta toiminnassaan. Vastuullisuusvaatimukset kasvavat ja näkyvät asiakkaiden valinnoissa. Kesko valittiin jo 16. kerran World Economic Forumin julkaisemalle maailman vastuullisimpien yritysten Global 100 -listalle. Ainoana ruuan ja juoman vähittäiskauppana. Kesko oli yksi viidestä suomalaisesta yrityksestä listalla.

– Vastuullisuus on määritelty tärkeään osaan strategiassamme, ja sen eteen olemme tehneet pitkäjänteisesti työtä.

Logistiikan osuus Keskon hiilidioksidipäästöistä on Tommisen mukaan noin kolmannes, ja siitä valtaosa syntyy kuljetuksesta. Hän toteaa, että meriliikenteessä siirrytään yhä enemmän kohti ympäristöystävällisempää kalustoa ja polttoaineita.

– Merikuljetukset ovat selvästi hiilineutraalimpia kuin maantiekuljetukset, joten niiden osuutta nostetaan mahdollisuuksien mukaan. Konkreettisesti se tarkoittaa muun muassa sitä, että Välimeren alueelta lähtevissä tavaravirroissa suorien merikuljetusten osuutta nostetaan silloin, kun se on tuotteiden säilyvyyden ja kiireellisyyden osalta mahdollista.

Kotimaan kuljetukset tapahtuvat maantiekuljetuksina, ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen on suunnitteilla useita keinoja.

– CO2-päästöjä vähennetään vaiheittain muun muassa hyödyntämällä uusiutuvia polttoaineita ja hyödyntämällä pitkiä rekkoja sekä uudistamalla kalustoa säännöllisesti vähäpäästöisiin uusiin autoihin ja toteuttamalla tehokasta kuormasuunnittelua ja paluulogistiikkaa.

K-ryhmä otti käyttöönsä kaksi täyssähkökuorma-autoa, jotka ovat ensimmäiset Suomeen rekisteröidyt MAN:n piensarjavalmistamat sähkökuorma-autot.

Kesko on investoinut maakuljetuksissa kahteen sähköiseen kuorma-autoon koeluonteisesti. Toinen kuljettaa päivittäistavarakaupan ja toinen rakentamisen tavaroita.

Kuorma-autojen toimintamatka on rajattu, ja ne soveltuvat lähinnä Helsingin alueen jakeluun.

Tomminen sanoo, että kuorma-autojen soveltuvuutta tutkitaan. Hän uskoo polttokennoilla toimivien autojen valtaavan alaa lähitulevaisuudessa. Ladattavat sähkökuorma-autot ovat hänen mielestään välivaihe.

– Autojen teknologiassa on kehitysvaihe menossa. Kymmenen vuoden sisällä pystymme arvioimaan, mikä ympäristöystävällisyyttä tukeva ratkaisu vakiintuu.

Jäljitettävyyden eteen tehdään töitä

Logistiikan pelikenttää Tomminen luonnehtii läpinäkyvyydeltään monipuoliseksi.

– Yksinkertaistettuna kaukomaan hankinnoissa korostuu eettisyys ja lähialuehankinnoissa ympäristönäkökohdat.

Jäljitettävyys vaatii hänen mukaansa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Haasteena on toistaiseksi ollut yhteisten standardien puuttuminen. Jäljitettävyyteen liittyviä asioita ratkotaan Suomessa maailmanlaajuisia standardeja luovan GS1:n, Elintarviketeollisuusliiton ja Päivittäistavarakauppa ry:n yhteisellä projektilla. Tomminen sanoo, että jäljitettävyyden kannalta keskeistä on myös kuluttajille viestiminen.

– K-ryhmässä on juuri lanseerattu Jäljillä-sivusto, joka edistää hankintaketjujen läpinäkyvyyttä ja avaa tuotteiden alkuperää asiakkaille.

Tiedonsiirron sähköistämisessä parannettavaa

Suomi on Tommisen mukaan logistiikan saralla yksi maailman kärkimaista – monessakin mielessä.

– Digitalisaation alueella Suomi ei ole merkittävästi jäljessä muita maita. Suomen sijainti ja maantieteellisesti pitkät etäisyydet ovat aiheuttaneet sen, että kuljetuksia on ollut tarve optimoida tarkemmin kuin Keski-Euroopassa, missä etäisyydet ovat lyhyem­mät.

Silti kehitettävääkin Tommisen mielestä on. Logistiikan digitalisaatioastetta voisi yhä nostaa ja tehostaa sitäkin kautta toimintaa ja parantaa ympäristöystävällisyyttä.

Potentiaalia on vielä muun muassa ulkomaankuljetusten tiedonsiirron sähköistämisessä.

– Näin päästäisiin eroon esimerkiksi kuriiripostilla lähetettävistä alkuperäisdokumenteista ja parannettaisiin siten laatua ja tehokkuutta.

Tätä näkökulmaa korostetaan myös liikenne- ja viestintäministeriön juuri julkaistussa logistiikan digitalisaatiostrategiassa.

Kesko on seurannut kehitystä tiiviisti ja kommentoi strategian sisältöä.

– Kokonaisuudessaan sisältö vastaa Keskon näkemystä ja tarvetta. Siihen on helppo sitoutua.

Digitaaliseen maailmaan siirtyminen muuttaa osaamisen tarpeita, mikä lisää logististen tietojärjestelmien osaamisen merkitystä.

– Se tarkoittaa, että perinteiset toimistotehtävät tulevat vähenemään, mutta toisaalta kehitystä vaativien tehtävien rooli kasvaa.

Logistiikan johtamista ja päätöksentekoa digitaalisuus helpottaa huomattavasti.

– Kun käytössä on enemmän tietoa, voidaan tehdä täsmällisempiä ja oikea-aikaisempia päätöksiä.

jyr
– K-ryhmä keskittyy strategiassaan päivittäistavarakauppaan, rakentamisen ja talotekniikan kauppaan ja autokauppaan. Näillä aloilla globaalien jättien kuten Amazonin vaikutus on arvioitu vähäisemmäksi, Jyrki Tomminen kertoo.

Korona räjäytti verkkokaupan

K-ryhmän suhteellisesti suurin kasvu näkyi vuonna 2020 ruuan verkkokaupassa. Kevään huippuviikoilla kasvu kipusi jopa tuhanteen prosenttiin. Vuositasollakin kasvu yltää noin 400 prosenttiin. Verkkokaupan kasvun merkittävänä vauhdittajana oli koronapandemia.

Kevään aikana Suomessa avattiin nopeassa tahdissa noin 200 uutta verkkokauppaa tarjoavaa K-ruokakauppaa. Verkkokauppapalveluja tarjoaa tällä hetkellä yhteensä reilu 450 K-ruokakauppaa ympäri Suomen.

Tomminen ei näe globaaleja verkkokauppajättejä Keskolle ongelmallisena.

– K-ryhmä keskittyy strategiassaan päivittäistavarakauppaan, rakentamisen ja talotekniikan kauppaan ja autokauppaan. Näillä aloilla globaalien jättien kuten Amazonin vaikutus on arvioitu vähäisemmäksi.

Yleisesti K-ryhmän markkinaosuus on vahvistunut sekä kuluttajille suunnatun vähittäiskaupan että ammattikeittiöitä palvelevan foodservicen alueella. Keskon mukaan tähän ovat vaikuttaneet valikoimien ja palvelujen parantuminen.

Rajuimmin korona kuritti hotelleiden, ravintoloiden ja cateringin tukkuna toimivan tukun Kespron tulosta, jonka toimintaan ravintoloita koskevat rajoitukset ja muutos kuluttajien käyttäytymisessä vaikuttivat olennaisesti.