Tehokkaasti ja turvallisesti

Helsingin Satama haluaa olla maailman toimivin satama. Toimivuus tarkoittaa muun muassa tehokkaita satamatoimintoja, saumatonta matkustajakokemusta ja kestävää kasvua. Digitaalisuudella on näissä kaikissa merkittävä rooli.

– Teimme jo vuonna 2018 ensimmäisen digiroadmapin, jossa kartoitimme kehityshankkeita strategisten tavoitteiden tueksi, kehittämispäällikkö Jussi Malm kertoo.

Viime vuoden lopulla roadmap päivitettiin ulkopuolisen konsultin kanssa. Mukana oli kaikkien yksiköiden edustajat, jotka ovat sittemmin muodostaneet Malmin vetämän digityöryhmän esiin nousseiden tarpeiden eteenpäinviemiseksi.

– Roadmapista syntyi kaikkiaan 21 hanketta, jotka linkittyvät osittain toisiinsa. Suurin osa hankkeista on liiketoimintaa palvelevia, kuten alkukesästä Länsisatamassa henkilöautoliikenteessä testikäyttöön otettu Smartport-porttijärjestelmä.

– Älyteknologian avulla autosta saadaan mittatiedot järjestelmään automaattisesti ja niiden perusteella näyttötaulut ohjaavat auton suoraan oikealle odotuskaistalle. Automatisoinnilla säästämme sekä henkilötyövoimaa että aikaa, Malm havainnollistaa.

Tyypillistä hankkeille on se, että sataman lisäksi niiden toteutuksessa on mukana useita muita alueen toimijoita, mikä osaltaan myös vaikuttaa hankkeiden etenemisaikatauluun.

– Korona on myös hidastanut hankkeiden käynnistämistä, Malm toteaa.

Kasvu edellyttää tehostamista

Satama sijaitsee Helsingin ytimessä vilkkaiden liikenneväylien tuntumassa. Ollakseen osa toimivaa kaupunkia, sataman aiheuttama, etenkin raskas liikenne tulee saada siirtymään alueella nopeasti.

– Vuosaaressa kaikki olemassa oleva tila on jo käytössä eikä sitä ole mahdollista kasvattaa. Jos haluamme kasvattaa rahtimääriä, ainoa mahdollisuus on vähentää odotusaikoja niin laivojen, työkoneiden kuin raskaan liikenteenkin osalta, rahtiliikenneyksikön kehityspäällikkö Jani Lindroos sanoo.

Yksi jo käynnistetyistä hankkeista on tiedonjakoalusta konttien vaihtoalueesta.

– Konttien vaihtaminen operaattoreiden välillä tapahtuu yhdellä vaihtoalueella. Tähän asti tieto konttien liikkumisesta on siirtynyt monissa eri järjestelmissä ja osittain sähköpostien välityksellä. Alustan avulla tieto liikkuu nopeammin ja saamme myös paremman kokonaiskuvan tilanteesta, Lindroos kuvailee kehitysvaiheessa olevaa sovellusta.

Lisää viestintää

Monet hankkeet kohdistuvatkin juuri parempaan viestintään eri toimijoiden välillä.

– Kriittisen tilanteen tiedotusta parantamaan on hankinnassa sovellus, jolla pystytään antamaan varoitus kohdennetusti tietyllä alueella toimivilla sataman, vartioinnin ja yritysten henkilöstölle vaaratilanteesta tai onnettomuudesta. Lindroos sanoo.

Sovellus mahdollistaa myös reaaliaikaisen tilanneseurannan ja eri toimijoiden välisen keskustelun esimerkiksi älypuhelimen välityksellä.

– Vastaavia järjestelmiä on käytössä ydinvoimaloissa, sairaaloissa ja kauppakeskuksissa sisäisen viestinnän välineenä, Lindroos tietää.

– Vaikka toimintaa pyritään tehostamaan, turvallisuus ei saa kärsiä. Parempi ja nopeampi tiedonkulku päin vastoin lisää myös turvallisuutta kaikilla osa-alueilla: rahtiturvallisuutta, rajaturvallisuutta, mutta myös työturvallisuutta.

Kohti hiilineutraaliutta

Helsingin Satamalla on tavoite olla hiilineutraali satama vuoteen 2035 mennessä. Se vaatii laitteiston osalta myös teknisiä toimenpiteitä, mutta toiminnan tehostaminen tuo jo itsessään päästövähennyksiä.

– Kun odotusajat lyhenevät, tyhjäkäyntiä ja sitä kautta päästöjä syntyy vähemmän, Lindroos muistuttaa.

Ekologisuus onkin merkittävä tekijä hankkeita priorisoitaessa. Monia asioita on myös testattu tulevaa kehitystyötä varten.

– Digitaalisuus on myös sitä, että meillä on tieto käytettävissä olevasta teknologiasta sitten, kun ongelmia tai muutostarpeita ilmenee, Lindroos summaa.