Helsingin Satama
15.05.2022 //
Teksti:
Juha Peltonen
//
Kuva:
Helsingin Satama

Tunnelilinjaukset arviointiin

Satamatunnelin linjauksesta etenee neljä vaihtoehtoa ympäristövaikutusten arviointiin.
 

Keskeinen osa Helsingin Sataman kehittämisohjelmaa on Länsisataman Länsiväylään yhdistävä satamatunneli, jota alkaa käyttää kaikki Länsisataman kautta kulkeva raskas tieliikenne. Tämä mahdollistaa Tallinnaan suuntautuvan matkustaja-autolauttaliikenteen keskittämisen Länsisatamaan ja ruotsinlaivat Katajanokalle, jolloin Eteläsatamasta vapautuu iso alue kaupungin muuhun käyttöön.

Edellisessä suunnitteluvaiheessa tunnelilinjaus perustui tilavaraussuunnitelmaan. Kaupungin tammikuussa käynnistämä osasyleiskaavan laadinta koskee koko Länsiväylän aluetta, eli ulottuu Salmisaaresta Espoon rajalle asti. Siinä tehdään Satamatunneliin liittyvää Salmisaaren alueen tarkempaa suunnittelua.

– Perustavoite on kokonaisuuden kannalta hyvä ratkaisu, eli että kaupunki pystyy laajenemaan Salmisaaren suuntaan ja satama pystyy toteuttamaan kehittämissuunnitelmansa, Helsingin maankäyttöjohtaja Rikhard Manninen sanoo.

Hänen mukaansa yksi kaavatyön pääajatuksista on meren täyttäminen Lapinlahden sillan kainalossa, mikä mahdollistaisi uusia asuinkortteleita täyttömaalle. Mannisen mukaan iso asia kaavaratkaisuissa koskee voimalaitosaluetta. Sen kohtalo vaikuttaa tunnelin Salmisaaren puoleisen suuaukon sijaintiin. Päävaihtoehdot ovat Lapinlahden sillan kohdalla tai Ilmarisen pääkonttorin takana.

– Sillä on vaikutusta muuhun maankäyttöön, mihin kohtaan tunnelin suuaukko tulee, Manninen toteaa.

Tietoja syvennetään

Salmisaaren alueen kehittämispotentiaalin selvittämiseksi satamatunnelista on alkuvuonna tehty vaihtoehtoisia suuaukkosuunnitelmia ja linjauksia liikenneteknisten reunaehtojen puitteissa. Helsingin Sataman tekninen johtaja Pekka Hellström kertoo jatkotarkasteluun valikoituneen neljä päävaihtoehtoa, joista tehdään ympäristövaikutusten arviointi eli YVA.

– Tietoja vaihtoehtojen aikataulullisista, teknisistä ja taloudellisista vaikutuksista syvennetään samaan aikaan kun ympäristövaikutusten arviointi on käynnissä, Hellström kertoo.

Vaihtoehtojen keskeiset erot syntyvät hänen mukaansa siitä, miten niissä on otettu huomioon esimerkiksi keskustatunnelin kaavavaraukset. Vaikka keskustatunneli ei ole näillä näkymin etenemässä, sillä on lainvoimainen kaavavaraus, mikä täytyy ottaa huomioon satamatunnelinkin suunnittelussa.

Satamatunneli vaihtoehdot

Vaihtoehdot on nimetty kirjaimilla A–D, joista D:n linjaus eroaa eniten muista. Vaihtoehdoissa on eroja myös tunnelin syvyydessä.

– Geometria eroaa näissä kaikissa, samoin suuaukko ja sen sijainti Salmisaaren puoleisessa päässä, Hellström sanoo.

Varsinainen YVA-ohjelman julkinen kuuluttaminen tapahtuu todennäköisesti elokuussa, koska valmisteluaika ei muuten oikein riitä, eikä kesä ole paras aika kuuluttaa suunnitelmia kaupunkilaisten mielipiteiden antamista varten.

– Jotta saadaan toimiva vuoropuhelu, on hyvä odottaa kesäloman jälkeistä aikaa, Hellström toteaa.

Kaupunkilaiset ja myös kaikki muut, joihin hanke voi vaikuttaa, pääsevät kommentoimaan asiaa ensin YVA-prosessin ja sitten asemakaavatyön yhteydessä. YVA:ssa lausuntokierrokset ovat prosessin alussa ja lopussa, eli kantaa voi ottaa sekä YVA-ohjelmaan että YVA-selostukseen.

Asumista vai energiantuotantoa?

Vielä ei ole selvää, että Salmisaareen rakennetaan vain asutusta. Kaupungin energiayhtiöllä Helenillä on Länsiväylän alla vanhoja öljysäiliöitä. Kolmesta säiliöstä kaksi on poistettu käytöstä ja yhtä käytetään edelleen. Hajautettuun energiantuotantoon siirtymistä selvittävälle Helenille maanalaiset säiliöt ovat mahdollisia lämpöakkuja.

– Tämä on vasta alustavaa pohdintaa, päätöksiä ei vielä ole, Helenin kiinteistöjohtaja Ilkka Ruutu sanoo.

Hänen mukaansa Helen tarvitsee koko aluetta energiantuotantoon jatkossakin.

– Kaupungin länsipuoli tarvitsee lämmitysenergiaa, ja sitä on järkevää tuottaa siellä länsipuolella. Tuotantomuodosta on käynnissä useita selvityksiä.

Ruutu myöntää, että Salmisaaren alueella asumisen ja energiantuotannon intressit ovat osin ristiriidassa keskenään.

– Jos käytössä oleva öljyluola poistuu, tunnelihankkeen täytyisi tehdä meille korvaava luola. Niin ei voi olla, että se vain poistuu käytöstä, Ruutu linjaa.

Vaativa kallioperä

Kallion sisällä olevat öljyluolat ovat tunnelihankkeelle myös rakennustekninen haaste.

– Alin louhintasyvyys, jossa säiliöt pysyvät vaurioitumattomina, on -5 metriä eli viisi metriä merenpinnan alapuolella. Vaihtoehto C pitäytyy sillä tasolla. D taas leikkaisi säiliöiden läpi, mikä on teknisesti vaikein vaihtoehto, Hellström kertoo.

Kallioon louhitut öljysäiliöt ovat vesitiiviitä rakenteita. Liian lähelle tuleva louhinta vaarantaisi niiden ehjänä pysymisen, eli voisi aiheuttaa kallionrakojen aukeamisia tai lohkeamisia ja sitä kautta vuotovesiä öljysäiliöihin. Sillan tekeminen säiliön läpi edellyttäisi todennäköisesti säiliön täyttämistä louheella tai betonilla.

– Toinen vaihtoehto on mennä pikkuisen lähempää vesitiiviillä betonitunnelilla kallioperän alla. Kallioperä ja ympäristöalueella on hyvin vaativaa. Teemme yhteistyössä

Helenin ja kaupungin kanssa selvitystyötä hankkeesta, jollaista ei ole tässä maassa ennen tehty, Hellström sanoo.

Satamatunnelin yleissuunnittelijan AFRY:n laatimien selvitysten valmistuttua tiedetään, joudutaanko tunnelin linjausvaihtoehtoja karsimaan teknisten syiden takia.

Viime kädessä satamatunnelin linjaukseen vaikuttaa se, millainen tunneli on teknisten reunaehtojen vuoksi tarkoituksenmukaisinta toteuttaa ja millaista maankäyttöä kaupunki haluaa Salmisaaren alueelle. Sataman puoleisen suuaukon sijainti on selvillä. Se tulee työnimellä Sea Travel Center kutsuttavan uuden terminaalirakennuksen alle.

Länsisataman kapasiteetin nostamista koskeva YVA-menettely, johon tunnelilinjauksetkin kuuluvat, sisältää myös Länsisataman laiturimuutokset eli eteläisen alueen maatäytön sekä itäisen reunan laitureiden muutokset. YVA-konsulttinaan satamalla on AFRY. Perussuunnitelman mukaan YVA-prosessi on valmiina vuoden 2023 jälkipuoliskolla.

Satamatunneli täyttöalueet
​Täyttöalueet kartassa punaisella.

– Jätämme maatäyttöihin tarvittavan vesilupahakemuksen ensi vuoden alussa. Se jää lepäämään, kunnes YVA on valmis. Siitä kuluu noin vuoden käsittelyaika, joten vesilupa olisi valmiina vuoden 2024 puolivälissä, ja silloin voidaan aloittaa satamalaajennuksen tekeminen, Hellström laskee.

Laajennuksen pinta-ala on kaikkiaan noin kaksi hehtaaria.

Katajanokalla käynnistyy asemakaavoitus

Katajanokalla on käynnistynyt asemakaavaprosessi suunnitteluperiaatteiden laatimisella. Asemakaavatyön yhteydessä ratkeaa, korvataanko nykyinen terminaali uudisrakennuksella vai vanhaa laajentaen. Kaavavaihe kestää Hellströmin arvion mukaan 2024 puoliväliin.

Helsingin Satama ei ole tehnyt kehittämisohjelmastaan mitään uutta versiota, vaikka rakentamisen kustannukset ovat viime aikoina nousseet voimakkaasti.

– Nyt meille on keskeistä valinta satamatunnelin neljästä linjausvaihtoehdosta ja YVA-prosessin käynnistyminen. Valinnassa vaikuttavat eniten kaupungin kaavahankkeet muualla kuin satamassa, ja toisaalta Helenin hankkeet Salmisaaren osalta. Kaikki rakentaminen ajoittuu 2020-luvun puolivälin jälkeen. Vaikka energiakustannuksissa ja materiaalihinnoissa on nyt korkea piikki, meille olennainen kysymys on, miten kustannukset kehittyvät pitkällä tähtäyksellä, Hellström kiteyttää.

Pieni osa kehittämissuunnitelmasta on kuitenkin pantu jäihin: Alun perin ajateltiin, että kun vanhan T1-terminaalin purkutyöt Länsisatamassa käynnistyvät, Pietarin liikenteelle tehdään väistötilat Eteläsatamaan lähelle Kauppatoria.

– On täysin selvää, että tänä vuonna ei tapahdu Pietarin liikenteen osalta mitään, ja sen jälkeinen aika on suuri kysymysmerkki. Edistämme T1:n suunnittelua ja kehittämisohjelmaa, mutta Pietarinliikenne arvioidaan uudelleen, kun maailmanpoliittinen tilanne selkiytyy, Hellström sanoo.