Kumppanit
16.12.2019 //
Teksti:
Miia Manner
//
Kuva:
Timo Porthan & Eckerö Line

Vahva rahti luo edellytykset matkustajaliikenteelle

Vuosaaresta Muugaan liikennöivä Finbo Cargo on nopeasti saavuttanut myös henkilöautolla matkustavien suosion. Eckerö Linen Taru Keronen kuuntelee herkällä korvalla asiakkaita ja muistuttaa, että Helsingin Satama palvelee koko Suomen tarpeita.

Eckerö Line käynnisti viime kesäkuussa liikennöinnin Helsingin Vuosaaren ja Tallinnan Muugan välillä. Rahdin lisäksi Eckerö Linen Finbo Cargo kuljettaa myös henkilöauton kanssa matkustavia, joilla ei ole tarvetta tai halua kulkea kaksoiskaupunkien keskustasta keskustaan.

– Tällä hetkellä Finbo Cargo kattaa noin 40 prosenttia Eckerö Linen rahtikapasiteetista Helsingin ja Tallinnan välisessä liikenteessä, kertoo Eckerö Linen toimitusjohtaja Taru Keronen

Taru Keronen Helsingin Länsiterminaalissa.
Taru Keronen Helsingin Länsiterminaalissa.

Finbo Cargon toiminta on hänen mukaansa lähtenyt käyntiin hyvin.

– Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä. Rekkakuljettajat kiittelevät siitä, että satamat sijaitsevat Tallinnassa sekä Helsingissä keskustojen ulkopuolella. Muuga ja Vuosaari ovat helposti saavutettavissa kaupunkeja ympäröivien kehäteiden kautta. Lisäksi logistiikkakeskukset sijaitsevat yleensä kehäteiden varrella. 

– Laivaa on kiitelty myös sen tunnelmasta. Matkan aikana pääsee nauttimaan vanhanajan laivamatkustuksen ilmapiiristä, Keronen sanoo.  

Kerosen mukaan noin kymmenen prosenttia Eckerön kuljettamasta rahdista olisi vielä mahdollista siirtää Finbo Cargolle aiheuttamatta ongelmia Länsisatamasta Tallinnaan liikennöivän Finlandian kannattavuudelle.

Taru Keronen korostaa, että rahtituotot ovat perusedellytys matkustajaliikenteelle.

– Rahti on keskeinen osa liiketoimintaa laivaliikenteessä. Pelkkää matkustajaliikennettä ei ole mahdollista harjoittaa kannattavasti. Sitä on vuosien varrella yritetty, mutta kehnoin tuloksin.

Koko Suomen satama

Helsingin keskustan läpi kaavaillun kokoojakadun, eli käytännössä keskustan alittavan tunnelihankkeen kariutuminen nostatti keskustelun koko matkustaja-autolauttaliikenteen siirtämiseksi Vuosaareen tai jonnekin muualle pois kaupungin keskustasta. Taru Keronen kaipaa keskusteluun realismia.

– Vuosaaren satamassa ei ole infrastruktuuria matkustajaliikenteelle. Laivalle pääsy vaatii renkaat alle. Raskaan liikenteen ajoneuvojen lisäksi laivalla kulkee jonkin verran henkilöautoja, matkailuautoja ja busseja, mutta jalkamatkustajat eivät laivaan pääse. 

– Painotusta voi toki jonkin verran muuttaa. Mehän olemme omilla toimillamme jo edistäneet tätä asiaa Finbo Cargolla. Mielelläni haastan muutkin varustamot siirtämään osan rahdista pois Helsingin keskusta-alueen satamista, Keronen sanoo.

 ”Satama ei ole vain helsinkiläisten asia.”

Taru Keronen muistuttaa, että Helsingin Sataman kaikki osat palvelevat paitsi pääkaupunkiseutua, myös koko Suomea.

– Helsingin satamien kautta kuljetettava rahti on tärkeää koko Suomen ja kaikkien suomalaisten kannalta. Satama ei ole vain helsinkiläisten asia.

Muuttunut matkustajaprofiili

Helsingin kasvu Euroopan suurimmaksi matkustajaliikenteen satamaksi on tarkoittanut myös kansainvälisten laivamatkustajien määrän merkittävää lisäystä. Monet aasialaiset piipahtavat Helsingistä laivalla Tallinnassa. Kansainväliset matkailijat tuovat Helsingin seudulle myös mittavat taloudelliset tuotot.

– Helsinki nauttii vuosittain noin 700 miljoonan euron matkailutulot laivamatkustajien myötä. Jos matkustajalaivaliikenne siirtyisi pois keskustasta, kärsijöinä olisivat myös silloin keskustan liikkeet, ravintolat ja kahvilat, Keronen muistuttaa. 

Kansainvälinen risteilyalusliikenne on Helsingissä vuosi vuodelta kasvanut. Reittilaivojen matkustajamäärät ovat kuitenkin kertaluokkaa suuremmat. Kerosen mukaan kansainvälisten matkustajien matkaohjelmaan sisältyvät usein myös Tukholma ja Tallinna. 

– Saksalaisia, hollantilaisia, espanjalaisia, italialaisia, myös aasialaisia. Yllättävän paljon viime kesänä oli myös matkustajia Yhdysvalloista. Matkailijat arvostavat turvallisuutta epävarmassa maailmassa.

Isoin muutos matkustajaprofiilissa onkin viime vuosina ollut kansainvälisten matkustajien voimakas lisääntyminen. Myös virolaisten matkustajien matkustuskäyttäytyminen on muuttunut. Heidän ostovoimansa on kasvanut merkittävästi 25 vuoden aikana. 

– Suomalainen asiakaskunta on nuorentunut. On syntynyt kolmekymppisten sukupolvi, jotka käyvät Tallinnassa ravintoloissa, konserteissa ja designin takia. Tämä on uusi ilmiö. Suuri hittihän Tallinnassa juuri nyt on Fotografiska, Keronen kertoo.

– Lisäksi meillä on vakiintuneena asiakaskuntana 40–55-vuotiaat pariskunnat, jotka käyvät hotellilomilla. Lisäksi on tietysti lapsiperheet loma-aikoina. Tallinnassa järjestetään myös paljon konsertteja, jotka eivät Suomeen asti yllä. Ne näkyvät meillä aina matkustajamäärissä. 

Aasialaismatkustajat otetaan huomioon myös palvelussa. 

– Kesällä meillä oli asiakaspalvelijoita, jotka puhuivat mandariinikiinaa. Myös kuulutukset ovat kiinaksi silloin, kun Kiinasta on paljon matkustajia. Maksuvälineenä voi käyttää heille tuttuja mobiilimaksuvälineitä. 

Kerosen mielestä aasialaisetkin lähtevät matkalle kokeakseen jotain uutta. 

– Ei pidä liikaa pelätä sitä, että emme osaisi palvella ”oikein”. Aasialaiset ovat kiinnostuneita suomalaisesta kulttuurista ja myös ruuasta. Tietä ei pidä silotella liikaa. 

Asiakasymmärryksen avulla hyvää tulosta

Eckerö Line on viime vuosina onnistunut sekä kasvattamaan liikevaih­toaan että parantamaan kannattavuuttaan. Myös asiakasarvo on parantunut. Matkustajakohtainen ostosten ja kulutuksen määrä on kasvanut.

– Olemme panostaneet vahvasti ruokatuotteeseen. Ruoka valmistetaan 80-prosenttisesti laivalla. Suosimme kotimaisia tuotteita ja käytämme paljon luomua ja lähiruokaa. Siitä saamme kiitosta asiakkailta, Taru Keronen kertoo.

M/S Finlandia on myös merkittävä viihdekeskus. 

– Elävä musiikki ja artistit ovat kiinnostavia tietylle kohderyhmälle edelleen. Satsaamme todella paljon myös palvelun laatuun ja siitä saammekin jatkuvasti kiitosta. Teemme paljon kehittämistyötä ja kuuntelemme asiakkaita tarkalla korvalla.

– Tunnemme asiakkaamme todella hyvin ja kuuntelemme heitä erittäin herkällä korvalla.  Toinen asia on henkilökuntamme, joka on todella sitoutunutta. Kehitämme osaamistamme ja asennoitumistamme jatkuvasti. 

Esimerkkinä Keronen kertoo laiva-aamiaisen alkamisajasta. 

– Aikataulumuutosten myötä myös aamiaisen alkamisaikaa jouduttiin muuttamaan myöhemmäksi, ja saimme tästä paljon palautetta. Asiak­kaat kokivat, että aika aamiaisella lyhentyi. Asia ratkaistiin, kun laiva oli telakalla alkuvuodesta. Laivan kylkeen tehtiin toinen ovi laivaannousua varten. Sen avulla myös aamiaiselle pääsy nopeutui.

– Tämä on pieni käytännön esimerkki, mutta näin me toimimme, ja asiakkaat arvostavat sitä. Olemme tehneet pitkäjänteistä työtä yrityskulttuurin kehittämisen parissa: palveluprosessien selkeys ja vastuuttaminen, ja se, että henkilökunnalla on prosessien puitteissa mahdollisuus toimia itsenäisesti. Lisäksi panostamme arkijohtamiseen. Palveluyrityksessä ei voi tehdä mitään hokkuspokkusta, jonka avulla kaikki onnistuu. Pieniä yksityiskohtia, joiden pitää toimia saumattomasti, on lukemattomia. Hyvä ja tasalaatuinen palvelu on pitkäjänteisen työn tulos. 

”Uuden laivan käyttöönotto ja reitin stabiloiminen vievät yleensä 2–3 vuotta.”

Matkustajaluvuissa Eckeröllä päästään suunnilleen samaan kuin viime vuonna, jolloin tapahtui valtava kasvu. M/S Finlandia oli telakalla alkuvuodesta, joten luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Juuri nyt panostetaan erityisesti Finbo Cargoon. 

– Uuden laivan käyttöönotto ja reitin stabiloiminen vievät yleensä 2–3 vuotta.

Työmatkaliikenne ruuhkauttaa ilman laivojakin

Helsingin keskustan liikenneongelmat ovat nousseet keskusteluun erityisesti Länsisataman lähiympäristössä Jätkäsaaressa. Liikenteen ongelmat eivät Kerosen mukaan kuitenkaan johdu pelkästään alusliikenteestä.

– Liikenneongelmat kestävät Jätkäsaaressa noin 20 minuuttia laivaa kohden ja eskaloituvat Jätkäsaaren siltaan. Länsiväylän liikenteestä noin viisi prosenttia on laivalle menevää tai tulevaa liikennettä. Suurin osa liikenteestä on työmatkaliikennettä, eli risteys olisi sotku ilman satamaakin. 

– Pääkaupunkiseudulla asuu valtavasti ihmisiä, jotka haluavat päivittäin Helsinkiin ja takaisin kotiin. Keskustaan on vaikea päästä eikä julkinen liikenne toimi tarpeeksi hyvin. Alusliikenne ei ole Helsingin ruuhkien syynä.

– Vuorokaudessa on 24 tuntia, eikä laivoja tule tai lähde nonstoppina. On toki hetkiä, jolloin ruuhkaa on, mutta Helsingin keskusta on kaiken kaik­kiaan ruuhkainen tiettyinä kellonaikoina. Ei liikenne täällä Jätkäsaaressa ole yhtään sen hankalampaa. 

Liikenteen helpottamiseksi on tulossa uudistuksia. Vuoden 2020 alussa rekkaliikenne siirtyy kokonaan Tyynenmerenkadulle. Rekat ajavat sisään ja ulos samasta pisteestä.

– Tämä toivottavasti tuo helpotusta asukkaille. Rekat eivät seikkaile muual­la vaan kulkevat sieltä, mistä on alun perin ajateltu. Kannatan myös Länsilinkin suunnitelmaa, jonka avulla siirretään satamasta tuleva liikenne eri tasoon. Raitiovaunuille tulisi kokonaan oma reititys, joka ei olisi riippuvainen muusta liikenteestä, Keronen sanoo.