Kestävä kehitys
02.03.2020 //
Teksti:
Anu Räsänen
//
Kuva:
Vesa Koivunen

Vastuullinen merenkulku - rohkeita ratkaisuja ja hyvää yhteistyötä

Ympäristön huomioiminen on tänä päivänä merenkulun ehkä keskeisin vastuullisuusnäkökulma. Merkittävimpiä ympäristöhaasteita ovat hiilidioksidipäästöt, päästöt vesistöihin ja jätteet. Rikkipäästöjä on hillitty vuodesta 2015 lähtien EU-direktiivillä, joka määrittelee Itämerellä, Pohjanmerellä ja Pohjois-Amerikan merialueilla liikkuvien alusten rikkipäästöjen rajaksi 0,1 painoprosenttia. Vuoden 2020 alusta asti raja on ollut kaikilla muillakin maailman merillä 0,5 painoprosenttia.

Rajoitusten tavoitteena on parantaa ilmanlaatua ja meriympäristön tilaa. Nämä asiat ovat tärkeitä myös Helsingin Satamalle.
– Meillä Helsingissä monen sataman lähellä on asutusta, joten on erityisen tärkeää, että päästöjen rikkioksidipitoisuus on mahdollisimman pieni, toteaa Helsingin Sataman kestävän kehityksen päällikkö Andreas Slotte.
– Skrubberi eli pakokaasupesuri on yksi tapa päästä direktiivien määrittämiin pitoisuuksiin ja osallistua yhteisestä ympäristöstämme huolehtimiseen.

Piikkiöläinen perheyritys kehitti pakokaasupesurin

Langh Shipin toimitusjohtaja Laura Langh-Lagerlöf

Skrubbereita ovat kehittäneet muun muassa Wärtsilä, Alfa Laval, Yara – ja piikkiöläinen perheyritys Langh Tech.

Samaan perheyritykseen kuuluvalla Langh Ship -varustamolla on totuttu ratkaisemaan ongelmia ja tekemään keksintöjä. Tarpeen vaatiessa laivoihin on kehitetty itse esimerkiksi erikoiskansia ja -kontteja.

Niinpä tuntui luontevalta rakentaa omassa talossa myös pakokaasupesuri, kun sellainen yhtiön viiteen laivaan tarvittiin. 
Skrubberia alettiin kehittää 2011, jotta se olisi käyttövalmis 2015 direktiivin astuessa voimaan.
– Markkinoilta ei silloin löytynyt toimivaa systeemiä meidän tarpeisiimme. Vain muutama valmistaja oli siihen mennessä edes kokeillut suljetun kierron skrubberia, kertoo Langh Shipin toimitusjohtaja Laura Langh-Lagerlöf.

Satama huolehtii pesurin jätteistä

Langh halusi laivoihinsa nimenomaan suljetun kierron skrubberin, josta jätevesiä ei lasketa mereen.

Pakokaasupesurissa käytetty vesi puhdistetaan, ja siitä erotettu jätemassa jätetään satamiin. Langhin pakokaasupesureiden jätemassa on hyvin kiinteää, joten se voidaan viedä poltettavaksi Riihimäelle.

Laura Langh-Lagerlöf
Kun pakokaasupesureiden jätemassa on kiinteää, se voidaan viedä poltettavaksi Riihimäelle.

– Jos skrubberijätteessä on paljon vettä, sillä ei voi tehdä mitään eikä sillä ole energia-arvoa. Silloin joudumme myös laskuttamaan jätteen käsittelystä enemmän, kertoo Andreas Slotte.

Helsingin satamissa on voimassa niin kutsuttu no special fee -järjestelmä. Tämä tarkoittaa sitä, että alusjätemaksu kattaa lähes kaiken laivalla syntyvän jätteen, niin elintarvikejätteet kuin jätevedetkin. Järjestelmän tarkoituksena on kannustaa laivoja jättämään jätteensä satamaan.

Haitallisia aineita sisältävästä skrubberijätemassa kuuluu kuitenkin niihin jätteisiin, joista peritään erillinen maksu käsittelykulujen mukaan.
– Huolehdimme jätteet asianmukaisesti eteenpäin, ja maksuilla katamme nämä kustannukset. Emme siis tee bisnestä alusjätehuollolla. Tätä valvovat viranomaisetkin, Slotte sanoo.

Seuraava askel: typpipäästöt alas

Andreas Slotte arvioi, että Helsingin satamissa käy tätä nykyä hieman alle 20 laivaa, joihin on asennettu skrubberi. Näistä noin kymmenessä ne ovat Langh Techin valmistamia. 

Yhteensä Langh Techin pakokaasupesureita on yli 60 aluksella. Toinen mokoma on tilattu ja odottaa asennusta.

Samaan aikaan Langh Techillä luodaan jo uutta ympäristöteknologiaa. Yritys on viime aikoina kehittänyt yhteistyössä saksalaisen MAN Energy Solutionsin kanssa järjestelmää, jolla vähennetään merenkulun typpipäästöjä. Myös tämä järjestelmä perustuu pakokaasun pesemiseen.
– Tämäkin järjestelmä on jo asennettu ensimmäiseen laivaan, Royal Arctic Linen Tukuma Arcticaan, joka ajaa Pohjois-Atlantin liikennettä, Langh-Lagerlöf kertoo.

Keksijän rohkeutta ja pitkäjänteisyyttä

Alkuperäisen rikkipesurin kehitystä jatketaan, sillä aina löytyy yksityiskohtia, joita voi hioa.

Langh Techin huoltopäällikkö Priit Saarlaid on ollut keskeisessä roolissa pakokaasupesurin kehitystyössä heti vuodesta 2011 lähtien.
– Tietämys skrubbereista oli siihen aikaan vähäistä. Aloitimme kehittämisen aivan alusta miettimättä, mitä vaikeuksia vastaan voi tulla, Saarlaid muistelee.

Saarlaid kuvailee skrubberin ensimmäistä testiversiota 200-litraiseksi pöntöksi. Tällä pienoisversiolla otettiin ensin talteen sivuvirtauksia pakokaasusta ja tutkittiin, miten järjestelmä toimii.

Se osoittautui toimivaksi, ja ensimmäinen täysimittainen skrubberi asennettiin Langh Shipin m/s Lauraan toukokuussa 2013.
Laura oli Saarlaidin mukaan oiva laiva skrubberin testaamiseen. Se lähtee Torniosta painavassa rautalastissa Pohjanmerelle ja seilaa talvisin jäälohkareiden seassa. Näin nähtiin, miten skrubberi käyttäytyy ääriolosuhteissa.

– Saimme vajaan vuoden testijakson aikana hyödyllistä informaatiota, jonka pohjalta teimme paljon pieniä muutoksia. Yhtään niin isoa ongelmaa ei ilmennyt, että olisi tehnyt mieli nostaa kädet pystyyn.

Vuodesta 2015 lähtien Langh Techin skrubberia on myyty myös muiden varustamojen laivoihin. Palkintojakin on tullut, muun muassa Baltic Sea Clean Maritime Awards -tunnustus 2017.

Lipeästä kohti magnesiumia

Yksi seuraavista kehityskohteista liittyy kemikaaleihin, joita skrubberissa käytetään. Nykyisin pakokaasun puhdistamiseen käytetään vahvasti emäksistä natriumhydroksidia eli arkisemmin lipeää.
– Aika monet varustamot ovat jo siirtyneet magnesiumliuokseen, joka ei ole samalla lailla vaarallinen kemikaali. Tämä helpottaa laivojen tankkausta ja on ympäristöystävällisempi vaihtoehto, Saarlaid sanoo.

Ympäristö huomioidaan merenkulussa koko ajan paremmin. Helsingin Satamassa vastuullisuus on tärkeä osa strategiaa, ja yritys ohjaa ja kannustaa myös muita satama-alueiden käyttäjiä vastuullisiin ratkaisuihin.

Langh Techillä ympäristönäkökohdat ovat liiketoiminnan ydintä.
– Emme voineet vielä muutama vuosi sitten kuvitellakaan, miten tämä toiminta kehittyy ja kysyntä kasvaa, Laura Langh-Lagerlöf toteaa.