Kumppanit
15.06.2018 //
Teksti:
Juha Peltonen
//
Kuva:
Juha Peltonen

Verkkokauppa ei muuta päivittäistavaran logistiikkaa

Päivittäistavaran logistiikka ei muutu, vaikka verkkokauppa kasvaa, sillä se perustuu olemassa olevaan myymälä­verkostoon. Logistiikkaketjuun tulee vain yksi lenkki lisää: kaupasta kotiin.

Ruoan verkkokauppa kasvaa kovaa vauhtia. Sekä Kesko että S-ryhmä kertovat viime vuoden aikana myydyn verkosta tilattua ruokaa yli 40 prosenttia edellisvuotta enemmän. Toisaalta volyymit ovat vielä vähäisiä.

– Suomessa ruoan verkkokauppa on nyt tasolla, jolla se oli Ruotsissa vuonna 2009, Keskon toimitusketjun ohjauksen ja logistiikan johtaja Jyrki Tomminen sanoo.

Maailmassa päivittäistavaran verkkokaupan edelläkävijä on Etelä-Korea, jossa verkkokaupan osuus on 16 prosenttia. Euroopan johtavia maita ovat Iso-Britannia ja Belgia.

Matti Torniainen
SOK:n digitaalisten palveluiden päällikön Matti Torniaisen mukaan päivittäis­tavaroiden verkkokauppa on nyt noin 48 miljoonan euron bisnes.

– Markkinan koko Suomessa on nyt noin 48 miljoonaa euroa. S-ryhmän ruoan verkkomyynti oli viime vuonna noin 30 miljoonaa, SOK:n digitaalisten palveluiden päällikkö Matti Torniainen kertoo.

Molemmilla kauppaketjuilla ruoan verkkokauppa nojaa olemassa olevaan myymäläverkostoon. Verkosta tilatut tuotteet keräillään asiakastoimituksia varten tavallisista myymälöistä.

– Mukana on paljon tuoretuotteita. Niiden säilyttäminen ja kylmäketjun varmistaminen on paikallista toimintaa, Torniainen sanoo.

HOK-Elannolla on Vantaan Tammis­tossa dark store, jonne asiakkaat eivät pääse sisään, vaan se on verkkokaupan tuotekeräilyä varten. Alepan verkkokaupan ruokakauppakassit keräillään sieltä koko pääkaupunkiseudulle.

– Yksi syy dark storen perustamiselle oli, että usein kun tuotteet kerättiin pienestä Alepasta, moni tuote oli aamukeräilyn jälkeen loppu myymäläasiakkaille.

Verkkokauppaa suurimmissa kaupungeissa

S-ryhmässä verkko-ostaminen on mahdollista yli 20 myymälästä. Alueelliset osuuskaupat päättävät asiasta itsenäisesti.

– Ne katsovat tilannetta omista tarpeistaan, Torniainen sanoo.

Parikymmentä myymälää tarkoittaa käytännössä saman verran asukasmäärältään suurimpia kaupunkeja. Kaupasta kotiin kuljetuksissa osuuskaupoilla on omat kumppaninsa, jotka vaihtelevat Postista pieniin paikallisiin kuljetusyrityksiin.

”Suomessa ruoan verkkokauppa on nyt tasolla, jolla se oli Ruotsissa vuonna 2009.”  
– Jyrki Tomminen

Ruokakaupan ohella S-ryhmällä on rautakaupan ja tavaratalojen verkkokauppaa, Prismojen kautta myös käyttötavaran verkkomyyntiä.

Suurin digitalisaatiohanke S-ryhmän logistiikkaketjussa on uusi päivittäistavaran logistiikkakeskus Sipoossa, pitkälle automatisoidun käyttötavaran logistiikkakeskuksen vieressä. S:n oman logistiikkayhtiön Inex Partnersin toiminta loppuu kuluvan vuoden aikana Kilossa, josta toiminnot siirtyvät Sipooseen ensi vuoden helmikuuhun mennessä. Osa käyttötavaran tuotteista toimitetaan asiakkaille suoraan Sipoosta.

Inex Partnersin logistiikkapäällikkö Mikko Kymäläisen mukaan päivittäistavaramyynnistä neljännes on tuontitavaraa. Pääsatama on Vuosaaressa.

– Pieni määrä tulee lentorahtina Aasiasta.

Alueellisia terminaaleja S-ryhmällä on kymmenen eri puolilla maata.

Keskolla kaikki tuonti satamiin

Keskolla verkkokaupan palveluja tarjoaa 109 myymälää. Kaikilla on tilaa ja nouda -mahdollisuus, ja noin 60 myymälällä on myös kotiinkuljetus. Kesko järjestää kuljetuspalvelut osassa Citymarketeista, mutta valtaosa kauppiaista tuottaa ne itse.

Jyrki Tommisen mukaan erityistä verkkokauppaan liittyvää infraa ei tarvita, ainoastaan riittävästi kylmätilaa tuotteiden säilytykseen, kunnes asiakas tulee ostoksia noutamaan.

– Kauppakohtainen toimintamalli on kustannustehokas, ja sillä pystytään nopeisiin toimituksiin. Asiakkaalle on tärkeää saada tieto toimitusajasta, hän sanoo.

Tomminen ja Tuuri
Keskon toimitusketjun ohjauksen ja logistiikan johtaja Jyrki Tomminen ja huolintapäällikkö Vesa Tuuri kertovat lähes kaiken tuonnin kulkevan satamien kautta.

Keskollakin paikallinen jakeluverkko on ainoa uusi elementti muun kaupan logistiikkaan verrattuna. Maan sisällä kaikki kuljetukset hoidetaan kumipyörillä.

Huolintapäällikkö Vesa Tuuri sanoo, että vain toinen raide Helsingin ja Oulun välille saattaisi muuttaa tilannetta.

Keskon logistiikkakeskus päivittäistavaralle on Vantaan Hakkilassa. K-ruokakauppojen keskusvaraston lisäksi siellä sijaitsee oma keskusvarasto Kespron foodservice-bisnestä varten. Alueellisia terminaaleja Keskolla on yhdeksän.

– Lähes kaikki tuonti tulee sata­mien kautta, valtaosin Helsingin Sataman kautta. Yhteys Vuosaaresta Hakkilaan on sujuva, Tuuri sanoo.

Tomminen kertoo Vantaalta lähtevissä rekkakuljetuksissa olevan suunta suurempiin yksiköihin.

– Kokeilemme isompia autoja, joilla kuljetuksia tehostetaan ja niiden ympäristövaikutuksia pienennetään.

Vantaan ja Oulun välillä Kesko kokeilee poikkeusluvalla 34-metristä rekkaa, johon kaupan rullakot mahtuvat kahteen tasoon. Vantaalta Turkuun ja alueen yksittäisiin myymälöihin saakka on otettu käyttöön 31-metrinen auto. Samanlainen kokeilu käynnistyy Vaasan ja Seinäjoen alueilla tänä keväänä.

– Aika näyttää, käytetäänkö Suomessa joskus rekkajunia ja liikkuvatko ne ilman kuljettajaa, Tomminen pohtii.

Poikittaisliikenne sujumaan

Liikennejärjestelmään liittyvinä toiveina Tomminen korostaa pääkaupunkiseudun poikittaisyhteyksien parantamista.

– Neloskehä Lahdentieltä Korson ohi Tuusulantielle ja siitä edelleen Tampereentielle on toivottava ja parantaisi tavaraliikenteen mahdollisuuksia. Nyt ei aina pääse suorinta tietä. Myös viitoskehä tarvittaneen myöhemmin, Tomminen sanoo.

Tomminen ei usko, että meriliikenteen merkitys vähittäiskaupalle vähenisi, vaikka Tallinnan ja Helsingin välille suunniteltu rautatietunneli toteutuisi.

– Merikuljetusten rooli Keski-Euroopasta tänne säilyy. Tunneli olisi enemmän henkilöliikenteelle. Lisävaihtoehdon käyttö tavaraliikenteelle riippuisi hinnoittelusta ja voisi sopia todella nopeita kuljetuksia varten.

Tänä keväänä Kesko on kokeillut yhdellä kontilla raidekuljetusta Kiinasta, josta tulee juna Kouvolaan viikoittain.

– Sekään ei korvaa meriliikennettä ja on kustannuksiltaan kalliimpi.