Viljavan tasovarastot käyttöön Loviisassa

Valtio-omisteinen Suomen Viljava rakensi Loviisan Satamaan kolme tasovarastoa nopealla aikataululla. Yhtiö päätti investoinnista viime joulukuussa, rakentaminen alkoi huhtikuussa ja varastojen käyttöönottoa juhlittiin 19. syyskuuta.

– Hanke pysyi budjetissa, ja aikataulussa pysymistä auttoi myöhäinen sadonkorjuu, Viljavan toimitusjohtaja Pasi Lähdetie sanoo.

Kolmen miljoonan euron investointi kasvattaa viljan varastokapasiteettia 40 000 tonnilla. Kolmessa hallissa on kaikkiaan kuusi loossia. Hallien leveys on 34 metriä. Kaksi on pituudeltaan sata metriä, yksi 90-metrinen.

Tasovarastojen vieressä on 60 000 tonnin siilosto, jossa on 32 siiloa. Laivan lastauskapasiteetti on jo 500 tonnia tunnissa.

Pasi Lähdetien mukaan Loviisan Satama on Itä-Suomen merkittävin viljan vientisatama. Muut viljasatamat ovat Naantalissa ja Raumalla.

Viljan vienti kasvaa

– Suomen viljasato on keskimäärin 3,6 miljoonaa tonnia vuodessa. Siitä vientiin on mennyt parhaimmillaan yli miljoona tonnia ja vienti on trendinomaisesti kasvussa, Pasi Lähdetie kertoo.

Loviisan Satamassa viljaa voidaan vastaanottaa autoista, junista ja laivoista, ja sitä lastataan laivojen lisäksi myös juniin. Junalastauskapasiteetti on 200 tonnia tunnissa.

– Suomalainen kaura on maailman parasta. Sitä viedään 350 000 tonnia vuodessa, Lähdetie kehuu.

Hänen mukaansa viljamarkkina on muuttunut niin, että viljaa viedään yhä isommilla laivoilla yhä kauemmas. Myös yhteislaivaukset ovat lisääntyneet.

– Silloin samanlaatuista viljaa pitää varastoida yhteen paikkaan yhä isompia määriä. Loviisan Satamassa voimme ottaa vastaan kaiken viljan. Jos laatu ei riitä elintarvikeviljaksi, se kipataan rehuviljaloossiin.

Tasovarastot tehty monikäyttöisiksi

Vuoden alusta 60-prosenttisesti Helsingin Sataman omistukseen siirtynyt Loviisan Satama odottaa viljan osuuden rahdista kasvavan selvästi. Toimitusjohtaja Tiina Vepsäläinen pitää silti hyvänä, että tasovarastot on rakennettu monikäyttöisiksi. Satovaihtelujen edellyttäessä niitä voidaan käyttää muuhunkin varastointiin.

– Niissä voidaan varastoida vaikka sahatavaraa. Tämä on otettu huomioon suunnittelussa, muun muassa ovileveyksissä.

Loviisassakin kiinnostaa, mitä kautta Helsingin uusiin voimalaitoksiin aikanaan viedään puupellettejä.

– Satama-alalla kaikki pitävät biotaloudesta, koska se tarkoittaa rahtimäärien kasvua, Vepsäläinen sanoo.