Helsingin Satama
30.11.2018 //
Teksti:
Juha Peltonen
//
Kuva:
Sanna Liimatainen

Visio maailman toimivimmasta satamasta

Helsingin Sataman tavoitteena on tulla maailman toimivimmaksi satamaksi. Siihen pyritään kärkihankkeilla, jotka valittiin nopeasti Ville Haapasaaren aloitettua toimitusjohtajana. Kärkihankkeet ovat sataman keskeistä tekemistä lähivuosina.

Helsingin Sataman visio on johdannainen sataman omistajan eli Helsingin kaupungin strategiasta: Helsinki tavoittelee olevansa maailman toimivin kaupunki. Toimitusjohtaja Ville Haapasaaren mukaan maailman toimivimman sataman visio sopii Helsingin Satamalle hyvin.

– Toimivuuteen liittyvät kustannustehokkuus, tehokas operointi sekä liikennejärjestelyjen ja logistiikan sujuvuus mutta myös asiakastyytyväisyys ja se, millainen asiakaskokemus satamasta muodostuu matkustajille, Haapasaari sanoo.

Kaupungeille ei ole olemassa kansainvälistä mittaristoa, jolla Helsinki voitaisiin todeta maailman toimivimmaksi, eikä sellaista ole satamillekaan.

– Pääpointti visiossa onkin, että se antaa suuntaa tekemiselle ja on innostava niin henkilöstölle kuin kumppaneille, joiden kanssa sitä toteutetaan.

Maailman toimivin satama on kunnianhimoinen tavoite. Kuinka kaukana siitä ollaan?

– Tietyillä osa-alueilla olemme hyviä. Kun katsotaan lähivesiä, Helsingillä on moderni ja hyvä infrastruktuuri varsinkin rahtipuolella ja Länsisataman kehittymisen myötä osittain matkustajapuolellakin.

Aiemmin lentokenttää johtanut Haapasaari on huomannut, että satamatoimialalla kansainvälinen bench­marking on vielä lapsen kengissä.

– Kaikilla merkittävimmillä lentokentillä arvioidaan asiakastyytyväisyyttä samalla menetelmällä. Merenkulkupuolella tällaista ei ole, eikä tässä Itämeren altaassakaan.

Matkustajakokemukselle mittarit

Haapasaari aloitti Helsingin Sataman toimitusjohtajana huhtikuun alussa perehtymällä yhtiön toimintaan, henkilöstöön ja sidosryhmiin. Saman tien alkoi strategian päivitys. Edellinen isompi strategiajumppa oli vuodelta 2015.

Prosessi oli tiivis, sillä päälinjaukset hyväksyttiin yhtiön hallituksessa jo ennen juhannusta. Uuden vision toteutukseen päätettiin lähteä kärkihankkeiden kautta.

– Siinä valittiin, mitkä ovat keskeisiä asioita kolmesta viiteen vuotta eteenpäin. Oleellista on, että kun keskitytään niihin, silloin ei keskitytä muihin asioihin. Totta kai on silti paljon perustoimintaa, jonka on toimittava edelleen, Haapasaari linjaa.

”Toimivuuteen liittyvät kustannustehokkuus, liikennejärjestelyjen ja logistiikan sujuvuus sekä asiakastyytyväisyys.”

Isoimpana painotusmuutoksena kärkihankkeissa näkyy pyrkimys loppuasiakkaan asiakaskokemuksen ymmärtämiseen. Satama-alalla on totuttu asiakkuuksista puhuttaessa tarkoittamaan varustamoja ja operaattoreita. Matkustajaliikenteen puolella loppuasiakas on matkustaja.

– On ihan perusasia, että asiakaskokemusta mitataan systemaattisesti. Silloin meillä on metodit tuntea, minkä tyyppisiä matkustajia meillä on, ja nähdä trendimuutoksia, joiden suuntaan palveluja voidaan viedä. Samassa yhteydessä täytyy katsoa, millaisia palveluja satama pystyisi tuottamaan lisää näille matkustajille.

Haapasaaren mukaan se ei tarkoita vain kaupallista tarjontaa vaan saumatonta matkustajakokemusta ylipäätään. Siihen liittyvät pysäköintiratkaisut ja mahdollisuus sujuvaan siirtymiseen liikennemuodosta toiseen.

Tehoa digiratkaisuilla

Tulevina vuosina sataman toiminnassa korostuu operoinnin tehokkuus.

– Sinällään meillä on infra aika hyvässä kunnossa, mutta edelleen on prosessien kehittämistarpeita. Siinä tullaan siihen roolitukseen, millaisilla hankkeilla pystymme satamana sujuvoittamaan rahtipuolen kuljetusketjua. Puhumme jatkossa hyvin paljon digiratkaisuista, Haapasaari sanoo.

Rahtiliikenteessä digitekniikalla tavoitellaan parempaa tiedon saatavuutta: milloin joku rahtiyksikkö on rannassa, milloin se on noudettavissa – ja miten tieto näkyy kaikille toimijoille.

Matkustajaliikenteen puolella operoinnin tehokkuuteen vaikuttaa, millä tavalla ajantasainen tieto sataman palveluista on eri kanavissa saatavilla.

Liikennehankkeet haastavimpia

Haastavin toimintakenttä satamalla liittyy tällä hetkellä kärkihankkeeseen olla toimiva osa kaupunkia.

– Ei riitä, että satama-alue toimii, vaan satamaan täytyy päästä tulemaan ja satamasta lähtemään sujuvasti, puhutaanpa rahtiyksiköistä tai matkustajista.

Keskustan satamien tuoma liikenne ja liikennejärjestelyt satamien ympärillä puhuttavat niin asukkaita kuin päättäjiä ja näkyvät myös matkustajille.

– Ruuhkaisina hetkinä laivalle pääseminen ei kauhean sujuvaa ole, Haapasaari toteaa.

Satama on käynyt tiivistä vuoropuhelua kaupungin liikennesuunnittelun ja kaupunkirakentamisen eri päättäjätahojen kanssa.

– Meidän on pakko päästä liikennejärjestelyissä eteenpäin ennen kaikkea Länsisataman osalta. Nyt syksyn aikana siinä onkin edetty. Siellä on ihan hyviä suunnitelmia.

Myös EU-rahoitteinen Twin Port 3 -hanke keskittyy liikennejärjestelyjen parantamiseen. Sekä kaupungille että satamalle tuleva tuki on korvamerkitty niihin. Ensi vuoden aikana sataman toiminta-alue Länsisatamassa tiivistyy kaupunkirakentamisen tieltä. Haapasaaren mukaan silloin varsinkin raskaan liikenteen järjestelyissä päästään paremmalle tolalle.

– Se vaatii myös isoja satsauksia.

Parhaillaan on käynnissä selvitystyö kaupungin yhdestä vaikeimmasta liikennesumpusta: länsilinkistä eli Mechelininkadun, Porkkalankadun ja Tyynenmerenkadun risteys­alueesta.

– Sataman liikenne on siinä pieni osa, mutta kun laiva tulee satamaan ja sieltä purkautuu ulostuleva ajoneuvoliikenne, niin kyllähän se ruuhkautuu, Haapasaari tietää.

Dynaamiseen hinnoitteluun

Satamassa on mietitty omia ohjauskeinoja liikenteen sujuvoittamiseen. Syksyn aikana on selvitetty erilaisia hinnoittelumalleja.

Helsingin Sataman strategia pähkinänkuoressa.
Helsingin Sataman strategia pähkinänkuoressa.

– Olemme pääsemässä malliin, jossa hinnoittelurakenteeseen tuodaan ensimmäiset askeleet dynaamisen hinnoittelun suuntaan. Se tarkoittaa kaikkein vilkkaimmille hetkille rahtiliikenteen erillismaksuja keskustan satamissa. Sillä pyritään tasaamaan ennen kaikkea raskasta liikennettä eri lähtöjen välillä, Haapasaari kertoo.

Samaan aikaan satamassa suunnitellaan hinnoittelullisia kannustimia, joilla pyritään kasvattamaan Vuosaaren ja Viron välistä rahtiliikennettä. Sataman eri osista maailmalle lähtevistä reiteistä Tallinnan suunta on tonnimääräisesti suurin.

Myös vastuullisuus korostuu lähivuosien tekemisessä, sillä Helsingin Satama haluaa olla kestävän kehityksen edelläkävijä. Sataman vastuullisuusohjelma on työn alla, ja ensi vuonna tehdään hiilineutraaliusohjelma.

Konkretia ohjelmiin tulee ympäristövastuullisuudesta, jonka osa on esimerkiksi oman rakennuskannan energiatehokkuus.

Pidemmällä aikavälillä satamayhtiö miettii kannustimia, joilla vähäpäästöisempiä malleja haetaan sataman muiden toimijoiden kanssa. Ne voivat liittyä kalustoon ja laivatekno­logian kehitykseen, kuten automaattiseen laivojen kiinnitykseen ja maasähkölaitteistoihin.

Vuosaaren laajennus aikajanalle

Vaikka rahtiliikenne on suhdanneriippuvaista, Haapasaari on tekemässä Helsingin Satamalle kasvustrategiaa. Hän muistuttaa, että satama on ensisijaisesti infratoimija, eivätkä satama­infran kehityshankkeet toteudu yhdessä yössä. Pitkän tähtäyksen investointisuunnitelma paalutetaan syksyn aikana.

– Siinä täytyy miettiä sataman eriosien rooli. Keskustan satamissa se on matkustajien palvelu, matkustajakoke­muksen ja ylipäätään infran hyvässä kun­nossa pitäminen. Vuosaaren osalta tullaan siihen, millä tavalla kapasiteetti riittää pitkässä juoksussa hoitamaan liikenteen.

Vuosaaressa on laajennusvaraa, mutta pelkästään luvitukset ja maatäytöt ovat vuosien urakka.
– Vuosaaren laajennus täytyy laittaa aikajanalle. Väylän syventäminen alkaa parin vuoden sisällä, Haapasaari sanoo.

Organisaatio strategian mukaiseksi

Helsingin Satama päivitti alkusyksystä organisaatiotaan uuden strategian mukaiseksi. Liiketoiminnan jakamisesta alueellisesti luovuttiin.

– Muutimme jaon niin, että meillä on matkustajaliiketoiminta ja rahtiliiketoiminta. Matkustajapuolella tarvitaan loppuasiakaspainotusta ja palvelujen kehittämistä. Rahtiliiketoiminnassakaan ei voida optimoida vain yhtä sataman osaa, vaan sitä pitää katsoa liiketoiminnan näkökulmasta. Myös asiakkaiden suuntaan on selkeää, että on yksi keskustelutaho.

Uudistukseen liittyen organisaatiossa tehtiin johtajajärjestelyjä. Vuosaaren sataman johtaja Jukka Kallio otti vastuun rahtiliikenteestä. Matkustajaliiketoiminnan johtajana aloittaa joulukuun alussa Sari Nevanlinna.

Matkustajasatamista vastannut Kari Noroviita siirtyy tekniseksi johtajaksi.

Organisaatiossaan Haapasaari pitää henkilöstöhallintoa isona kehityskohteena. Ensi vuoden alusta aloittaa HR-johtaja, josta tulee myös johtoryhmän jäsen. Tähän asti on pärjätty henkilöstöpäälliköllä.

– Henkilöstöhallinnon on oltava yhtiön johtamisessa tiiviimmin mukana. Visiolla ja kärkihankkeilla täytyy olla tekijät, Haapasaari sanoo.

Toimitusjohtajana Haapasaari on ratkaisukeskeinen ja uskoo vahvasti yhteistyön voimaan. 

– Liikenteeseen liittyvän keskustelun ja politikoinnin määrää en osannut ajatella etukäteen. Suomen kokonaislogistiikan kannalta merkittävä asia on kuitenkin paikallinen ja ratkaistavissa hyvällä yhteistyöllä.