Vuosaaren satama 10 vuotta: Satamassa näkee talouden suunnan

Elämä Vuosaaren satamassa on muuttunut lyhyessä ajassa huomattavasti. Sataman valmistumisen aikainen näkemys siitä, minkä kokoisia laivoja Vuosaareen tulee, on muuttunut. Laivojen kasvu on ollut nopeampaa, mitä alussa osattiin odottaa.

– Vielä 20 vuotta sitten ei Helsingin ja Tallinnan välillä kulkenut kuin muutama rekka-auto ja kaikki Eurooppaan suuntautunut liikenne kulki Saksan kautta. Nyt Baltian kautta menee tavaraa Pohjois-Italiaankin. Tallinnaan pääsee parhaimmillaan tunnin välein, mutta Travemündeen laiva lähtee vain kerran päivässä. Frekvenssi tekee Tallinnan niin suosituksi, Helsingin Sataman rahtiliikennetoiminnasta vastaava liiketoimintajohtaja Jukka Kallio muistuttaa.

Sataman kehittymistä ja tulevaisuutta

– Strategisten toimenpiteiden pitäisi peilata sitä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Meidän pitää vastata näihin tarpeisiin omilla toimenpiteillämme ja kehittää toimintaamme ja palveluamme. 

Vuosaaressa riittää kapasiteettia, ja tuleva tehostaminen liittyy automaatioon ja digitalisaatioon. Sen avulla satama-aluetta pystytään käyttämään tehokkaammin. Satamassa ratkaisee kiertonopeus ja asioiden oikea-aikaisuus.

– Erilaisilla applikaatioilla voidaan tulevaisuudessa varmistaa, että kun kontti nousee laivasta, sitä on odottamassa rekka-auto, joka vie sen saman tien ulos satama-alueelta. Kuski näkee kontin liikkeet applikaatiollaan ja tietää, milloin kannattaa ajaa satamaan hakemaan konttia. Tähän suuntaan kuljetaan ja jos kaikki toimivat tämän mukaan, satamassa ei seiso yhtään konttia, Kallio sanoo.

– Tulevaisuuden kannalta on tärkeää tietää, mitä meidän pitää tehdä. Rakennetaanko lisää alueita vai investoidaanko uudenlaisiin konttinostureihin, jotka mahdollistavat esimerkiksi useamman kontin sijoittamisen päällekkäin?

Vuodessa satama-alueen konttiliikenteen kapasiteetti on laskettu miljoonan kontin mukaan, mutta esimerkiksi tänä vuonna niitä menee vain 510 000. Kapasiteetti siis riittää. Se loppuu vain, jos ne makaavat alueella pitkään.

Tavaramäärät ennallaan

Suomen taloutta peilaavat tilastot Tullin tavaratuonnin ja -viennin arvosta tulevat aina jälkikäteen. Vuosaaren satamassa nähdään paljon nopeammin, mihin Suomi on menossa.

– Finanssikriisin aikana sukellettiin syvälle. Sen jälkeen on jauhettu paikallaan koko kymmenen vuoden ajan. Toiminnan alussa toipuminen lähti nopeasti, mutta se ei kestänyt kauaa. Nyt olemme samoissa tavaramäärissä kuin Vuosaaren avaamisen aikaan. Tämä vuosi on ollut paras sataman lyhyessä historiassa, mutta olemme vasta samalla tasolla kuin vuonna 2008, Kallio muistuttaa.

Vuosaaressa koettiin jo viime vuonna ripeää kasvua. Äänekosken Metsä Groupin tehtaan valmistuminen viime vuoden elokuussa ja liikenteen käynnistyminen Vuosaaren kautta vuoden 2017 aikana toivat lopullisen potkun loppuvuoteen.

– Tämän vuoden heinä-, elo- ja syyskuun lukujen perusteella kasvu on tyrehtynyt. Samaa sanovat myös kuljetusliikkeet ja satamaoperaattorit, Kallio kuvailee.

Suurin muutos avajaisten jälkeen

Vuosaaressa toimivat edelleen samat operaattorit kuin alussa. Ainoa uusi toimija on Rauanheimo, joka hoitaa Metsä Groupin terminaalin operointia ja breakbulk-laivojen lastausta. Metsä Group onkin suurin elementti, joka on tullut Vuosaareen sataman valmistumisen jälkeen.

– Metsä Groupin terminaalialueen pinta-ala on seitsemän hehtaaria ja hallin pinta-ala lähes 30 000 neliömetriä. Siirsimme sen tieltä tiettyjä toimintoja muualle, kuten porttitoiminnot ja osan tyhjien konttien varastoinnista. Samoin hallin alla oleva infra siirrettiin muualle ja rakensimme hallin viereen 600–700 metriä uutta junaraidetta, Kallio kertoo.

Konttilaivojen koon kasvaessa sekä Finnlinesille tulevien nykyistä leveämpien laivojen varalle valmistellaan tiettyjen pistolaitureiden pidentämistä, jotta uudet laivat mahtuvat niihin.

– Pidennetyt laivat mahtuvat satamaan hyvin jo nyt, mutta uudet alukset ovat paitsi pidempiä myös leveämpiä. Joudumme leventämään ramppipaikkoja muutamissa paikoissa.

Kallion mukaan tulevaisuuden yksi suurimmista hankkeista on satamaan johtavan väylän syventäminen.

– Olemme saaneet siihen jo vesiluvan ja odotamme nyt valitusten saattamista loppuun. Väylähankkeessa on ollut ongelmana se, että valtio haluaa meidän maksavan heidän väylästään puolet. Sopiihan se meille, jos kaikkien satamien kohtelu on tasapuolista eli myös muut satamat osallistuvat väylähankkeiden kustannuksiin.