Helsingin Satama - Verkkolehti

Markkinahulinaa ja jättikoneita – Vuosaaren Satama päästi yleisön kulissien taakse

Kuljetatko vaarallisia aineita? Muista ilmoittaa niistä ennakkoon

Rahti — 16.6.2026

Markkinahulinaa ja jättikoneita – Vuosaaren Satama päästi yleisön kulissien taakse

Soili Rajamäki — Thu, 03 Sep 2026 13:53:00 +0000

Robert Härginen kokosi äitinsä Christina Härgisen avustuksella Helsingin Sataman pisteellä palapeliä Vuosaaren Satamapäivässä.

Markkinahulinaa ja jättikoneita – Vuosaaren Satama päästi yleisön kulissien taakse

Pinnalla — 3.9.2026

Teksti: Elina Hakola
Kuva: Elina Hakola

Vuosaaren satamassa juhlistettiin elokuun lopussa yhteisöllisyyttä ja arjen logistiikkaa. Kymmenettä kertaa järjestetty avointen ovien päivä toi perheet, entiset työntekijät ja lähinaapurit tutustumaan laivoihin, sähkölukkeihin sekä sataman monipuoliseen arkeen, joka pitää koko Suomen pyörät pyörimässä.

Vuosaaren satama on normaalisti ulkopuolisilta suljettu, mutta elokuun viimeisenä viikonloppuna alueella kävi iloinen markkinahulina. Kymmenettä kertaa järjestettävä avointen ovien päivä houkutteli paikalle runsaasti niin lähinaapureita Vuosaaresta kuin vieraita kauempaakin.

Satama-alueella kiertäneellä bussikierroksella pääsi ihastelemaan kookkaita aluksia aivan lähietäisyydeltä. Esittelyssä olivat Poliisin ja Tullin alukset, Merivoimien FNS Porkkala sekä Suomen Purjelaivasäätiön Kuunari Helena. Myös VR:n veturiin pääsi tutustumaan. Matkustajaterminaalin taakse rakennetulla tapahtuma-alueella Vuosaaren yhteiskoulun musiikki- ja medialuokat viihdyttivät yleisöä esiintymisillään, ja toimistotalo Gatehousen kattoterassilta avautuivat näkymät aurinkoisen satama-alueen yli.

Iisa, Annika ja Eeli Pakkanen Vantaalta olivat ensimmäistä kertaa Vuosaaren Satamapäivässä. He kiersivät erilaisia aluksia, mutta myös bussikierros oli kiva kokemus. Merivoimien FNS Porkkala -alus oli vaikuttava.

Satama on monen toimijan kohtaamispaikka

Avoimien ovien päivä oli harvinainen tilaisuus nähdä, miten Suomen tuonnin ja viennin ykkössatama pyörii. Sen päivittäistä arkea pyörittää Helsingin Sataman operatiivinen päällikkö Tero Valu. Hän on iloinen, että Vuosaaren Satama pystyy näyttämään toimintaansa naapureilleen.

”Olen törmännyt esimerkiksi entisiin työntekijöihin, jotka tulevat katsomaan, miltä täällä nykyään näyttää”, Valu kertoo.

Hän luotsaa nelihenkistä tiimiä, joka koordinoi muun muassa ahtaajien, varustamoiden ja rekkakuljetusyritysten arkea, jotta tavara liikkuu saumattomasti kumipyöristä ja raiteilta laivoihin. Vuosaari on kriittinen solmukohta, jossa lentoliikennettä lukuun ottamatta kaikki tavaran kuljetusmuodot ovat edustettuina. Lisäksi satama palvelee Saksaan matkaavia matkustajia Finnlinesin rahtilaivoilla sekä Eckerö Finbo Cargon kyydissä auton kanssa matkustavia.

”Kaikki, mitä kaupasta löytyy, kulkee Vuosaaren Sataman kautta. On hienoa tietää, että olemme töissä koko Suomelle, emmekä vain tietylle ryhmälle toimijoita tai Helsingin seudulle”, Valu sanoo.

Livia ja Elliot Rantanen ajelivat VR:n kojulla junaradalla ja saivat palkinnoksi heijastimet ja tarroja.

Satama toimii Natura-alueen naapurissa

Vuosaaren Sataman muurin toisella puolella on Natura-alue, mikä tarkoittaa, että Sataman täytyy elää sovussa luonnon ja eliöstön kanssa. Se ei voi kasvaa muurin toiselle puolelle, joten tulevaisuudessa Vuosaaren Satama kasvaa merelle. Laajentumisen ympäristövaikutuksia selvitetään parhaillaan.

Myös kuivalla maalla tapahtuu kehitystä. Satamaoperaattori Finnsteve on hankkinut hiljattain kolme sähkökäyttöistä lukkia, eli kontteja siirtävää jättimäistä nostokonetta, sekä niille omat latauspisteensä. Satamassa pyritään lisäämään kestävämpiä energialähteitä koko ajan.

”Finnlinesin laivat käyttävät jo maissa tuotettua sähköä satamakäyntiensä aikana. Konttilaivojen maasähköjärjestelmä tulee käyttöön vuonna 2030, ja vahvistamme parhaillaan myös omaa sähköverkkoamme”, Valu kertoo.

Enni Prittinen otti ystävänsä Celia Hernandezin kanssa siirtotatuoinnit Finnlinesin laivakoira Stellan kuvilla. Odotuksissa oli myös metrilakut.

Mihkael Palm tuli Vantaalta vanhempiensa kanssa Vuosaareen ja tutustui purjehdukseen Vuosaaren Purjehtijoiden veneillä. Opastajana oli menestynyt purjehtija Teemu Rantanen.

Yhteistyötä vuosaarelaisten kanssa

Erilaiset alukset ja viranomaisten autot ovat kiinnostavia sekä tekniikka ja mittakaava valtavia, mutta yhtä tärkeitä ovat ilmapallot, metrilaku ja palkinnot kojuilla suoritettavista tehtävistä. Helsingin Sataman viestintäjohtaja Maira Kettunen on iloinen tapahtuman vastaanotosta:

”Meidän mieltämme lämmittää se, että tämä tapahtuma kiinnostaa yleisöä ja kumppaneita joka vuosi. Meillä on hyviä kumppanuuksia erilaisten toimijoiden kanssa, joiden kanssa pystymme rakentamaan yhteisöllisyyttä alueella.”

Sergei Kondratev ja Andrei Demichenko asuvat Vuosaaressa. He tutustuivat Suomen Purjelaivasäätiön Kuunari Helenaan, jolla voi saada purjehduskokemuksia ilman aiempaa kokemusta. “On kiinnostavaa nähdä esimerkki uudesta tavarasatamasta ja sen kehityksestä. Todella kiinnostavaa!” Andrei Demichenko sanoo.

Hanna Bergman on käynyt Vuosaaren Satamapäivässä jo monena vuotena. Hauskinta hänen mielestään ovat paloauto, poliisiauto, herkut ja ilmapallot. Nyt hän pääsi ensimmäisten joukossa armeijan autoon, joka muuttuu tarvittaessa vesialukseksi.

Helsinkiläinen Satu Wahlberg opetteli sammuttamaan kattilapaloa sammutuspeitteellä Paloaseman pisteellä.

Panu ja Peppi Hämeenniemi etsivät viikonlopputekemistä ja keksivät tulla tutustumaan erilaisiin aluksiin. Kuunari Helena teki vaikutuksen, mutta päivä oli vielä edessä. Satamat ovat tuttuja, sillä he ovat käyneet usein Virossa.

Tullin Ketku-koira on 4 kuukautta vanha. Se aloittaa työt, kun kurssi on käyty. Sen pääsee aloittamaan vasta vuoden ikäisenä.

Kaijan tuoreimmat

Tulevaisuuden näkymiä ja puistotunnelmaa: Jätkäsaari ja satama kohtasivat Hyvän Tuulen Festissä

Kuljetatko vaarallisia aineita? Muista ilmoittaa niistä ennakkoon

Rahti — 16.6.2026

Itämeripäivä toi meren lähelle helsinkiläisiä

Soili Rajamäki — Wed, 02 Sep 2026 07:05:21 +0000

Roskalokit Itämeripäivässä Kansalaistorilla 27.8.2026

Itämeripäivä toi meren lähelle helsinkiläisiä

Pinnalla — 2.9.2026

Teksti: Elina Hakola
Kuva: Elina Hakola

Jokainen merimatka alkaa maista. Helsingin Satama oli mukana John Nurmisen säätiön organisoimassa Itämeripäivässä Helsingin Kansalaistorilla, missä vierailijat pääsivät tutustumaan mereen ja siihen, mitä kaikkea voi jo maasta käsin tehdä ympäristön hyväksi.

Itämeri rantautui kuivalle maalle elokuun 27. päivä, kun John Nurmisen säätiön perustamaa perinteikästä Itämeripäivää vietettiin Helsingin keskustassa. Meren juhlapäivää vietetään vuosittain elokuun viimeisenä torstaina, ja paikalla on erilaisia toimijoita, joilla on yhteys yhteiseen mereemme. Tavoitteena on jakaa tietoa mereen liittyvästä luonnosta, historiasta ja kulttuurista sekä konkreettisista teoista Itämeren hyväksi.

Helsingin Satama on ollut jo vuosia mukana tapahtumassa. Tänä vuonna Satama osallistui tapahtumaan yhdessä laivavarustamoiden Tallink Siljan, Eckerö Linen, Viking Linen ja Finnlinesin kanssa.

Tänä vuonna aurinko ja lämmin kesäpäivä hellivät tapahtuman vieraita, ja kojuille pysähtyi useita ohikulkijoita ja turisteja tutustumaan Itämereen ja toimijoihin sen ympärillä.
“Päivää on yleensä vietetty meren rannalla laitureilla. Nyt tulimme kaupunkiin, missä tapahtuma on helpommin saavutettavissa”, Helsingin Sataman terveys-, turvallisuus-, ympäristö- ja laatuasioista vastaava johtaja Andreas Slotte kertoo. “Meillä on monivuotinen yhteistyö John Nurmisen säätiön kanssa. Yhteistyö on ollut aina luontevaa, sillä meri on koko toimintamme lähtökohta”, Slotte toteaa.

Monica ja Nadra pääsivät kuvaan Harri Hylkeen, Ville Viikingin sekä Laivakoira Stellan kanssa.

Magneettitaulu havainnollistaa sataman toimintaa

Helsingin Satama tukee John Nurmisen säätiön tutkimus- ja suojelutyötä tarjoamalla asiantuntemustaan säätiön hankkeisiin, joiden tavoitteena on puhtaampi meriliikenne Itämerellä. Kolmevuotinen pääyhteistyösopimus on osa Helsingin Sataman vastuullisuustyötä, jonka ytimessä on satamatoiminnan ympäristövaikutusten vähentäminen ja ilmastonmuutoksen torjunta.

Helsingin Satama ja varustamot ovat tehneet pitkäjänteistä työtä sen eteen, että laivaliikenne olisi ympäristön kannalta kestävällä pohjalla. Esimerkiksi jätevesien vastaanotto ilmaiseksi kaikilta satamaan tulijoilta, jätteiden lajittelu ja satamien sähköistyminen ovat esimerkkejä siitä, miten meren ympäristökuormitusta vähennetään.

Slotte ja ympäristöpäällikkö Anton Airas kertoivat Helsingin Sataman toiminnasta muun muassa taulun avulla. Siinä lapset pääsivät asettelemaan jätevesiletkua ja maasähkökaapelia kuvaavia toimintoja magneettitauluun.

“Itämeripäivä on hieno mahdollisuus tuoda satamien toimintaa näkyväksi kaikille, jotka käyvät esimerkiksi risteilyillä. Matkalla on monta lenkkiä, ja satamat ovat yksi osa matkaa”, Airas toteaa.

Helsingin Sataman Andreas Slotte ja Anton Airas kertoivat tapahtumassa, miten monin eri tavoin satamasta käsin edistetään kestävämpää merenkulkua.

Jätteet kiertoon ja sähköä laivaan maalta käsin

Slotte kertoo, että Helsingin Sataman suurimmat asiakkaat panostavat jo ympäristöasioihin. Satamilla on kuitenkin suuri mahdollistajan rooli siinä, että esimerkiksi laivalla lajitellut jätteet saadaan kierrätykseen tai laivat saavat sähköä fossiilisten energialähteiden sijaan. “Satamat ovat usein ensimmäinen paikka, missä muualta tulevat kohtaavat maan infran ja käytännöt”, hän sanoo.

Aina kehitystyö ei tapahdu nopeasti, vaan vaativat sitkeää selvitystyötä.
“Meillä kesti viisi vuotta löytää led-valot, jotka kestävät satamien sääolosuhteita ja käyttöä. Lopulta ne löytyivät Italiasta”, Slotte kertoo.

Anton Airas on ollut jo usean vuoden ajan mukana Helsingin kaupungin ja Sataman välillä yhteyshenkilönä ja mukana kehittämässä konkreettista Itämeren hyväksi -toimenpideohjelmaa sekä Sataman omaa ilmasto-ohjelmaa.

“Kehitystyö on ollut innostavaa. On ollut hienoa huomata, kuinka paljon satama pystyy tekemään laiturilta käsin varustamoiden kestävämmän toiminnan hyväksi”, Airas sanoo.

Luontoliiton järjestämässä Itämeri-karnevaalikulkueessa oli nähtävissä koululaisten tekemiä kylttejä.

Axel Wahman, Daniel Mackey, Yunus Alfa, Jimi Suihko ja Emilia Avomaa tutustuivat Itämereen ja keräsivät kuvia sekä faktoja koulutehtäviin. Emilialle jäi mieleen erityisesti naisten purjehdusseura Ocean Ladiesin toiminta.

Anne blomqvist, Seija Fleisch, Verena Fleisch ja Mia Blomqvist tulivat kansalaistorille tutustumaan Oodiin ja samalla Itämeri-päivän ohjelmaan. Saksassa asuva Seija Fleisch on matkustanut Suomen ja Saksan väliä 30 vuotta Itämeren yli ja pistänyt merkille levälautat. Salossa asuva Anne Blomqvist on seurannut Itämeren tilaa Halikonlahdelta, muutaman kilometrin päästä Salon keskustasta. “Moni ei tiedä, että Salo on merenrantakaupunki”, hän toteaa.

Meeri Sikala opettaa suomea maahanmuuttajille ja päätti tuoda opiskelijoita tutustumaan Itämereen aurinkoisena päivänä. “Itämeri on suomalaisille rakas. Minulle on tärkeää jakaa tietoa luonnon, vesistöjen suojelusta ja siitä, miten arkiset teot vaikuttavat”, hän kertoo.

Ritva Järvinen merkitsi lapsenlapsensa kanssa karttaan matkakohteita, jonne haluaisi matkustaa.

Ninni Valjakka, Nina Kulmala ja Anna Perälä opiskelevat Perhon liiketalous- ja matkailualan linjalla. “Opinnoissa puhutaan paljon kestävästä matkailusta. Se on punainen lanka kaikissa opinnoissa. Katsoimme juuri Minun mereni -elokuvan ja se teki vaikutuksen. Meri on eläinten koti ja me olemme vieraita. Se jäi mieleen.”

Sukeltajaliiton Mika Rautiainen ja Heli Halava kertoivat, liiton olleen aikaisempina vuosina mukana Itämeri-päivässä ja se suunnittelee omaa pistettä taas ensi vuodelle. “Itämeri on meille uniikki harrastuspaikka. Lisäksi teemme rantojen siivousta, kalojen hoitokalastusta, vieraslajihavaintoja sekä istutamme meriajokasta”, he kertovat.

Ella kävi suorittamassa eri kojuilla suorittamassa tehtäviä. Tässä hän opetteli lajittelemaan erilaisia roskia. Heli Katajamäki on tapahtuman järjestäjäkaartia ja iloitsi siitä, että ohikulkijoita ja turisteja löysi tapahtumaan Oodin tuntumassa.

Eemil Frilander oli Itämeri-päivässä jo toista kertaa. Jasper Syväluoma on tehnyt veneisiin ja kiinteistöhuoltoon liittyviä töitä Tvärminnen seudulla. Molempia huolettaa Itämeren rehevöityminen.

EU:n Kemikaaliviraston Daniel Ape ja Eva Valkovicova työskentelevät kemikaalien lainsäädännön parissa. “Päätavoitteena töissä on suojella ympäristöä. Henkilökohtainen motivaatio suojella Itämerta on halu pystyä uimaan meressä jatkossakin”, Valkovicova sanoo. Mukana olivat myös Eva, Dominic ja Daniel Stevens.

Kitaristi Jarmo Saari ja saksofonisti Jukka Perko esiintyivät juhlakansalle.

Leevi Laihon ja Eero Ilomäen Folkrock-duo Kuha ja Raha viihdyttivät yleisöä.

Kaijan tuoreimmat

Tulevaisuuden näkymiä ja puistotunnelmaa: Jätkäsaari ja satama kohtasivat Hyvän Tuulen Festissä

Markkinahulinaa ja jättikoneita – Vuosaaren Satama päästi yleisön kulissien taakse

Rahti — 16.6.2026

Kuljetatko vaarallisia aineita? Muista ilmoittaa niistä ennakkoon

Maria Stuckey — Tue, 16 Jun 2026 07:55:42 +0000

Kuljetatko vaarallisia aineita? Muista ilmoittaa niistä ennakkoon

Rahti — 16.6.2026

Teksti: Jukka Nortio ja Leila Mehto
Kuva: Titti Uschanow

Vaarallisten aineiden kuljetuksesta on ilmoitettava varustamolle sekä Satamalle 24 tuntia ennen kuin tavaraerä tulee satama-alueelle. Ilmoitusvelvollisuus ja muut vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyvät määräykset auttavat huolehtimaan koko kuljetusketjun turvallisuudesta.

Monet arkiset tuotteet, kuten aerosolit, maalit, lannoitteet, polttoaineet ja kasvinsuojeluaineet luokitellaan vaarallisiksi aineiksi. Koska nämä aineet voivat aiheuttaa vaaraa ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle, niiden kuljetukseen liittyy tarkkoja määräyksiä.

Määräysten avulla pidetään huolta koko kuljetusketjun turvallisuudesta.

– Lähettäjän vastuulla on huolehtia tavaran tunnistamisesta ja luokittelusta. Vaaralliset aineet luokitellaan yhdeksään kategoriaan, kertoo Helsingin Sataman liikennekoordinaattori Martin Härginen.

Lähettäjän on tehtävä viennin vaarallisista aineista ennakkoilmoitus erikseen myös satamalle viimeistään 24 tuntia ennen tavaraerän tuomista satama-alueelle. Tämä tulee tehdä varustamolle ja satamaoperaattorille tehtävien ilmoitusten lisäksi.

– Ennakkoilmoitus pitää tehdä, jotta tiedämme, mitä vaarallisia aineita on tulossa, osaamme varautua niiden tuloon ja ennaltaestää onnettomuuksia, Härginen toteaa.

Vaarallisten aineiden ilmoitusvelvollisuus koskee myös tyhjiä, pesemättömiä vaarallisten aineiden kuljetusyksiköitä.

Ilmoitusjärjestelmä helpottaa tavaran lähettäjän arkea

Helsingin Satamalla on Suomessa ainutlaatuinen vaarallisten aineiden ilmoitusjärjestelmä. Sillä pyritään helpottamaan sekä sataman että tavarantoimittajien työtä. Järjestelmä kysyy lähettäjältä vakiokysymykset kuljetuksen sisällöstä. Näin varmistetaan, että ilmoituksessa on kaikki vaadittavat tiedot.

Järjestelmä varmistaa myös sen, että satama saa standardimuotoiset vaarallisten aineiden ilmoitukset, joiden tietoja on helppo käsitellä. Järjestelmä on huomattavasti varmempi tapa toimia kuin ilmoitusten käsittely sähköpostitse.

Tavaran lähettäjän pitää toistaiseksi tehdä ilmoitus sekä varustamolle että satamalle. Satamaoperaattorille tehdään terminaali-ilmoitus.

– Tavoitteemme on, että tieto välittyy tulevaisuudessa meille suoraan varustamoilta. Se helpottaisi kaikkien työtä ja varmistaisi sen, että saamme ajoissa tiedot kuljetuksista, Härginen kertoo.

Hän muistuttaa, että ennakkoilmoitus on lakisääteinen vaatimus, jonka avulla satama varautuu riskien hallintaan ja torjuntaan.

Helsingin Satama perii vaarallisten aineiden kuljetusyksiköiltä maksun, jolla katetaan valvonnasta ja turvallisuusjärjestelyistä aiheutuvia kustannuksia.

Tutustu, rekisteröidy tai kirjaudu Helsingin Sataman Vaarallisten aineiden järjestelmään täällä.

Tulli tarkastaa lasteja aktiivisesti

Viranomaiset valvovat rahtiliikennettä Helsingin satamissa. Ennakkoilmoittamattomat eli niin sanotut pimeät lastit pysäytetään. Ajoneuvo sekä sen vaarallisten aineiden kuljetusten edellyttämät asiakirjat, merkinnät ja varusteet tarkastetaan. Myös kuljettajan luvat ja lisenssit tutkitaan.

– Jos Tulli löytää lastin tarkastuksessa vaarallisia aineita, joita ei ole ilmoitettu ennakkoon, kuljettaja saa siitä liikennevirhemaksun. Räikeimmissä pimeiden kuljetusten tapauksissa käynnistyy rikosprosessi, ja tällöin asian tutkinta siirtyy Tullin rikostutkinnalle, tullitarkastaja Jukka Halinen sanoo.

Kuinka usein Tullille paljastuu kuljetuksia, joista ilmoitusta vaarallisista aineista ei ole tehty?

– Viimeksi eilen, Halinen sanoo.

Jos ennakkoilmoitusta vaarallisista aineista ei ole tehty, liikennevirhemaksun päälle tulee sataman huomattava lisämaksu.

Tullitarkastaja Jukka Halinen kertoo VAK-ADR-tarkastuksessa vastaan tulleesta lastiyksiköstä:

”Ajoneuvoyhdistelmään oli lastattu 3.luokan palavia nesteitä kokonaisen puoliperävaunun verran (lähes 30 000 litraa) ja ajoneuvoyhdistelmän tarkempi tarkastus osoitti, että kyseessä on ns. pimeä kuljetus. Ajoneuvoyhdistelmää ei ollut merkattu asianmukaisin merkinnöin ja kuljettajalla ei ollut tietoa, mitä oli kuljettamassa. Matka keskeytetty selvittelyjen ajaksi.”

Turvallisuus myös varustamoille tärkeää

Turvallisuus on koko kuljetusketjun yhteinen asia. Kokonaisturvallisuus lähtee tiedonkulun varmistamisesta.

Eckerö Linella vaarallisten aineiden ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti voi estää koko rahdin matkan.

– Kuljettajan pitää ilmoittaa kuljettamistaan aineista ennakkoon sekä meille että Satamalle. Jos ilmoitusta ei ole tehty, kuljetusyksikkö ei pääse laivaamme, Eckerö Linen rahtijohtaja Tomas Sjödahl kertoo.

Turvallisuudesta huolehditaan myös satama-alueella. Sjödahlin mukaan laivaan tulevat vaaralliset aineet ohjataan kentällä määrätylle alueelle odottamaan lastausvuoroaan.

Viron ja Suomen välisessä liikenteessä valtaosa liikenteestä tehdään matkustajalaivoilla. Suurta osaa vaarallisista aineista ei saa kuljettaa niissä.

– Eckerö Linen Finbo Cargon sääkansi mahdollistaa monen sellaisen vaaralliseksi luokitellun aineen kuljetukset, joita matkustajalaivalla ei saa kuljettaa, Sjödahl sanoo.

Esimerkiksi vaurioituneita sähköautoja ei kuljeteta matkustaja-aluksilla, vaan ne ohjataan Vuosaari-Muuga-reitille rahtialus Finbo Cargon kyytiin. Siellä nämä autot luokitellaan vaaralliseksi aineeksi ja käsitellään asianmukaisella tavalla.

Lähettäjän muistilista

Jos yrityksesi on velvollinen nimeämään turvallisuusneuvonantajan, huolehdi asiasta.
Tunnista aine: Tarkista käyttöturvallisuustiedotteen kohta 14 tai kysy valmistajalta.
Varmista luokitus: Lähettäjä vastaa luokituksen oikeellisuudesta.
Käytä oikeita pakkauksia: Varmista, että pakkauksessa on UN-tyyppihyväksyntämerkintä. Se kertoo, että pakkaus on testattu ja hyväksytty kyseisen aineen kuljetukseen.
Merkitse ajoneuvo kuljetuksessa sovellettavien määräysten mukaisesti.
Asiakirjat kuntoon: Kirjaa kuljetusasiakirjoihin aineiden nimet, luokitukset ja muut vaaditut tiedot.
Ilmoita ajoissa: Mainitse vaarallisista aineista jo kuljetustilauksen yhteydessä ja tee ennakkoilmoitus satamalle sekä varustamolle.

Lähde: Tukes

Kaijan tuoreimmat

Tulevaisuuden näkymiä ja puistotunnelmaa: Jätkäsaari ja satama kohtasivat Hyvän Tuulen Festissä

Markkinahulinaa ja jättikoneita – Vuosaaren Satama päästi yleisön kulissien taakse

Vuosaareen nousee hiilidioksiditerminaali

Maria Stuckey — Mon, 15 Jun 2026 06:00:02 +0000

Vantaan Energian jätevoimala tuottaa energiaa jätteestä. Tulevaisuudessa siellä talteen otettu CO² voidaan kuljettaa Vuosaaren satamaan suunniteltuun välivarastoon ja sieltä edelleen merenpohjan alle varastoivaksi.

Vuosaareen nousee hiilidioksiditerminaali

Satama kehittyy — 15.6.2026

Teksti: Timo Kiiski
Kuva: Vantaan Energia

Vantaan Energian hiilidioksidipäästöt saavat välivaraston ja lähtöportin Pohjanmerelle Vuosaaren satamaan suunnitellusta CO₂-terminaalista. Laitos on tarkoitus saada käyttöön vuoteen 2032 mennessä.

Suunnitelma hiilidioksiditerminaalin rakentamisesta Vuosaaren satamaan on saanut alkunsa Vantaan Energian tarpeesta leikata CO₂-päästöt lämmöntuotannostaan.

– Vantaan Energialla on useita hiilidioksidipäästöjä leikkaavia hankkeita sekä takana että käynnissä. Viimeiset päästöt, jotka eivät ole vältettävissä, ovat sekajätteen lämpökäsittelystä aiheutuvia CO₂-päästöjä. Ainoa tapa leikata nämä päästöt on ottaa hiilidioksidi talteen ja varastoida se pysyvästi, Vantaan Energian projektijohtaja Hanna Pitkänen kertoo.

Hiilidioksidin talteenotto tulee tapahtumaan Vantaan Energian jätevoimalan tontilla Kehä III:n ja Porvoonväylän risteyksessä.

– Hiilidioksiditerminaali on osa Vantaan Energian Vantaa Carbon Capture -hanketta, jonka tavoitteena on ottaa talteen sekajätteen lämpökäsittelystä syntyvää hiilidioksidia, nesteyttää se ja kuljettaa Vuosaaren sataman hiilidioksiditerminaalin kautta laivoilla pysyvään varastoon, mahdollisesti Pohjanmeren alle, Pitkänen esittelee.

Infra palvelee monessa käytössä

Vuosaaren satamaan rakennettava infra palvelee sekä hiilidioksidin hyötykäyttöä että sen varastointia.

Kyseessä on Suomen ensimmäinen teollisen mittakaavan hiilidioksiditerminaali. Rakennustyöt Vuosaaren sataman 1,5 hehtaarin tontilla on tarkoitus aloittaa vuonna 2029. Laitos tulisi käyttöön mahdollisesti vuoteen 2032 mennessä.

– Tekninen esisuunnittelu on aloitettu ja sataman kanssa yhteistyötä on tehty jo pitkään. Haemme kumppaneita, jotka pystyvät hyödyntämään rakennettavaa hiilidioksidin arvoketjua omissa talteenottohankkeissaan, Pitkänen sanoo.

Vantaan Energian ja Vuosaaren sataman yhteishanke mahdollistaa hiilidioksidipäästöjen käytön myös kaupallisiin tarkoituksiin: sitä voidaan hyödyntää betonin tai synteettisten polttoaineiden valmistuksessa.

– Tarkoitus on, että Vuosaaren CO₂-terminaalia voisivat hyödyntää myös muut hiilidioksidia talteen ottavat yritykset ympäri Suomen, Pitkänen kertoo.

Mahdollisuuksien energiamurros

Vantaan Energian ja Vuosaaren sataman yhteishankkeen kokonaiskustannuksista on esitetty vasta karkeita arvioita, ja ne olisivat miljardiluokkaa. Kustannusarvio koskee koko arvoketjua, ei pelkästään Vuosaaren hiilidioksiditerminaalia.

– Energiamurros näkyy nyt satamissa energiaan liittyvien lastivirtojen kasvuna. Halusimme tutkia, mitä mahdollisuuksia Vantaan Energian hanke hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi avaa, ja totesimme, että Vuosaaren satama on hiilidioksiditerminaalille erinomainen sijoituspaikka, Helsingin sataman kehityspäällikkö Jani Lindroos sanoo.

Vuosaaren satama on ihannepaikka suurelle hiilidioksiditerminaalille muun muassa siksi, että väylän syvyys sataman edustalla riittää isompienkin laivojen perille pääsyyn.

– Vuosi 2029 on hyvä tavoite rakentamisen aloitukselle, mutta tällaiset hankkeet vaativat pitkän ajan suunnittelua. Hanke on jo päässyt vauhtiin, mutta monen asian pitää vielä osua yksiin eri toimijoiden kanssa. Näemme CO₂:n talteenoton todella relevanttina teknologiana ja haluamme edistää sen tekemistä Suomessa, Lindroos kehuu.

Varasto jopa 600 000 tonnille hiilidioksidia

Vantaan Energia suunnittelee jätteenpolton seurauksena syntyvän hiilidioksidin talteenottoa ja sen kuljettamista Helsinkiin Vuosaaren sataman terminaaliin ja sieltä pysyvään varastoon todennäköisesti Pohjanmerelle.
Vuosaareen Vantaalta kuljetettavan CO²:n määrä on vuosittain noin 600 000 tonnia.
Vuosaaren sataman terminaalin tarkoituksena on toimia hiilidioksidin välivarastona ja laivauspaikkana CO²:lle, lopullinen varasto voi olla esimerkiksi Pohjanmeren alla.
Hanke leikkaa Vantaan lämmöntuotannosta syntyvästä fossiilisesta hiilidioksidista 300 000 CO²-tonnia vuosittain.

Kaijan tuoreimmat

Tulevaisuuden näkymiä ja puistotunnelmaa: Jätkäsaari ja satama kohtasivat Hyvän Tuulen Festissä

Markkinahulinaa ja jättikoneita – Vuosaaren Satama päästi yleisön kulissien taakse

Helsinki on enemmän kuin pysähdyspaikka

Maria Stuckey — Mon, 15 Jun 2026 05:51:26 +0000

Helsinki on enemmän kuin pysähdyspaikka

Kolumnit — 15.6.2026

Teksti: Maira Kettunen
Kuva: Timo Porthan

Helsinki kiinnostaa. Se näkyy matkustajamäärissä ja siinä, millaista palautetta kaupungista annetaan. Viime vuonna Helsingin Sataman kautta kulki 9,6 miljoonaa matkustajaa. Valtaosa heistä matkusti säännöllisesti liikennöidyillä laivareiteillä, joissa asiakastyytyväisyys pysyi korkealla tasolla.

Tämän 9,6 miljoonan matkustajaporukan sisällä on pienempi mutta kasvava matkailijaryhmä, jolla on suuri merkitys matkailun kehitykselle: kansainväliset risteilyvieraat. Helsinkiin saapui viime vuonna yli 175 000 kansainvälistä risteilyvierasta, mikä on yli 25 prosenttia enemmän kuin sitä edeltävänä vuonna. He ovat tärkeä osa merellistä Helsinkiä ja kaupungin kansainvälistä brändiä.

Risteilyvieraiden lisääntyminen ja Helsingin houkuttelevuus kohteena siirtääkin katseita yhä enemmän siihen, kuinka pitkän aikaa matkustajat viipyvät täällä.

Tänä vuonna Helsingissä nähdään 15 vaihtoalusta, joista 8 on suuria, useiden tuhansien matkustajien risteilyaluksia. Helsinki toimii yhä useammin vaihtosatamana, jossa kaikki matkustajat vaihtuvat. Kun matka alkaa tai loppuu Helsingissä, täällä ei vain käydä nopeasti, vaan jäädään yöksi tai pariksi ja ehditään nähdä ja kokea enemmän.

”Tänä vuonna Helsingissä nähdään 15 vaihtoalusta.”

Kun matkustaja viipyy pidempään, hän käyttää palveluita, yöpyy ja liikkuu kaupungissa paljon enemmän kuin muutamaksi tunniksi kaupunkiin piipahtava turisti. Matkailun positiiviset vaikutukset ulottuvat tällöin laajemmin koko kaupunkiin.

Vaihtosatamana toimiminen vaatii sujuvaa kokonaisuutta. Se näkyy matkustajalle arjen käytännöissä: miten helposti satamasta pääsee eteenpäin, löytyykö taksi tai muu kulkuyhteys vaivattomasti ja kuinka helposti matkailija hahmottaa, mitä Helsingissä voi tehdä, jos aikaa on rajallisesti.

Meillä on paljon vahvuuksia puolellamme. Risteilykaudet ovat nykyään pidempiä: tänäkin vuonna kansainvälinen risteilyliikenne ulottuu maaliskuusta joulukuun loppuun. Helsinki on myös kompakti, siisti ja toimiva kaupunki, jossa ainutlaatuinen saaristo on saavutettavissa myös heille, jotka viipyvät Helsingissä vain lyhyen aikaa.

Kun liikkuminen toimii sujuvasti ja tarjolla on helposti saavutettavia elämyksiä, kuten kulttuuria, merellisiä reittejä ja paikallisia kokemuksia, syntyy kokonaisuus, joka pärjää myös kansainvälisessä vertailussa.

Kiinnostus on olemassa ja edellytykset kunnossa – seuraavaksi ratkaistaan, miten hyvin tämä potentiaali saadaan käännettyä pysyväksi kasvuksi.

Kaijan tuoreimmat

Tulevaisuuden näkymiä ja puistotunnelmaa: Jätkäsaari ja satama kohtasivat Hyvän Tuulen Festissä

Markkinahulinaa ja jättikoneita – Vuosaaren Satama päästi yleisön kulissien taakse

Telakan väylä sujuvoittaa liikennettä

Maria Stuckey — Mon, 15 Jun 2026 05:50:19 +0000

Telakan väylä sujuvoittaa liikennettä

Satama kehittyy — 15.6.2026

Teksti: Toimitus
Kuva: Helsingin Satama

Vuosaaren satamaan johtava Telakan väylä otettiin takaisin kaupallisen laivaliikenteen käyttöön keväällä. Noin neljän kilometrin mittainen väylä kiertää Pikku Niinisaaren länsipuolelta. Se parantaa liikenteen sujuvuutta ja Vuosaaren sataman resilienssiä.

Telakan väylä oli vuosina 1974–2004 Vuosaaressa toimineiden laivatelakoiden käytössä. Nyt väylää avarrettiin pienillä muutoksilla, ja sille tehtiin vähäisiä ruoppaustöitä, jotta siitä saatiin tehokas ja nykyisille laivoille turvallinen.

Alkuvaiheessa väylää käyttää Vuosaaresta Tallinnan Muugaan liikennöivä Eckerö Linen m/s Finbo Cargo. Se vierailee Vuosaaressa jopa kolme kertaa päivässä. Väylän käyttö säästää alukselta muutamaan minuutin aikaa joka käyntikerralla. Tämän ansiosta aluksen on mahdollista kulkea merellä hitaammin, mikä säästää polttoainetta ja pienentää päästöjä.

Väylän käyttöönotto on osa Helsingin ja Tallinnan välisen vähäpäästöisen merireitin kehittämistä, FIN-EST Green Corridor -hanketta.

Kaijan tuoreimmat

Tulevaisuuden näkymiä ja puistotunnelmaa: Jätkäsaari ja satama kohtasivat Hyvän Tuulen Festissä

Markkinahulinaa ja jättikoneita – Vuosaaren Satama päästi yleisön kulissien taakse

Vuosaaren portit ovat auki kellon ympäri

Maria Stuckey — Mon, 15 Jun 2026 05:49:00 +0000

Maksuton Gateway-sovellus on suunniteltu helpottamaan kuljetusyritysten ja kuljettajien arkea Vuosaaren satamassa.

Vuosaaren portit ovat auki kellon ympäri

Satama kehittyy — 15.6.2026

Teksti: Mikko Kääriäinen
Kuva: Helsingin Satama

Vuosaaren sataman digitaalinen harppaus oli ajoitettu täydellisesti. Finnlinesin helmikuussa trailer-asiakkailleen lanseeraama Gateway-itsepalvelukonsepti on osoittanut voimansa heti ensimetreillä: samalla kun Vuosaaren tietunnelin sulkeminen on tuonut haasteita aikatauluille, 24/7-aukiolo on antanut kuljetusliikkeille kriittistä pelivaraa.

Vaikka idea digitaalisesta Gateway-palvelusta syntyi jo kymmenisen vuotta sitten, aika oli kypsä toteutukselle vasta nyt teknologian kehittymisen ja mobiilisovellusten yleistymisen myötä, kertoo Finnsteven laivatuotannon päällikkö Mikko Juuti.

Maksuton Gateway-sovellus on suunniteltu helpottamaan kuljetusyritysten ja kuljettajien arkea Vuosaaren satamassa.

– Halusimme yksinkertaisen ja luotettavan järjestelmän, johon asiakas pääsee mukaan matalalla kynnyksellä. Kehityksessä oli mukana käytännön osaajia ja kuljettajia, jotta sovellus toimii juuri siinä ympäristössä, missä sitä käytetään eli esimerkiksi auton ohjaamossa, Juuti sanoo.

Uudistus poistaa turhaa odottelua porteilla, sillä sovellus ilmoittaa etukäteen, jos tiedoissa on puutteita. Kevään 2026 aikana sovellukseen lisätään myös vaurioraportointi, jolloin kuljettaja voi ilmoittaa satamassa havaitsemansa vauriot sekä lähettää kuvat suoraan järjestelmään mihin vuorokaudenaikaan tahansa.

Finnlinesin kaupallinen johtaja Merja Kallio-Mannila korostaa, että 24/7-aukiolo on ollut yksi asiakkaiden suurimmista toiveista. Erityisen merkittäväksi uudistus nousi Vuosaaren tietunnelin sulkemisen myötä.

– Kun liikenne joutuu kiertotielle, aikataulupaineet kasvavat. Nyt kun portti on auki ympäri vuorokauden, kuljetusliikkeet voivat optimoida ajojaan vapaammin ja varmistaa, että yksiköt ehtivät rantaan ajoissa. Samalla odotusajat lyhenevät ja kuljetusketju tehostuu, mikä näkyy suoraan asiakkaiden ajansäästönä ja kustannuksissa, Kallio-Mannila toteaa.

Projektin onnistumisen takana on tiivis yhteistyö asiakasyritysten sekä Finnlinesin ja Finnsteven omien asiantuntijoiden välillä. Ulkopuolisten konsulttien sijaan sovellusta olivat rakentamassa ihmiset, joilla laaja kokemus sataman sekä jatkokuljetusten arjesta.

Merenkulku on perinteisesti konservatiivinen ala, mutta Gatewayn myötä Finnlines ja Finnsteve haluavat näyttää suuntaa.

– Maailma ympärillä toimii 24/7, eikä satama saa olla tässä ketjussa pullonkaula. Haluamme auttaa asiakkaidemme liiketoimintaa mahdollisimman hyvin, Mikko Juuti summaa.

Kaijan tuoreimmat

Tulevaisuuden näkymiä ja puistotunnelmaa: Jätkäsaari ja satama kohtasivat Hyvän Tuulen Festissä

Markkinahulinaa ja jättikoneita – Vuosaaren Satama päästi yleisön kulissien taakse

Vuosaari kutsuu kylään!

Maria Stuckey — Mon, 15 Jun 2026 05:47:15 +0000

Vuosaari kutsuu kylään!

Pinnalla — 15.6.2026

Teksti: Toimitus
Kuva: Jenna Lehtonen

Elokuun lopulla suurelle yleisölle tarjoutuu mahdollisuus päästä kurkistamaan tavallisesti suljetun Vuosaaren satama-alueen toimintaan. Luvassa on suuria aluksia, kiinnostavia työnäytöksiä ja monenmoisia huvituksia koko perheelle. Musiikkia esittävät Jukka Poika, Rapid Fire -bändi ja paikallisten koulujen osaajat.

– Kymmenvuotisjuhliaan viettävä tapahtuma kiinnostaa tuhansia kävijöitä vuodesta toiseen. Kyseessä on iloinen ja erilainen koko perheen tilaisuus, kertoo tapahtuman tuottaja Pekka Pirkkala.

Päätapahtuma-alue on Hansaterminaalin edustalla, ja sieltä osaan kohteista jatketaan bussilla.

Vuosaaren satamapäivä 29.8.2026 klo 11–15.

Kaijan tuoreimmat

Tulevaisuuden näkymiä ja puistotunnelmaa: Jätkäsaari ja satama kohtasivat Hyvän Tuulen Festissä

Markkinahulinaa ja jättikoneita – Vuosaaren Satama päästi yleisön kulissien taakse

Loviisan satama investoi ympäristövastuuseen

Maria Stuckey — Mon, 15 Jun 2026 05:44:16 +0000

Loviisan satama investoi ympäristövastuuseen

Pinnalla — 15.6.2026

Teksti: Mikko Kääriäinen
Kuva: Loviisan Satama

Loviisan satama onnistui viime vuonna tekemään vahvan tuloksen haastavasta globaalista taloustilanteesta huolimatta. Tilikauden noin 183 000 euron tulos mahdollisti osaltaan merkittävät investoinnit tulevaisuuteen.

Satamassa on keskitytty erityisesti moderniin varastointikapasiteettiin ja ympäristövaikutusten hallintaan.

Yksi merkittävimmistä investoinneista on 4 400 neliömetrin varastokatoksen muuttaminen sisävarastoksi, joka on Suomen ensimmäinen hajunpoistojärjestelmällä varustettu satamavarasto. Tämän ansiosta kaikki sataman kautta kulkeva RDF-kierrätyspolttoaine on voitu varastoida sisätiloissa vuoden 2025 toukokuusta alkaen.

Ympäristöinvestointien lisäksi satama on ottanut digiloikan uudistamalla satamatoimijoita palvelevan autovaa’an. Uusi järjestelmä toimii pilvipalvelun kautta, mikä sujuvoittaa varastokirjanpitoa ja datan hallintaa. Lisäksi satama-alueen palveluita on laajennettu sähköautojen latausmahdollisuudella, mikä tukee vihreää siirtymää myös käytännön tasolla.

Vaikka talouden suhdanteet heijastuivat vuoden 2025 liikennemääriin, Loviisan sataman perusta pysyi vakaana. Kokonaistavaraliikenne laski 21,1 prosenttia (613 803 tonniin) energiatuonnin hiipuessa, mutta vastaavasti vientimäärissä nähtiin positiivista kasvua.

Kaijan tuoreimmat

Tulevaisuuden näkymiä ja puistotunnelmaa: Jätkäsaari ja satama kohtasivat Hyvän Tuulen Festissä

Markkinahulinaa ja jättikoneita – Vuosaaren Satama päästi yleisön kulissien taakse

Liikenne 12 korostaa satamien turvallisuutta

Maria Stuckey — Fri, 12 Jun 2026 12:38:08 +0000

– Poikkeusolosuhteissa satamien rooli Suomen huoltovarmuuden turvaajana korostuu entisestään, liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Jouni Ovaska toteaa.

Liikenne 12 korostaa satamien turvallisuutta

Pinnalla — 12.6.2026

Teksti: Jukka Nortio
Kuva: Jetro Stavén

Keväällä 2021 julkistettua Liikenne 12 -suunnitelmaa päivitetään parhaillaan. Vuoteen 2032 ulottuvaan suunnitelmaan tuodaan määrävälein uusia painopisteitä, ja sen tavoitteita tarkennetaan kulloisenkin taloustilanteen mukaan.

Liikenne 12 korostaa aiempaa enemmän turvallisuutta ja huoltovarmuutta. Vuoden 2021 suunnitelman valmistuessa ei ollut Ukrainan sotaa eikä Suomi kuulunut Natoon. Silloin pääasioita olivat kestävä liikenne, ilmastopolitiikka ja pitkän aikavälin kehittäminen.

– Nyt suunnittelemme, miten voimme tässä turvallisuustilanteessa parantaa turvallisuuttamme. Rajat ylittävä yhteistyö länteen korostuu, eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Jouni Ovaska sanoo.

Mitä uutta suunnitelma tuo satamille?

Turvallisuus ja länsiyhteydet konkretisoituvat muun muassa pohjoisten raide- ja tieverkostojen kehittämisenä. Tienpidossa tärkeintä on kansallisesti kriittisten väylien kunnossapito.

– Olemme erittäin riippuvaisia toimivasta meriliikenteestä Itämerellä. Meidän pitää kaikessa huomioida se, miten logistiikkamme toimii myös kriisiaikana. Satamat ovat huoltovarmuuden kannalta kriittisiä toimijoita teollisuudelle, energiataloudelle ja logistiikalle, Ovaska sanoo.

Satamien infrastruktuuria pitää kehittää Nato-yhteensopivaksi siten, että satamien kautta voidaan kriisitilanteissa kuljettaa häiriöttömästi joukkoja Nato-maista. Liikenne 12 linjaa strategian, jonka perusteella suunnitellaan konkreettiset toimet.

– Kannustamme satamia hyödyntämään EU:n rahoitusinstrumentteja, jotta ne voivat kehittää toimintansa kaksoiskäyttöä eli toimintatapoja, jotka palvelevat sekä siviili- ja sotilaskäyttöä. Toisaalta kannustamme satamia myös edistämään energiasiirtymää, digitalisaatiota ja multimodaalisia kuljetuksia.

Ovaska nostaa myös takamaayhteyksien parantamisen yhdeksi kehityskohteeksi. Niihin kuuluvat rautatie- ja maantieyhteydet sekä sisävesiväylät, jotka yhdistävät sataman laajaan maantieteelliseen alueeseen, kuten teollisuuden keskittymiin ja asuinalueisiin. Nämä yhteydet ovat tärkeitä sataman kilpailukyvyn ja tehokkuuden kannalta.

Millä tavalla EU-rahoituksella voidaan parantaa satamiemme huoltovarmuutta?

Kun Ovaska pohtii, mitkä ovat ensimmäiset askeleet satamien huoltovarmuuden kehittämisessä, hän nostaa esiin satamien digitalisaation ja automaation.

– Datan pitää kulkea paremmin ja nopeammin satamissa. Kyberturva on toinen jatkuva kehittämiskohde. Kyberturvallisuuskeskuksen ja Traficomin rahoitus pitää turvata niin, että voimme suojata kaiken kriittisen infrastruktuurin ja samalla palvelemme nykyistä paremmin myös yksityissektoria.

”Päästövähennyksillä torjutaan globaalia ilmastonmuutosta, joka on edelleen ihmiskunnan suurin uhka.”

– Poikkeusolosuhteissa satamien rooli Suomen huoltovarmuuden turvaajana korostuu entisestään, ja siksi EU:n tukirahoituksessa olisi hyvä huomioida sotilaallisen liikkuvuuden lisäksi myös huoltovarmuutta tukevat ja turvaavat toimet, kuten satamien kriittisen infrastruktuurin vahvistaminen myös kyberturvallisuuden näkökulmasta sekä energiasaannin ja sujuvien logistiikkaketjujen turvaaminen kriisinkestävillä varajärjestelmillä.

Miten Liikenne 12 ottaa kantaa päästöjen vähentämiseen?

Päästövähennyksiä tavoitellaan edelleen, sillä kansalliset päästötavoitteet ovat ennallaan, ja liikenteen päästövähennykset ovat oleellinen osa tavoitteiden saavuttamista. Päästövähennyksillä torjutaan globaalia ilmastonmuutosta, joka on edelleen ihmiskunnan suurin uhka.

– Tärkein asia ovat kulkutapamuutokset eli se, miten ihmiset saadaan kestävän liikkumisen pariin: joukkoliikenteeseen, kävelemään ja pyöräilemään. Näitä asioita ohjataan valtion ja kuntien välisillä MAL-sopimuksilla.

Mikä on satamien rooli vihreässä siirtymässä?

– Ajankohtaisista asioista tärkein on maasähkön käytön laajentaminen satama-alueilla. Valiokuntamme kävi tutustumassa tähän muun muassa Helsingin Satamassa huhtikuussa.

Satamilla on tärkeä rooli myös uusiutuvien energiamuotojen, kuten tuulivoiman, vedyn ja synteettisten polttoaineiden kuljetuksessa ja varastoinnissa. Samalla pitää huolehtia, että satamissa on uusiutuvien energiamuotojen lataus- ja tankkausinfrastruktuuria eri liikennemuodoille. Nämä vaativat suuria investointeja, mikä edellyttää valtiolta tai EU:lta uusia rahoitusmalleja.

– On tärkeää, että meillä on jatkossa mahdollisuus pilotoida Helsingin Satamassa hybridilauttojen toimintaympäristöä. Helsingin Satama on merkityksellinen erityisesti suurimman matkustajamääränsä vuoksi ja on tehnyt esimerkillistä työtä koko Suomen satamaverkoston eteen, Ovaska sanoo.

Kaijan tuoreimmat

Tulevaisuuden näkymiä ja puistotunnelmaa: Jätkäsaari ja satama kohtasivat Hyvän Tuulen Festissä

Markkinahulinaa ja jättikoneita – Vuosaaren Satama päästi yleisön kulissien taakse

Itämeri on vielä pelastettavissa

Maria Stuckey — Tue, 09 Jun 2026 06:00:01 +0000

Kuva: Pekka Tuuri

Itämeri on vielä pelastettavissa

Pinnalla — 9.6.2026

Teksti: Tarja Rannisto
Kuva: John Nurmisen säätiö

Itämeri on maailman suurimpia murtovesialtaita. Kun ravinteita ja haitallisia aineita päätyy mereen liikaa, vaikutukset näkyvät sinilevänä, sameutena ja rantojen umpeenkasvuna. John Nurmisen säätiö tekee tärkeää työtä ainutlaatuisen merialueen pelastamiseksi.

Itämeri on Suomen ainoa meri ja samalla poikkeus maailmankartalla. Sen ekologinen erikoisuus syntyy murtovedestä eli suolaisen ja makean veden sekoituksesta, joka pakottaa lajit elämään äärirajoilla.

Itämeren pelastamiseen keskittyvän John Nurmisen säätiön ohjelmapäällikkö Eeva Tähtikarhu kertoo, että lähellä Tanskan salmia viihtyvät suolapitoisempaan veteen sopeutuneet lajit, kun taas lähempänä Suomen rantoja pärjäävät makean veden lajit.

– Itämeressä on ainutlaatuinen yhdistelmä eri lajeja, mikä jo lähtökohtaisesti tekee siitä hyvin herkän muutoksille, hän toteaa.

Haavoittuvuus näkyy erityisesti tiettyjen uhkien korostumisena. Rehevöityminen ja haitalliset aineet ovat Itämeren suurimpia ongelmia.

Tähtikarhun mukaan myös ilmastonmuutos vaikuttaa kokonaisuuteen: veden lämpötila nousee, jääpeitteiset talvet vähenevät ja lisääntynyt sadanta aiheuttaa kasvavaa ravinnekuormitusta maalta mereen. Ravinteet ovat elintärkeitä kasveille, ja siksi niitä käytetään pelloilla. Jos ravinteita, kuten fosforia ja typpeä, päätyy mereen enemmän kuin ekosysteemi pystyy hyödyntämään, se johtaa rehevöitymiseen.

– Jokien mukana mereen huuhtoutuvat ravinteet kiihdyttävät myös sinilevien kasvua ja aiheuttavat veden sameutumista, rantojen umpeenkasvua ja ruovikoitumista. Myös kalasaaliit vähenevät, Tähtikarhu luettelee.

Ratkaisuissa viivyttely lisää meren kuormaa

Vaikka Itämeren suurin kuormitus tulee ruoantuotannosta, myös meriliikenne aiheuttaa haittaa. Meriliikenteen ympäristösäätely nojaa Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n työhön, mutta eteneminen on hidasta.

– Sääntely laahaa jäljessä verrattuna maalla tapahtuvan toiminnan lainsäädäntöön. Merellä saatetaan sallia asioita, mitä maissa ei enää hyväksyttäisi, Tähtikarhu kertoo.

Tähtikarhun mukaan juuri tässä piilee yksi Itämeren ympäristötyön sokeista pisteistä. Puhutaan paljon ilmastonmuutoksesta ja vihreästä siirtymästä, ja samaan aikaan mereen päätyvien haitallisten aineiden määrä jää varjoon.

”Itämeressä on ainutlaatuinen yhdistelmä eri lajeja.”

John Nurmisen säätiössä pyritään meriliikenteen osalta pienentämään mereen päätyvien rehevöittävien ja haitallisten lastijäämien määrää. Nykykäytännön mukaan laiva voi ruuman tai tankin maissa tyhjennettyään pestä sen merellä, jolloin jäämät päätyvät pesuvesien mukana mereen.

– Jos lastina on ollut lannoitteita, mereen päätyy rehevöittäviä ravinteita. Kemikaalilastin riskinä on ihmistenkin terveydelle vaarallisten aineiden päätyminen mereen, Tähtikarhu huomauttaa.

Sataman tuki tärkeä toiminnalle

John Nurmisen säätiö toimii lahjoitusvaroin ja on täysin riippuvainen yksityisten ja yritysten tuesta. Sääntelyn hitaat muutokset tekevät kumppanuuksista erityisen tärkeitä. Helsingin Satama on yksi säätiön päätukijoista, ja sen tuki mahdollistaa pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen työn Itämeren suojelemiseksi.

– Sataman tuki vaikuttaa koko säätiön toimintaan. Meidän tavoitteenamme on varmistaa elinvoimainen meriekosysteemi, mikä tarkoittaa käytännössä myös meriluonnon ennallistamista, Tähtikarhu painottaa.

John Nurmisen säätiöllä on useita konkreettisia ympäristöhankkeita, joilla vähennetään Itämereen kohdistuvaa ravinnekuormitusta, päästöjä ja ympäristöriskejä.

John Nurmisen säätiön ja Traficomin yhteisessä Kemikaalialushankkeessa pyritään vähentämään kemikaalialusten tankinpesusta aiheutuvia haitallisten aineiden päästöjä Itämereen. Kuva: Ville-Veikko Intovuori / Traficom

Tähtikarhun mukaan esimerkiksi kemikaalipäästöjä on jo onnistuttu vähentämään hankkeiden kautta. Yhdessä hankkeessa tankkien pesuun käytettävien kemikaalien päästöjä onnistuttiin vähentämään yhteistyössä maahantuojayritysten kanssa: Kahdeksasta tunnistetusta yrityksestä seitsemän lupautui vapaaehtoisiin päästövähennyksiin.

– Perusidea on se, että kun yritykset toimivat omatoimisesti tiukemmin kuin lainsäädäntö edellyttää, päästöjä voidaan vähentää nopeammin kuin kansainvälinen sääntely ehtii muuttua, Tähtikarhu sanoo.

Yritysten ympäristötyötä ohjaavat usein ilmastopäästöt ja vastuullisuusraportoinnin kriteerit, jolloin mereen päätyvät päästöt jäävät helposti toissijaisiksi, jopa siksi, etteivät ne ole vielä laittomia. Siksi säätiö ajaa näkökulmamuutosta: kaikki laillinen ei ole kestävää.

Itämeren suojelussa kansainvälinen yhteistyö on tärkeässä roolissa. Tähtikarhu viittaa Itämeren suojelukomissio HELCOMiin, jossa Itämeren rantavaltiot jakavat vastuuta ja tietoa toimistaan. Venäjä on toistaiseksi toiminnan ulkopuolella. Suunnitteilla on koko Itämeren kattava projekti yritysten päästöjen vähentämiseksi:

– Kaikki Itämeren EU-maat ovat vastanneet lähtevänsä mukaan, Tähtikarhu sanoo ilahtuneesti.

Entä mitä yksittäinen ihminen voi tehdä? Kansalaisia huolettaa usein eniten roskaantuminen, mutta säätiö muistuttaa, että rehevöityminen on sitäkin vakavampi ongelma – ja siihenkin voi vaikuttaa esimerkiksi ruokavaliovalinnoilla. Eläintuotanto kuormittaa ruoantuotannosta eniten, joten Tähtikarhu suosittelee eläinperäisten tuotteiden korvaamista kasvipohjaisilla.

– Myös kemikaalien käyttöä arjessa voi tarkastella ja vähentää turhaa kemikaalikuormaa vaihtamalla ympäristömerkittyihin tuotteisiin. Se pienentää vesistöihin päätyvien haitallisten aineiden riskiä, Tähtikarhu neuvoo.

Tutkijoiden mukaan Itämeri on vielä pelastettavissa, mutta kiire on. Kuormitus on yhä liian suuri, ja ilmastonmuutoksen myötä peltovalumat voivat kasvaa. Keinot ovat olemassa, mutta Tähtikarhun mukaan ne vaativat politiikan ja rahoituksen suuntaamista tehokkaaseen päästöjen vähentämiseen sekä sitä, että yritykset käyttävät valtaansa tehdä enemmän kuin laki minimissään vaatii.

Kaijan tuoreimmat

Tulevaisuuden näkymiä ja puistotunnelmaa: Jätkäsaari ja satama kohtasivat Hyvän Tuulen Festissä

Markkinahulinaa ja jättikoneita – Vuosaaren Satama päästi yleisön kulissien taakse

Helsinki kiinnostaa matkailukohteena

Maria Stuckey — Thu, 04 Jun 2026 09:53:34 +0000

Helsinki kiinnostaa matkailukohteena

Matkustajaliikenne — 4.6.2026

Teksti: Nina Vesterinen, Helsingin matkailupäällikkö
Kuva: Sakari Röyskö

Vuosi 2025 vahvisti Helsingin asemaa vetovoimaisena matkailukaupunkina. Yöpymisissä rikottiin ennätyksiä, ja kansainvälinen kysyntä kasvoi kaikilla keskeisillä markkinoilla. Helsinki kiinnostaa laajasti, ja juuri siksi olemme vahvempia globaalien muutosten keskellä. Emme ole yhden markkinan varassa.

Myös laatu kestää tarkastelun. Vierailijakokemus ja yritysten saama palaute ovat erinomaisia, ja kaupunkilaiset seisovat kehityksen takana, sillä valtaosa on ylpeä Helsingistä matkailukohteena. Lisäksi saavutimme jo toistamiseen kansainvälisen kärkisijan matkailun kestävyyttä mittaavassa indeksissä.

Katse on jo tulevassa kesässä 2026. Odotukset ovat varovaisen myönteiset, eikä syyttä. Epävarmassa geopoliittisessa ja taloudellisessa tilanteessa matkailun kasvu ei ole itsestäänselvyys. Siksi olennaista ei ole ainoastaan kasvu, vaan sen laatu.

Helsingin vahvuus ei perustu massamatkailuun, vaan kykyyn tarjota toimiva ja elämyksellinen vahvuuksiimme pohjautuvia elämys. Matkailutrendeissä korostuvat merkityksellisyys, vastuullisuus ja hyvinvointi. Yhä useampi matkustaa sesonkien ulkopuolella, ja juuri siinä Helsingillä on mahdollisuus. Voimme tarjota yhdistelmän onnellisuuteemme perustuvia elämyksiä ja pohjoista tunnelmaa ympäri vuoden.

”Haluamme matkailijoiden viipyvän pidempään ja kokevan kaupungin pintaa syvemmältä.”

Keskeinen kysymys kuuluu: viivytäänkö Helsingissä vai vain piipahdetaanko? Tavoitteemme on selvä. Haluamme matkailijoiden viipyvän pidempään ja kokevan kaupungin pintaa syvemmältä. Se tukee paikallistaloutta, mutta myös kestävän matkailun periaatteita sekä uudistavaa matkailua, jossa matkailu jättää kohteeseen enemmän kuin ottaa ja tekee siitä jopa paremman.

Tässä myös merellisyytemme nousee keskiöön. Satamalla ja saavutettavuudella on ratkaiseva rooli. Vuonna 2026 niin sanotut kääntyvät risteilyt, joissa matka alkaa tai päättyy Helsinkiin, kasvattavat merkitystään. Ne tuovat enemmän yöpymisiä, lisäävät palveluiden käyttöä ja syventävät matkailijoiden suhdetta kaupunkiin. Juuri sitä, mitä tarvitsemme. Samalla tämä kehitys haastaa meitä. Uusi toimintamalli vaatii toimivaa infrastruktuuria, sujuvia palveluketjuja ja saumatonta yhteistyötä sataman, eri matkailutoimijoiden ja kaupungin välillä.

Helsingin vahvuus on kyky uudistua. Kun yhdistämme kasvun, joka perustuu kestävälle matkailulle, pidemmät vierailut ja merellisen saavutettavuuden, voimme rakentaa matkailua, joka palvelee entistä paremmin sekä vierailijoita että asukkaita. Kesä 2026 näyttää suuntaa, mutta todellinen mahdollisuutemme on ympärivuotinen, Helsingin vahvuuksiin pohjautuva, uudistava ja elinvoimainen matkailu.

Kaijan tuoreimmat

Tulevaisuuden näkymiä ja puistotunnelmaa: Jätkäsaari ja satama kohtasivat Hyvän Tuulen Festissä

Markkinahulinaa ja jättikoneita – Vuosaaren Satama päästi yleisön kulissien taakse

Hammashoitoa toiselle puolelle maapalloa

Maria Stuckey — Wed, 03 Jun 2026 06:00:02 +0000

Hammashoitoa toiselle puolelle maapalloa

Rahti — 3.6.2026

Teksti: Kari Martiala
Kuva: Planmeca

Australia on yksi hammashoidon laitteita ja ohjelmistoja valmistavan Planmecan tärkeistä kohdemaista. Helsingin Herttoniemessä valmistettavat laitteet matkustavat sinne merirahtina Vuosaaren satamasta.

Hammashoidon laitteita ja ohjelmistoja valmistavan Planmecan tuotteita viedään tällä hetkellä yli 120 maahan. Sitä tuskin olisi osannut arvata vielä silloin, kun toimitusjohtaja Heikki Kyöstilä käynnisti yritystoimintaansa vuonna 1971. Hammaslääkärin tuoleja ja instrumenttikaapistoja tehtiin kulosaarelaisessa autotallissa.

Alusta alkaen yrityksellä oli kuitenkin toiminnassaan globaali lähestymistapa ja halu lähteä maailmalle. Tuotevalikoima laajeni potilastuoleihin ja hoitokoneisiin – ja myöhemmin 2D- ja 3D-kuvantamiseen, ohjelmistoihin ja viimeisimpänä CAD/CAM-ratkaisuihin.

– Kilpailu on kovaa, mutta meidän aseemme on tuotekehitys, Planmeca Oy:n viennistä vastaava varatoimitusjohtaja Jouko Nykänen sanoo.

Tällä hetkellä Planmeca on maailman johtava yksityisomistuksessa oleva hammaslääketieteen laitevalmistaja, joka koostuu useista eri yrityksistä.

– Pystymme tarjoamaan klinikoille kaiken. Hoitoyksikön, jossa potilasta hoidetaan, kaiken diagnostiikan, röntgenlaitteet sekä niihin liittyvät softat. Hoitotarpeet ovat samantapaisia eri puolilla maailmaa, siksi markkinoita on kaikkialla.

Planmecan voima on kyky nopeisiin liikkeisiin ja joustavuus. Yrityksen organisaatio on matala, ja omistaja Heikki Kyöstilä osallistuu aktiivisesti päivittäiseen toimintaan.

– Tuomme alalle uusia teknologioita ja softakehitys tarjoaa rajattomat mahdollisuudet. Meillä on yhteistyökumppaneina yli 300 yliopistoa, joissa koulutetaan tulevia hammaslääkäreitä. He voivat harjoitella simulaatioyksiköissä ennen kuin kohtaavat oikeita potilaita.

Jouko Nykäsen mukaan merirahdin merkitys on kasvanut, kun lentorahdin kustannukset ovat nousseet. Kuva: Kari Martiala

Australia on tärkeä kohdemaa

Planmecalla on vahva asema Australiassa, jossa monen muun maan tavoin näkyy voimakas hammasklinikoiden ketjuuntuminen.

– Olemme päässeet kumppanimme kanssa hyvin siihen mukaan ja olemme hovitoimittajan roolissa monessa ketjussa. Myös yliopistot ja yksityisklinikat ovat hankkineet meidän laitteitamme, Nykänen sanoo.

– Australia on mielenkiintoinen alue, ja olemme toimineet siellä 90-luvun alkuvuosilta lähtien. Meillä on ollut onni saada sieltä hyvät jakelijapartnerit. Se on tärkeää, koska Suomen etäisyys asiakkaisiin ei voisi olla paljon suurempi. Muuten Australia on samanlainen markkina kuin muutkin: palvelemme jälleenmyyjiä ja autamme, kun heillä on ongelmia.

Planmecan paikallinen jälleenmyyjä on maailmanlaajuisen jakeluyhtiön
Henry Scheinin tytäryhtiö Henry Schein Australia. Heidän asiantuntijansa käyvät klinikoilla, keskustelevat hammaslääkäreiden kanssa ja vastaavat klinikoiden tarpeisiin. Usein asiantuntijat myös suunnittelevat klinikan toiminnot ja laiteratkaisut.

35 % Planmecan kuljetuksista tehdään merikonteissa.

– Meidän vientikoordinaattorimme tarkistavat jälleenmyyjältä vastaanotetun tilauksen, jotta se on sovittujen ehtojen mukainen ja sellainen, että pystymme sen toimittamaan. Sen jälkeen asiakkaalle lähtee tilausvahvistus ja sovitaan toimitusaika.

Planmecan tuotteiden pitkälle automatisoitu valmistus tapahtuu Helsingissä. Tilaushetkestä tuotteiden valmistumiseen kuluu noin 3–4 viikkoa.

Satama on strateginen kysymys

Valmiit tuotteet lähtevät Vuosaaren satamaan tai lentokentälle, jos ne lähtevät lentorahtina.

Myynnistä 50 prosenttia matkaa Eurooppaan, pääsääntöisesti rekkarahtina. Euroopassa Ranska on Planmecan suurin asiakas. Noin 20 prosenttia myynnistä suuntautuu USA:an. Sinne, kuten muihinkin kauempana oleviin kohteisiin, tuotteet viedään pääsääntöisesti merirahtina. Myös Japani on pitkään ollut merkittävä asiakas.

Euroopassa Planmecan yleisimmin käyttämä satama on Hampuri. Kuljetukset jatkavat sieltä eri puolille maailmaa.

– Meille toimiva satamaverkosto on tärkeä strateginen kysymys, jotta pystymme takaamaan joustavat yhteydet mihin tahansa. Meidän pitää pystyä luottamaan satamien toimintavarmuuteen ja toimitusaikoihin, kun kansainvälisillä vesillä tulee nykyään yllätyksiä aiempaa useammin.

Jouko Nykäsen mukaan merirahdin merkitys on kasvanut jatkuvasti, kun lentorahdin kustannukset ovat nousseet. Aiemmin Planmeca käytti kuljetuksissaan rautatieyhteyttä Aasiaan, mutta se pysähtyi Venäjän takia. Kun toimitus on Euroopan ulkopuolelle, merirahti on nykyään kilpailukykyisin vaihtoehto.

– Satamat ovat kriittinen kohta kuljetuksissa. On tärkeää, että satamaverkostoketjun osat toimivat hyvin, eikä ongelmia tule, vaikka kaukaisempiin maihin matkaavat kuljetukset lastataan uudelleen eri satamissa.

Ongelmia voi tulla myös komponenttitoimituksissa.

– Toimitamme vuosittain asiakkaille kymmeniä tuhansia tuotteita ja jokaiseen niistä tulee paljon osia maailmalta, usein merirahtina. Pyrimme optimoimaan hankinnat niin, että meillä on koko ajan riittävät puskurivarastot.

Port Botanyn satama

Port Botanyn satama sijaitsee Botany Bayssa Australian Uudessa Etelä-Walesissa, noin 8 km Sydneyn keskustasta kaakkoon. Se on Sydneyn tärkein syväsatama suurille rahtialuksille ja Australian suurin irtotavaraterminaali, joka käsittelee valtaosan Sydneyn konteista.

FAKTAT

Planmeca Oy on maailman suurin yksityisomistuksessa oleva hammaslääketieteen laitevalmistaja. Sen tuotteita viedään 120 maahan eri puolille maailmaa.
Menestyksen salaisuuksia ovat vahva sitoutuminen tuotekehitykseen sekä läheinen yhteistyö terveysalan ammattilaisten ja yliopistojen kanssa.
Yrityksen tuotanto ja toimitilat sijaitsevat
Helsingissä, Asentajan-
katu 6:ssa.
Planmeca Groupiin kuuluvat yritykset työllistävät maailmanlaajuisesti 4 400 työntekijää.
Liikevaihto 1,2 mrd euroa (2024).

Kaijan tuoreimmat

Tulevaisuuden näkymiä ja puistotunnelmaa: Jätkäsaari ja satama kohtasivat Hyvän Tuulen Festissä

Markkinahulinaa ja jättikoneita – Vuosaaren Satama päästi yleisön kulissien taakse

Ville Haapasaari Helsingin Uutisissa: Turvallisuus tarkoittaa satamassa jokapäiväisiä tekoja

Maria Stuckey — Tue, 02 Jun 2026 13:12:51 +0000

Ville Haapasaari Helsingin Uutisissa: Turvallisuus tarkoittaa satamassa jokapäiväisiä tekoja

Kolumnit — 2.6.2026

Teksti: Ville Haappasaari
Kuva: Kimmo Metsäranta

Turvallisuus on ollut viime aikoina paljon esillä.

Meille Helsingin Satamassa se tarkoittaa jokapäiväisiä tekoja. Huolehdimme matkustaja- ja rahtiturvallisuudesta, alusten ja raskaan liikenteen turvallisuudesta, työturvallisuudesta, paloturvallisuudesta, alueiden suojauksesta, kyberturvallisuudesta sekä esimerkiksi ympäristön suojelemisesta.

Yksin emme työtä tee, vaan turvallisuutta rakennetaan ja ylläpidetään yhdessä. Satamatoimintaa hoitaa aivan omanlaisensa ekosysteemi, johon kuuluu satamayhtiön lisäksi esimerkiksi satamaoperaattoreita, varustamoja, kuljetusyrityksiä, huolitsijoita ja agentteja. Myös viranomaisilla on tärkeä rooli, ja rajavartiosto ja tulli ovat läsnä satamissa. Hyvä yhteistyö ja tiedonkulku on välttämätöntä.

Katseemme on myös tiiviisti tulevaisuudessa.

Meillä on uudistumiskykyä, kestävyyttä ja ennakoimme uusia trendejä sekä riskejä. Rakennamme järjestelmällisesti toimintaamme iskunkestäväksi: varaväylät ja -laituripaikat on valmiiksi mietityt, satamissamme toimii useita operaattoreita ja meillä käsitellään monia lastimuotoja.

Kouluttaudumme ja harjoittelemme haastavien tilanteiden hoitoa. Onnistumisen edellytykset luodaan esimerkiksi alus- ja tieliikenteen häiriöiden, markkinahäiriöiden, sähkönjakelun häiriöiden ja erilaisten uhkien ja onnettomuuksien ennakoinnilla.

Varsin opettavainen harjoitus oli taannoinen viranomaisten antama drooniuhasta johtuva vaaratiedote. Kun viranomaiset pysäyttivät alusliikenteen Helsinkiin, piti aika pian myös Vuosaaren sataman portit sulkea saapuvilta raskailta ajoneuvoilta. Tilanteen hoito oli nopeatahtista, ja tietoa välitettiin niin sovelluksilla, puhelimella kuin sataman ja Kehä III:n infotauluilla. Onneksi kyseessä oli aamuyö, ja vaara oli ohi aamun sarastaessa. Tästä niin me kuin melkein kaikki muutkin uusmaalaiset saavat nyt opit talteen.

Suomalaisten pärjäämiselle on tärkeää, että myös kaikkein vaikeimmissa tilanteissa Helsingin Satama pystyy turvaamaan mahdollisuudet liikkua, ja että maahan voidaan yhä tuoda ruokaa, vaatteita, lääkkeitä ja energiaa.

On hyvä tietää, että vakavissa poikkeusoloissa toimintaa johtavat viranomaiset, ja satama tukee heidän työtään kaikin tavoin. Tiiviit yhteydet arjessa ovat hyvä pohja niin jokapäiväiselle toiminnalle kuin poikkeustilanteille.

Ville Haapasaari, Helsingin Sataman toimitusjohtaja

Kaijan tuoreimmat

Tulevaisuuden näkymiä ja puistotunnelmaa: Jätkäsaari ja satama kohtasivat Hyvän Tuulen Festissä

Markkinahulinaa ja jättikoneita – Vuosaaren Satama päästi yleisön kulissien taakse

Satama houkuttelee takaisin

Maria Stuckey — Mon, 01 Jun 2026 07:56:44 +0000

Satama houkuttelee takaisin

Satama kehittyy — 1.6.2026

Teksti: Kari Martiala
Kuva: Helsingin Satama

Helsingin Satama on vetovoimainen työnantaja. Moni kesätöihin tullut palaa yhä uudelleen ja osa jää vakihommiin. Noin kymmenen prosenttia vakituisesta henkilökunnasta on aloittanut kesätöissä.

Moni kesätyöntekijä palaa yhä uudelleen Helsingin Satamaan, joko entuudestaan tuttuun työhön tai johonkin uuteen. Työuransa sataman kesätöissä aloittaneet kiittävät erityisesti matalaa hierarkiaa, helposti lähestyttäviä esihenkilöitä sekä hyvää, yhteisöllistä henkeä.

– Työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa omaan rooliinsa. Jos haluat sitoutua satamaan, satama sitoutuu myös sinuun, liiketoiminnan kehityksen asiantuntijana työskentelevä Teemu Erho, 26, sanoo.

Hän itse tuli Helsingin Satamaan kesätöihin toukokuussa 2022 ja on sen jälkeen palannut kerta toisensa jälkeen. Nyt hän työskentelee vakituisena työntekijänä.

”Olen saanut paljon mahdollisuuksia oppia ja kehittyä.”

Erho kiittelee erityisesti sitä, että Satamalla ei tarvitse olla valmis siinä vaiheessa, kun aloittaa työssä.

Positiivisesti työpaikkaansa suhtautuu myös Helsingin Satamassa kesällä 2025 palveluvastaavana aloittanut Ville Ryynänen, 30. Hän sanoo, että satamaan on mukava tulla töihin joka päivä: työpaikalla on mutkaton ilmapiiri.

– Minusta tuntuu, että tämä on juuri minun paikkani työskennellä. On todella helppoa mennä juttelemaan monenlaisista asioista, vaikka päälliköille tai jopa toimitusjohtajalle. Edellisissä työpaikoissa puhuttiin yleensä vain työasioista. Mielelläni jatkaisin syksyllä vakinaisessa tehtävässä kesätyön päättyessä, työharjoitteluaan Satamassa parhaillaan tekevä Ryynänen miettii.

Tekemistä opitaan tekemällä

Mutta mikä erottaa Helsingin Sataman muista työpaikoista?

Teemu Erho nostaa esille sen, että Satamassa annetaan mahdollisuus kasvaa ja kehittyä, oppia tekemällä.

– Vaikka olen koko ajan ollut muita tiimiläisiä nuorempi, se ”koulupoika”, olen aina tullut kohdatuksi tasavertaisena tiimin jäsenenä ja työkaverina. Olen siitä iloinen ja kiitollinen.

Erho arvostaa Sataman tarjoamaa mahdollisuutta kasvaa uusien vastuiden, tehtävien ja projektien kautta.

– Olen saanut työtehtäviä, joihin minulla ei aina ole ollut kokemusta tai pätevyyttä ennakolta. Helsingin Satamassa on monesti riittänyt se, että on ollut motivaatiota oppia uutta, ottaa vastuuta ja sitä kautta kehittyä paremmaksi asiantuntijaksi. Olen saanut paljon mahdollisuuksia oppia ja kehittyä, hän kertoo.

Kun Erho aloitti ensimmäisen kerran Helsingin Sataman kesätöissä toukokuussa 2022, hänen tittelinsä oli logistiikkakoordinaattori. Hänen vastuullaan oli avustavia tehtäviä kehitysprojekteissa. Hän teki muun muassa ohjeistuksia vaarallisten aineiden järjestelmään, osallistui konenäkötyökalun pilotointiin sekä kartoitti kulunvalvonnan tarpeita.

Kun nämä tehtävät loppuivat, hänelle tarjottiin uutta vastuuta: liikennedatan analysointia Vuosaaren satamasta. Se oli määrittämässä suuntaa kohti nykyisiä työtehtäviä.

Teemu Erho on vastavalmistunut diplomi-insinööri, joka on ehtinyt tehdä Helsingin Satamassa monia projekteja.

Ensimmäisen kesän jälkeen Erho on jatkanut Helsingin Sataman töissä: kesät kesätöissä ja myös koulun ohella osa-aikatöissä talvella.

Vuoden 2024 kesätöiden jälkeen Erho ryhtyi tekemään diplomityötä Helsingin Satamalle. Työ liittyi Vuosaaren sataman toiminnan seurannan ja ohjauksen kehittämiseen digitaalisilla työkaluilla, ja se valmistui keväällä 2025. Työn valmistuttua Erho on työskennellyt vakituisesti satamassa. Nykyinen tehtävä on liiketoiminnankehityksen asiantuntija rahtiliikennetoiminnan kehittämistiimissä.

– Diplomityön jälkeen minulla oli vielä jonkin verran suoritettavia kursseja, ja maaliskuussa sain viimein ulos tuotantotalouden diplomi-insinöörin paperit.

– Helsingin Satamassa on tullut uusia mahdollisuuksia, haasteita ja luottamusta sitä mukaa, kun olen itse kasvanut ja kehittynyt, hän kiittelee.

Tärkeintä on ihmisten kohtaaminen

Ville Ryynänen tekee parhaillaan 12 viikon harjoittelujaksoa Helsingin Satamassa. Hän jatkaa palveluvastaavana tulevan kesäkauden.

Palveluvastaava toimii terminaalivastaavan ja palveluntuottajien välissä, hoitaa juoksevia asioita ja varmistaa palveluntarjoajien laadun. Palveluvastaava seuraa tarkasti, mitä satamassa tapahtuu ja raportoi huomiot matkustajaliiketoiminnan tiimin johdolle. Tarvittaessa hän tekee myös palvelupyyntöjä, jos havaitsee esimerkiksi jotakin korjattavaa

– Tärkeintä tässä tehtävässä on osata toimia erilaisten ihmisten kanssa, Ryynänen toteaa.

Hän on koulutukseltaan matkailu- ja palveluliiketoiminnan restonomi (AMK) ja opiskelee oikeustradenomiksi.

– Uskon että amk-koulutus auttoi minua pääsemään Satamaan töihin.

Palveluvastaavana toimiva Ville Ryynänen uskoo, että kokemus jääkiekkotuomarina on antanut valmiuksia myös nykyiseen työhön.

Ryynänen arvioi, että aktiivinen ura jääkiekon parissa on opettanut nykyisen työn kannalta tärkeitä taitoja.

– Olen tuominnut noin 400 jääkiekko-ottelua, ja siinä tehtävässä olen onnistunut kehittämään itselleni paksun nahan. Minua on todella vaikea provosoida. Pyrin aina rauhoittamaan häiritsevät tai uhkaavat tilanteet. Ja jos töissä tai pelissä tapahtuu jotakin ikävää, en jää sitä murehtimaan, vaan osaan jättää asian taakseni. Ilkeät sanomiset tai muut eivät seuraa minua kotiin.

Käytännössä hankalat tilanteet ovat onneksi harvinaisia.

Ville muistelee tapausta, kun hän kohtasi töissä hankalan, vahvasti juopuneen asiakkaan, joka häiritsi muita ihmisiä.

– Menin keskustelemaan hänen kanssaan. Lopulta hän ymmärsi, ettei laivaterminaali ole oikea paikka riehua ja poistui paikalta. Ihan hyvissä väleissä siitä tilanteesta lähdettiin. Ystävällisyydellä saa paljon aikaan.

Helsingin Satama

Helsingin Satamassa työskentelee hieman yli 100 eri alojen asiantuntijaa ja ammattilaista.
Satamassa on perinteisesti viihdytty pitkään, mutta joukkoon on saatu myös uusia, nuoria osaajia.
Vaihtuvuus on pientä ja vuositasolla henkilökunnan määrä on noussut keskimäärin 10 % vuodessa.
Helsingin Satamalla on 2026 kesällä 12 kesätyöntekijää. Noin 10 % vakituisesta henkilökunnasta on tullut taloon alun perin kesätöiden kautta.
Satamassa osaamisen on laskettu kehittyvän mallilla 70:20:10, jossa 70 % oppimisesta tapahtuu työssä, 20 % toisilta henkilöitä ja 10 % koulutuksissa.
Helsingin Satama on ollut sertifioitu työpaikka 3 vuotta putkeen. Vuosina 2023 ja 2024 se sai Future workplace –sertifikaatit ja syksyllä 2025 Great Place to Work -sertifioinnin hyvästä työntekijäkokemuksesta.

Kaijan tuoreimmat

Tulevaisuuden näkymiä ja puistotunnelmaa: Jätkäsaari ja satama kohtasivat Hyvän Tuulen Festissä

Markkinahulinaa ja jättikoneita – Vuosaaren Satama päästi yleisön kulissien taakse

Marcus Risberg: ”Kohti sähköistä laivaliikennettä Itämerellä”

Maria Stuckey — Fri, 29 May 2026 10:34:52 +0000

Marcus Risberg: ”Kohti sähköistä laivaliikennettä Itämerellä”

Kasvot — 29.5.2026

Teksti: Sari Peltonen
Kuva: Jetro Stavén

Viking Linen toimitusjohtaja Marcus Risbergin ensimmäinen työpaikka oli kesätyö Maarianhaminan satamassa. Nyt hän luotsaa Viking Linea kohti kestävämpää tulevaisuutta.

Kun 17-vuotias Marcus Risberg aloitti ensimmäisessä kesätyössään Maarianhaminan sataman matkustajaterminaalin lähtöselvityksessä, hän ei aavistanut, että johtaisi jonakin päivänä koko varustamoa.

Suurimman osan työurastaan Risberg on viihtynyt varustamoliiketoiminnan parissa: pitkään Tallink Siljalla, joista viimeiset kuusi vuotta toimitusjohtajana, sitten ruotsalaisen Destination Gotlandin johdossa. Marraskuussa 2025 Risberg aloitti Viking Linen toimitusjohtajana.

– Alku on sujunut erittäin nopeasti ja todella hyvin, Risberg sanoo ja hymyilee. Ruotsissa pitkään asunut Risberg väittää, että suomen kieli on vielä ruosteessa, mutta puhuu sitä haastattelussa silti urheasti – ja virheettömästi.

Risberg taitaa nauttia siitä, että asiat etenevät vauhdilla. Ja tekemistä riittää: On kehitettävä liiketoimintaa, parannettava tulosta ja vahvistettava mahdollisuuksia investoida tulevaisuuteen, hän listaa.

Sähköistyminen vaatii yhteistyötä sataman kanssa

Investoinneilla tulevaisuuteen Marcus Risberg viittaa erityisesti laivaliikenteen sähköistymiseen ja vihreään siirtymään. Turun ja Tukholman välillä liikennöivät Viking Linen alukset käyttävät jo nyt vähintään 50 prosenttia uusiutuvaa biokaasua. Viime kesäkuussa yritys esitteli Helios-konseptilaivan, joka olisi toteutuessaan maailman suurin sähkökäyttöinen matkustaja-autolautta.

”Siirtymä sähkölaivoihin vaatii uusia ratkaisuja satamassa.”

– Jotta siirtymä sähkölaivoihin voi toteutua, vaaditaan myös uutta infrastruktuuria niiden ympärille. Satamassa se tarkoittaa esimerkiksi sähköjakelua ja latausratkaisuita. Yhteistyö Helsingin Sataman kanssa toimii hyvin, Risberg kiittelee.

Parhaillaan käynnissä on hankemäärittely, jonka pohjalta lähtevät tarjouspyynnöt telakoille. Lopulliseen investointipäätökseen vaikuttaa myös EU:n poliittinen sääntely, kuten kasvihuonepäästöjen vähentämiseen tähtäävä FuelEU Maritime -asetus sekä ETS-päästökauppasäädökset. Investoinnin lopullista aikataulua Risberg ei vielä vahvista, mutta suunta on selvä: kohti vähäpäästöisempää laivaliikennettä.

Entistä nopeammin kiinni trendeistä

Viking Line on hyvin positioitu, vahva tuotemerkki, tuore toimitusjohtaja kehaisee. Haasteena on varmistaa, että se pysyy kiinnostavana myös tulevaisuuden matkustajalle.

Risberg kirittää tiimiään asiakaskokemuksen kehittämisessä: Sosiaalisen median trendit pitää saada laivoille vauhdilla, oli kyse sitten ruoasta tai ostosvalikoimasta. Toimintaympäristö, autolautta, asettaa tässä omat haasteensa.

– Itämeren liikenne on ainutlaatuinen kokonaisuus: se ei tarkoita pelkästään hotellia, kauppaa, ravintolaa tai huolintayhtiötä, vaan kaikkea tätä yhtä aikaa. Siitä seuraa kompleksisuutta, joka tekee työstä kiinnostavaa, hän sanoo.

Marcus Risberg työskentelee puolet ajastaan Maarianhaminassa. Puolet hän on liikkeellä; eri toimistoilla ja laivoilla.

– Parasta tässä työssä ovat ihmiset. Kun näen asiakkaiden ilon ja kokemukset, joita laivamatka parhaillaan tuottaa, Risberg sanoo.

– Tavoitteeni on varmistaa, että Itämeri on tulevaisuudessa vielä vähän kestävämpi ja hauskempi kuin mitä se on tänään.

KUKA?

Marcus Risberg

Viking Linen toimitusjohtaja 3.11.2025 alkaen.
Syntynyt Helsingissä ja kasvanut Maarianhaminassa. Opiskeli oikeustiedettä Tukholman yliopistossa.
Työskennellyt aiemmin mm. Tallink Siljan ja Destination Gotlandin toimitusjohtajana.
Jakaa aikansa Suomen ja Ruotsin välillä.
Perheeseen kuuluu vaimo ja kolme lasta.
Harrastaa liikkumista ja matkustamista.

Kaijan tuoreimmat

Tulevaisuuden näkymiä ja puistotunnelmaa: Jätkäsaari ja satama kohtasivat Hyvän Tuulen Festissä

Markkinahulinaa ja jättikoneita – Vuosaaren Satama päästi yleisön kulissien taakse

Helsinki loistaa uutena solmukohtana

Maria Stuckey — Wed, 27 May 2026 06:00:01 +0000

Helsinki loistaa uutena solmukohtana

Matkustajaliikenne — 27.5.2026

Teksti: Mikko Kääriäinen
Kuva: Helsingin Satama

Säännölliset kääntöristeilyt Helsingissä vahvistavat pääkaupungin roolia kansainvälisen risteilymatkailun vetovoimaisena solmukohtana. Kun Norwegian Cruise Line (NCL) valitsi Helsingin kääntösatamakseen, vaakakupissa painoivat erityisesti huippuluokan lentoyhteydet ja kaupungin ainutlaatuinen rauha.

Kääntösatamatoiminnalla on merkittävä vaikutus kaupungin elinvoimaisuuteen, sillä se tuo Helsinkiin matkailijoita, jotka viipyvät kaupungissa pidempään ja käyttävät paikallisia palveluita laajemmin.

Kaikkiaan Helsinkiin saapuu tämän vuoden aikana vuonna 15 kääntöalusta.

Kokonaisuuden sujuvuus vaatii yhteistyötä useiden toimijoiden välillä. Helsingin Sataman, varustamoiden, lentoaseman, kuljetusyritysten sekä paikallisten matkailu- ja majoituspalveluiden yhteisellä ponnistuksella varmistetaan, että Helsinki näyttäytyy kansainvälisille vieraille toimivana kohteena ensimetreiltä alkaen.

Lentoyhteydet kaiken perusta

Peräti kahdeksan kesän aikana Helsinkiin tulevista kääntöaluksista kuuluu amerikkalaiselle Norwegian Cruise Line Holdings Ltd.:lle (NCLH).

– Kun risteilyvarustamo valitsee uutta kääntösatamaa, katse suuntautuu ensin taivaalle, NCLH:n yhteiskuntasuhteista ja viestinnästä vastaava johtaja Sandra Weir sanoo. Hän korostaa, että kääntöoperaatioiden perusta luodaan kauan ennen kuin matkustajat saapuvat terminaaliin. Laaja suorien lentojen tarjonta on varustamolle ehdoton edellytys.

– Ensisijainen prioriteettimme on luotettava lentoyhteyksien toimivuus. Valtaosa Itämeren risteilyjemme vieraista saapuu Yhdysvalloista ja Kanadasta, joten saavutettavuus on kaikki kaikessa. Helsinki-Vantaan maine tehokkaana lentoasemana on meille suuri etu.

Weir korostaa, että Helsinki ei ole pelkkä läpikulkupaikka. Varustamo tarjoaa matkustajilleen kolmen yön paketteja, joihin kuuluu kaupunkikierrosten lisäksi vierailuja kansallispuistoihin, Porvooseen ja tietenkin aitoja suomalaisia saunakokemuksia.

Weirin mukaan Helsingin vetovoima perustuu urbaanin sykkeen ja luonnon yhdistelmään. Harvoin tulee vastaan suurkaupunkia, jossa voi päästä täydelliseen metsän rauhaan vain 20 minuutissa.

Vieraillessaan itse Helsingissä vuonna 2023 Weir pääsi muun muassa kokemaan kaupungin korkeatasoisen ravintolakulttuurin. Matkaa muistellessaan hän korostaa Suomen pääkaupungin omaleimaista, kiireetöntä ja vieraanvaraista tunnelmaa.

Weir huomasi vertailevansa suomalaista elämäntapaa omaan kanadalaiseen taustaansa ja tunnisti yhtäläisyyksiä: luonnon arvostusta ja tasapainoista arkea.

Juuri tämän henkilökohtaisen kokemuksen Helsingin sujuvasta toimivuudesta ja rauhallisesta energiasta hän toivoo myös NCL:n vieraiden löytävän.

Itämeren uusi aika ilman Pietaria

Itämeren risteilymarkkina on elänyt myllerryksessä. Ensin tuli pandemia, sitten Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, joka poisti Pietarin risteilyreiteiltä.

– Pietarin jääminen pois pakotti muut Itämeren satamat astumaan esiin ja näyttämään omat uniikit tarinansa. Nyt jokainen kohde joutuu loistamaan omilla ansioillaan. Helsinki on yksi voittajista, johtaja analysoi.

Helsingin rooli kääntösatamana muuttaa myös risteilyjen reititystä. Koska matka alkaa yhdestä Itämeren pääkaupungista, aluksilla on enemmän aikaa muissa kohteissa, kuten Tallinnassa, Riiassa ja Kööpenhaminassa. Tämä mahdollistaa pidemmät pysähdykset iltaan asti, mikä tukee paikallisia yrityksiä kaikkialla Itämeren alueella.

Toimiva infrastruktuuri ja vihreät arvot

Logistisesti matkustajavaihto on palapeli, jossa tuhannet ihmiset, matkalaukut ja laivan muonitus kohtaavat muutaman tunnin ikkunassa. Hernesaareen kääntötoimintaa varten luotava terminaalitila on varustamolle olennainen.

Tehokkuuden rinnalla kulkee vastuullisuus. Helsinki sai ensimmäisenä suurkaupunkina GSTC-sertifikaatin (Global Sustainable Tourism Council), mikä on painava argumentti NCL:n kaltaiselle toimijalle.

– Helsingin sitoutuminen hiilineutraaliuteen sekä suunnitelmat laitureiden sähköistämisestä maasähköllä ovat meille tärkeitä operatiivisessa suunnittelussa, Weir sanoo.

Tulevaisuutta ajatellen varustamo toivoo jatkuvaa vuoropuhelua ja rohkeutta kehittyä. Helsinki nähdään joustavana ja eteenpäin katsovana kumppanina, jonka kanssa on järkevää rakentaa Itämeren seuraavaa kasvun aaltoa.

Kansainvälinen risteilyliikenne vahvistuu

Helsingin Satama vahvistaa rooliaan kansainvälisen risteilyliikenteen keskuksena.
Kauden aikana Helsinkiin odotetaan yli 110 risteilyaluksen käyntiä.
Kääntöristeilyt eli matkustajavaihdot tuovat kaupunkiin matkailijoita, jotka viipyvät usein useita vuorokausia.
Vuonna 2026 Helsinkiin saapuu 15 kääntöalusta. Norwegian Cruise Line tekee Helsingissä tänä kesänä 8 matkustajavaihtoa.

Kaijan tuoreimmat

Tulevaisuuden näkymiä ja puistotunnelmaa: Jätkäsaari ja satama kohtasivat Hyvän Tuulen Festissä

Markkinahulinaa ja jättikoneita – Vuosaaren Satama päästi yleisön kulissien taakse

Levottomat ajat näkyvät: tänä kesänä lomaillaan lähellä

Maria Stuckey — Mon, 25 May 2026 06:00:01 +0000

Levottomat ajat näkyvät: tänä kesänä lomaillaan lähellä

Matkustajaliikenne — 25.5.2026

Teksti: Kari Martiala
Kuva: Eckerö Line

Levottomat ajat näkyvät lähimatkailun suosion lisääntymisenä. Laivoille se tuo lisää matkustajia. Samaan aikaan polttoaineiden hinnannousu aiheuttaa huolta varustamoille.

Viime vuosi oli laivamatkustuksessa kohtuullisen stabiili verrattuna aikaisempaan.

– Volyymit eivät juurikaan kehittyneet, ja se näyttää ehkä numeroissa tylsältä. Samaan aikaan nyt tapahtuukin kaikenlaista ja maailmalla kuohuu. Laivamatkustuksen suhteen ilmassa on kuitenkin melko hyviä merkkejä, Helsingin Sataman matkustajaliiketoiminnan johtaja Kaj Takolander sanoo.

Hänen mukaansa yleisesti katsotaan, että laivamatkustaminen on matalasuhdannetuote. Jos asiakas joutuu leikkaamaan kustannuksiaan ostovoiman takia, niin Malediivit ja Thaimaa jäävät pois, mutta lähimatkailu jatkuu.

– Toisessa vaakakupissa on ihmisten yleinen ostovoima, paljonko voidaan käyttää itsensä hemmotteluun ja matkailuun. Karu totuus on se, että ostovoima ei ole hävinnyt minnekään. Sellaista dramaattista muutosta ei ole tapahtunut, että ihmisillä ei olisi rahaa. Ihmiset ovat vain todella varovaisia kuluttamaan tällä hetkellä. Ostovoimaa on olemassa, mutta sitä ei haluta käyttää, sillä matkailu ei ole välttämättömyys.

Suomi kiinnostaa Takolanderin mukaan eteläeurooppalaisia ja aasialaisia matkustajia entistä enemmän, kun matkustaminen Etelä- ja Keski-Eurooppaan ei enää houkuttele niiden tukalan kuumuuden takia.

– Etelä- ja Keski-Euroopassa on nyt tolkuttoman kuuma, joten ihmiset hakeutuvat kesällä viileämpiin maihin. Meillä on täällä Suomessa siedettävä lämpötila ja puhdas ilma.

Helsingin Satamalle linjavarustamot ovat todella tärkeitä, sillä ne tuovat paljon volyymia satamaan.

– Meillä on myös hyvä yhteistyö varustamoiden kanssa. Varustamot ovat hyvin tulevaisuusorientoituneita, jokaisella on oma tapansa toimia, ja ne pyrkivät kehittämään omia vahvuuksiaan.

Viking Linellä aloitti viime marraskuussa uusi toimitusjohtaja Marcus Risberg ja Tallink Gruppilla huhtikuun alussa uusi toimitusjohtaja Peep Jalakas.

– Tämä on merkittävä muutos alallemme, koska uudet toimitusjohtajat tuovat aina uutta tuulta. Odotukset ovat siis korkealla.

Lähimatkojen merkitys kasvaa

Tallink Siljan alkuvuosi oli todella hyvä ja vilkas, ja matkustajamääräkin kasvoi. Kasvua tuli niin suomalaisista kuin kansainvälisistä matkustajista.

– Nyt ympäristö on muuttunut. Maailma on nyt niin arvaamaton, että on vaikeaa veikata, miten tilanne kehittyy jatkossa, Tallink Siljan toimitusjohtaja Margus Schults sanoo.

Kansainvälisillä matkustajilla, joiden lennot oli reititetty Arabimaiden kautta, oli vaikeuksia lentää Eurooppaan. Siksi kevään ajalta joitakin ryhmiä peruttiin. Schults uskoo, että edessä on kuitenkin hyvä kesä.

– Uskon, että sodan aiheuttaman äkillisen shokin jälkeen kansainväliset matkailijat saavat reititettyä lentonsa uudelleen ja kiinnostus Pohjoismaihin ja Baltian maihin jatkuu.

Edellisten vuosien tapaan Tallink Siljan ohjelmassa on erikoisristeilyjä kohteisiin, joihin pääseminen on Suomesta melko hankalaa muuten kuin laivalla. Kesällä toteutetaan risteilyjä Riikaan ja Visbyhyn. Varustamo järjestää myös Ikaalisten Matkatoimiston kanssa oopperaristeilyn Saarenmaalle.

Tallinnan liikenteessä otetaan käyttöön priority boarding, jolla pääsee laivaan ennen muita matkustajia.

– Negatiivisella puolella on polttoaineen hinnan kallistuminen. Olemme kuitenkin korottaneen lippuhintoja hyvin maltillisesti. On suuri kysymys, mihin polttoaineen hinta asettuu. Viime vuonna polttoaineen kulutus maksoi meille 100 miljoonaa euroa. Jos kustannukset nousevat vaikka 20 prosenttia, meidän pitää tehdä toimenpiteitä, jotta saamme sen takaisin.

– Ympäristö- ja päästönäkökulmat kiinnostavat matkustajia, mutta kysymys on edelleen siitä, ovatko he valmiita maksamaan niistä. Jos joudumme perimään korkeampia hintoja, matkustajien kiinnostus saattaa hiipua nopeasti.

Finnlinesin alukset uudistuvat

Finnlinesin Saksan reitillä matkustajamäärä kasvoi viime vuonna seitsemän prosenttia. Kesän varaustilanne on samalla tasolla kuin viime vuonna, mikä on hyvä lähtökohta tulevalle kaudelle.

– Olemme tyytyväisiä, sillä samalla kapasiteetilla ja samoilla aikatauluilla saatiin aikaan kasvua. Matkustajamäärän lisäksi myös reitin asiakastyytyväisyys on kasvanut. Tulokset osoittavat, että uudistukset ovat olleet onnistuneita – ja työ jatkuu edelleen, Finnlinesin matkustajaliiketoiminnan johtaja Marco Palmu sanoo.

Kuluvan vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana saksalaiset ryhmät kasvoivat 77 prosenttia. Kasvu on syntynyt hyvän jäätilanteen ansiosta.

– Olemme tehneet yhteistyötä Wasalinen kanssa. Veimme asiakkaitamme Vaasaan katsomaan merijäätä. Jäätä oli myös Helsingin alueella koko helmikuun ajan. Olemme saaneet yhdessä myytyä Suomea saksalaisille asiakkaille. Helmi-maaliskuusta on tullutkin meille uusi ”high season”.

Viime vuoden aikana Saksan reitillä järjestettiin 15 teemaristeilyä, joiden suosio on vakaa.

– Tämän vuoden tavoitteena on saada kasvua. Valmistaudumme uusiin aluksiin, joissa on paljon nykyistä enemmän kapasiteettia. Ensimmäinen uusi alus valmistuu 2028.

Yksi viime vuoden teemaristeilyistä oli marraskuussa 2025 järjestetty Satu Rämö -risteily.

– Kirjallisuusristeily yhdisti klassisen miniristeilykonseptin Travemünde–Helsinki-reitillä mukaansatempaavaan kirjallisuuskokemukseen. Noin 50 osallistujaa ylitti Itämerta 31 tuntia ja pääsi Helsinkiin. He nauttivat viiden tunnin oleskelusta Suomen pääkaupungissa ja palasivat sitten samaa reittiä.

Yhteistyökumppani Kristinan matkoille kuuluu myös hyvää, yhteistyö jatkuu ja kasvua haetaan. Matkanjärjestäjän uutuustuote ovat kaupunkilomat, jotka vievät vaikkapa hotellimatkalle Hampuriin.

Teemaristeilyt jatkuvat kesällä

Vuosi 2025 oli Viking Linelle kaksijakoinen. Helsingistä lähtevä liikenne kehittyi hyvin, ja Helsinki–Tukholma-linjalla saatiin kasvua reippaasti. Samalla kokonaismarkkina kasvoi johtuen ehkä siitä, että varustamon kapasiteetti kasvoi hieman.

– Helsinki–Tallinna-reitin viime vuosi oli myös hyvä, pääsimme lähelle samaa tasoa kuin 2024, joka oli meille huippuvuosi, Viking Linen kaupallinen johtaja Minna Tuorila sanoo.

– Turun reitillä olemme edelleen suurin ja kaunein, mutta siellä kilpailu on tiukkaa, koska mukana on kolme toimijaa ja viisi laivaa. Pärjäsimme sielläkin oikein hyvin, ja markkinaosuus on 70 prosentin tasolla.

– Alkuvuosi on lähtenyt liikkeelle vähän nihkeämmin. Hiihtolomat eivät olleet yhtä hyviä kuin aikaisemmin, kun Etelä-Suomessakin pääsi tänä talvena hiihtämään. Suomalaiset ovat urheilukansaa, joten olympialaiset veivät varmasti osan matkustajista television ääreen. Maaliskuu näytti Tallinnan osalta oikein hyvältä.

Kansainvälisten asiakkaiden määrässä on ollut nousua. USA on iso markkina, samoin kiinnostusta on Espanjassa ja Puolassa.

– Perinteisesti kun tilanne on epävakaa, lähialuematkailu nostaa päätään. Nyt on poikkeuksellinen tilanne: uusi kriisi on kaukana, mutta se vaikuttaa kaikkien kukkaroon. Jos polttoaineen hinta lähtee nousuun, se saattaa nostaa myös ruoan hintaa. Isojen sähkölaskujen kanssa on jo painittu. On mielenkiintoista nähdä, miten tilanne ratkeaa.

Kaikki haluavat matkustaa vastuullisesti, mutta biopolttoainelisää ei monikaan maksa. Asiakas ajattelee, että kun he valitsevat vastuullisesti toimivan varustamon, se hoitaa asiat kuntoon.

Toimintaa kehitetään tasapainoisesti

– Eckerön viime vuosi meni kokonaisuutena hyvin. Se on jonkinlainen hämmästyksen aihe, koska viime vuonna tuli kaikenlaisia yllätyksiä ja jouduimme vaihtamaan kurssia monta kertaa, Eckerö Linen toimitusjohtaja Taru Keronen sanoo.

– Olemme toteuttaneet vuodenvaihteen molemmin puolin monenlaisia kehityshankkeita. Finlandia lähti telakalle Landskronaan. Siellä tehtiin normaalin telakoinnin lisäksi laivan yhdeksännelle kannelle teräsallas ”Konttinen”, johon sijoitettiin merikontin kokoinen akusto. Se korvaa sähköllä kolme prosenttia polttoainekulutuksesta.

– Teimme Finlandialla myös asiakastilan muutoksia. Tavoitteena oli saada asiakasvirrat sujuvammaksi: uusimme buffetin ja myös buffetin tarjooman.

”Virossa on paljon uutta mielenkiintoista koettavaa.”

Finlandian kannelle 9 valmistui uusi Bistro & Cafe Satama. Cafeteriaan saatiin 150 uutta asiakaspaikkaa. Lisäksi tehtiin 150-paikkainen Horizon Seats -alue asiakkaille, jotka haluavat rauhallista lepo-, oleskelu- ja työskentelytilaa.

– Uskon, että meillä tulee olemaan hyvä määrä matkustajia, sillä Virossa on paljon uutta mielenkiintoista koettavaa. Luontomatkailu on jo pitkään kiinnostanut suomalaisia, ja Virossa on kivoja luontokohteita. Leppoisa lomailu, kuten polkupyöräily, on Virossa aika helppoa, kun maa on niin tasainen. Asiakkaita kiinnostavat myös kulttuurikohteet, ja Tallinnassa on paljon uusia kiinnostavia näyttelyitä ja tapahtumia. Lomailuun kaivataan sisältöä.

Eckerö palkkaa kesäksi kymmeniä nuoria työntekijöitä.

– Työllistämme nuoria läpi vuoden ja erityisesti tietysti kesäaikaan. Nyt näyttää, että noin puolet niistä nuorista, jotka viime kesänä olivat meillä töissä, haluavat palata meille myös täksi kesäksi. Fiksuja ja kivoja nuoria.

Kaijan tuoreimmat

Tulevaisuuden näkymiä ja puistotunnelmaa: Jätkäsaari ja satama kohtasivat Hyvän Tuulen Festissä

Markkinahulinaa ja jättikoneita – Vuosaaren Satama päästi yleisön kulissien taakse

Kohti elämyksellistä ja vihreää merenkulkua

Maria Stuckey — Tue, 19 May 2026 12:39:40 +0000

Kohti elämyksellistä ja vihreää merenkulkua

Kolumnit — 19.5.2026

Teksti: Ville Haapasaari
Kuva: Timo Porthan

Helsingin Satama valmistautuu vilkkaaseen kesäsesonkiin. Samaan aikaan vihreä siirtymä ja EU:n uusi satamastrategia vaativat investointeja, joiden tueksi tarvitaan päästökauppatulojen oikeudenmukaista ohjaamista.

1. Sujuvampaa matkantekoa

Matkustajaliiketoiminnassa kesäsesonki on vuoden tärkein ajankohta, ja valmistaudumme siihen täydellä kapasiteetilla. Nykypäivän matkustajat kaipaavat elämysten lisäksi matkustamisen sujuvuutta ja vaivattomuutta. Pelkkä siirtyminen paikasta toiseen ei riitä. Siksi olemme panostaneet koko matkaketjuun, jotta lomatunnelma alkaa viimeistään terminaalissa, tai jopa sitä ennen. Entistä sujuvammat liikenneyhteydet terminaaleihin ja ravintolapalveluiden kehittäminen ovat parantaneet matkustajakokemusta. Kesällä tarjolla on tuttujen Tallinnan ja Tukholman reittimatkojen lisäksi erikoisristeilyjä Visbyhyn ja Riikaan. Ne tarjoavat vaihtelua niin lapsiperheille kuin kulttuurimatkailijoillekin.

2. EU-strategia tukee sataman teknologista loikkaa

Sataman arjessa katsomme pitkälle tulevaisuuteen. EU:n uusi satamastrategia painottaa satamien kilpailukyvyn turvaamisen merkitystä ja nostaa satamat esiin energiakeskuksina eli energian varastoijina, jakelijoina ja tuottajina. Helsingin Satama on tässä edelläkävijä: investoimme maasähköliittymiin ja valmistaudumme vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluun.

Teknologinen loikka vaatii kuitenkin rahoitusta. Merenkulun päästökaupan laajennuttua on ensiarvoisen tärkeää, että kertyneet varat ohjataan kansallisesti takaisin alan vihreään siirtymään. Investoinnit ovat kalliita, ja alan kilpailukyvyn säilyttämiseksi veroluonteiset maksut tulisi korvamerkitä uuden teknologian ja riittävän sähköverkkokapasiteetin varmistamiseen.

3. Tärkeä logistinen selkäranka

Viime vuosien kriisit ovat nostaneet keskusteluun arkisen huoltovarmuuden merkityksen. Itämeren pohjoinen–etelä-suunta on korostunut idänkaupan tyrehdyttyä.

Huoltovarmuuden logistinen selkäranka varmistaa, että niin teollisuuden komponentit ja raaka-aineet kuin päivittäistavaratkin kulkevat perille. Vastuullamme on, ettei yhteiskunta pysähdy ja että kaupan hyllyiltä löytyy tavaraa huomennakin.

Nykyisessä turvallisuusympäristössä korostuu myös satamien kaksoiskäyttö. Samat laiturit ja väylät, jotka palvelevat siviililiikennettä, ovat välttämättömiä myös sotilaalliselle liikkuvuudelle ja kansainväliselle avulle.

Jotta tämä selkäranka pysyy vahvana, satamainfran rahoitus on nähtävä osana yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Helsingin Satama on valmis rooliinsa niin matkailun moottorina kuin Suomen logistisena ankkurina. Tehdään yhdessä tulevasta sesongista paitsi elämyksellinen, myös askel kohti entistä kestävämpää huomista.

Kaijan tuoreimmat

Tulevaisuuden näkymiä ja puistotunnelmaa: Jätkäsaari ja satama kohtasivat Hyvän Tuulen Festissä

Markkinahulinaa ja jättikoneita – Vuosaaren Satama päästi yleisön kulissien taakse