Jokainen merimatka alkaa maista. Helsingin Satama oli mukana John Nurmisen säätiön  organisoimassa Itämeripäivässä Helsingin Kansalaistorilla, missä vierailijat pääsivät tutustumaan mereen ja siihen, mitä kaikkea voi jo maasta käsin tehdä ympäristön hyväksi.

Itämeri rantautui kuivalle maalle elokuun 27. päivä, kun John Nurmisen säätiön perustamaa perinteikästä Itämeripäivää vietettiin Helsingin keskustassa. Meren juhlapäivää vietetään vuosittain elokuun viimeisenä torstaina, ja paikalla on erilaisia toimijoita, joilla on yhteys yhteiseen mereemme. Tavoitteena on jakaa tietoa mereen liittyvästä luonnosta, historiasta ja kulttuurista sekä konkreettisista teoista Itämeren hyväksi.

Helsingin Satama on ollut jo vuosia mukana tapahtumassa. Tänä vuonna Satama osallistui tapahtumaan yhdessä laivavarustamoiden Tallink Siljan, Eckerö Linen, Viking Linen ja Finnlinesin kanssa.

Tänä vuonna aurinko ja lämmin kesäpäivä hellivät tapahtuman vieraita, ja kojuille pysähtyi useita ohikulkijoita ja turisteja tutustumaan Itämereen ja toimijoihin sen ympärillä.
“Päivää on yleensä vietetty meren rannalla laitureilla. Nyt tulimme kaupunkiin, missä tapahtuma on helpommin saavutettavissa”, Helsingin Sataman terveys-, turvallisuus-, ympäristö- ja laatuasioista vastaava johtaja Andreas Slotte kertoo. “Meillä on monivuotinen yhteistyö John Nurmisen säätiön kanssa. Yhteistyö on ollut aina luontevaa, sillä meri on koko toimintamme lähtökohta”, Slotte toteaa.

Magneettitaulu havainnollistaa sataman toimintaa

Helsingin Satama tukee John Nurmisen säätiön tutkimus- ja suojelutyötä tarjoamalla asiantuntemustaan säätiön hankkeisiin, joiden tavoitteena on puhtaampi meriliikenne Itämerellä. Kolmevuotinen pääyhteistyösopimus on osa Helsingin Sataman vastuullisuustyötä, jonka ytimessä on satamatoiminnan ympäristövaikutusten vähentäminen ja ilmastonmuutoksen torjunta.

Helsingin Satama ja varustamot ovat tehneet pitkäjänteistä työtä sen eteen, että laivaliikenne olisi ympäristön kannalta kestävällä pohjalla. Esimerkiksi jätevesien vastaanotto ilmaiseksi kaikilta satamaan tulijoilta, jätteiden lajittelu ja satamien sähköistyminen ovat esimerkkejä siitä, miten meren ympäristökuormitusta vähennetään.

Slotte ja ympäristöpäällikkö Anton Airas kertoivat Helsingin Sataman toiminnasta muun muassa taulun avulla. Siinä lapset pääsivät asettelemaan jätevesiletkua ja maasähkökaapelia kuvaavia toimintoja magneettitauluun.

“Itämeripäivä on hieno mahdollisuus tuoda satamien toimintaa näkyväksi kaikille, jotka käyvät esimerkiksi risteilyillä. Matkalla on monta lenkkiä, ja satamat ovat yksi osa matkaa”, Airas toteaa.

Jätteet kiertoon ja sähköä laivaan maalta käsin

Slotte kertoo, että Helsingin Sataman suurimmat asiakkaat panostavat jo ympäristöasioihin. Satamilla on kuitenkin suuri mahdollistajan rooli siinä, että esimerkiksi laivalla lajitellut jätteet saadaan kierrätykseen tai laivat saavat sähköä fossiilisten energialähteiden sijaan. “Satamat ovat usein ensimmäinen paikka, missä muualta tulevat kohtaavat maan infran ja käytännöt”, hän sanoo.

Aina kehitystyö ei tapahdu nopeasti, vaan vaativat sitkeää selvitystyötä.
“Meillä kesti viisi vuotta löytää led-valot, jotka kestävät satamien sääolosuhteita ja käyttöä. Lopulta ne löytyivät Italiasta”, Slotte kertoo.

Anton Airas on ollut jo usean vuoden ajan mukana Helsingin kaupungin ja Sataman välillä yhteyshenkilönä ja mukana kehittämässä konkreettista Itämeren hyväksi -toimenpideohjelmaa sekä Sataman omaa ilmasto-ohjelmaa.

“Kehitystyö on ollut innostavaa. On ollut hienoa huomata, kuinka paljon satama pystyy tekemään laiturilta käsin varustamoiden kestävämmän toiminnan hyväksi”, Airas sanoo.