Kun puhutaan työstäsi kehityspäällikkönämme, puhutaan satamamme rahtiliiketoiminnan tulevaisuudesta – uusista palveluista, liiketoimintamalleista ja kilpailukyvyn vahvistamisesta.

Ammattitaitosi näkyy siinä, miten yhdistät strategian, markkinoiden tarpeet, palvelukumppanit ja uudet teknologiat toimiviksi ratkaisuiksi, jotka vievät satamaamme, asiakkaitamme ja suomalaista elinkeinoelämää eteenpäin.

Helsingin Satama on yksi Euroopan vilkkaimmista kansainvälisistä matkustajasatamista, pohjoismaiden vilkkaimpia yksikkölastisatamia, ulkomaankaupan väylä maailmanmarkkinoille ja koko Suomen huoltovarmuuden mahdollistaja. Sinulle erinomainen työpaikka, kun haluat tehdä merkityksellistä työtä kehittämisen ja uudistamisen ytimessä.

Työlläsi on suuri vaikutus

Liiketoiminnan kehityspäällikkönä olet keskeisessä roolissa kehittämässä satamamme liiketoimintaa ja palveluita. Toimit organisaation avainhenkilönä ja vastaat strategisten, liiketoimintamalli-, palvelu- ja teknologiainnovaatioiden kehittämisestä sekä niiden käytäntöön viemisestä.

Tavoitteenasi on luoda kasvua, parantaa kilpailukykyä ja uudistaa sataman toimintatapoja pitkäjänteisesti.

Monipuolisessa arjessasi rakennat tiekarttoja ja johdat ideasta toteutukseen etenevää kehittämisen kokonaisuutta. Lisäksi viet käytäntöön uusia sopimuksia ja niiden päivityksiä sekä varmistat että kehittämistyö palvelee liiketoiminnan tarpeita. Tehtävässäsi tulet seuraamaan aktiivisesti toimialan trendejä, potentiaalisia asiakkaita, kilpailijoita ja palvelukumppaneita sekä samalla vahvistat yhteisöllistä, vastuullista ja tuloksiin tähtäävää kulttuuria.

Työssäsi yhdistyvät strateginen ajattelu, käytännön toteutus ja jatkuva kehittäminen. Viet asioita määrätietoisesti eteenpäin ideasta skaalaukseen asti.

Millaiseen tiimiin tulet?

Kehittämispäällikkönä toimit esihenkilönä kehittämisyksikön asiantuntijoille ja johdat heitä arjen työssä. Meillä esihenkilötyö rakentuu johtamislupaustemme varaan. Olet reilu, johdat rohkeasti ja avoimesti, selkeästi ja johdonmukaisesti. Näet roolisi palvelutehtävänä: varmistat, että tiimilläsi on tarvittava tuki ja edellytykset onnistumiseen.

Kehitystiimimme vastaa sataman uusien liiketoimintamahdollisuuksien kehittämisestä. Työmme keskiössä ovat konsessio-, vuokraus-, digitalisaatio- sekä energialiiketoiminta. Digitalisaation osalta tarkastelemme erityisesti IoT:n ja tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia satamatoiminnan kehittämisessä.

Tiimissämme työskentelee eri osa-alueisiin erikoistuneita asiantuntijoita, joita yhdistää vahva ammattiylpeys ja halu tehdä asiat kerralla kunnolla. Teemme työmme täydellä sydämellä, ja meitä yhdistää vahva ammattiylpeys, yhteinen tavoite ja halu onnistua yhdessä. Arjessamme näkyy keskinäinen arvostus ja kokemus työmme merkityksellisyydestä.

Toimimme tiiviissä yhteistyössä niin kasvuyhtiöiden kuin akateemisen maailman kanssa. Pääset työssäsi rakentamaan uusia kumppanuuksia, edistämään innovaatioita sekä viemään kehitysideoita käytännön toteutukseen saakka.

Lähimpinä työkavereinasi rahtiliiketoiminnassa ovat kaupallinen ja operatiivinen tiimi, joiden avainhenkilöiden kanssa teet päivittäin yhteistyötä. Työssäsi yhdistyvät liiketoiminnan kehittäminen, verkostoyhteistyö sekä sataman tulevaisuuden rakentaminen.

Helsingin Satama työnantajana – meillä viihdytään

Olemme määrätietoisesti panostaneet jo vuosien ajan työntekijäkokemuksemme kehittämiseen. Se näkyy todennetusti työssä viihtymisenä sekä hyvänä johtamisena Moni on tullut meille töihin ja rakentanut kanssamme pitkän uran. Moni on tullut meille töihin ja rakentanut kanssamme pitkän uran.

Meistä lisää työnantajana pääset lukemaan täältä.

Tähän tilaisuuteen kannattaa tarttua

Helsingin Satamalla on suuri merkitys Suomen ulkomaankaupan logistiikan toimivuudelle, huoltovarmuudelle sekä matkustajaliikenteelle – 9,6 miljoonaa matkustajaa sekä 1,1 miljoonaa yksikköä rahtia, joiden mukana kulkevat muun muassa lähikauppojemme banaanit ja koteihimme saapuvat uudet pesukoneet. Työmme merkittävyys on hyvin ilmeistä ja meille jokaiselle tärkeää.

Sinun työtäsi vielä tarkemmin ajatellen:

Tulet mukaan kiehtovaan vaiheeseen satamiemme elinkaaressa, kun satamatoimintomme järjestellään uudelleen vuosikymmeniksi eteenpäin.

Kanssamme koet vaihtelevan, monesta muusta työpaikasta poikkeavan arjen. Uuden oppimista, erilaisia haasteita, isoja kokonaisuuksia – näitä varmasti on tiedossa.

Saat mahdollisuuden kehittää uutta liiketoimintaa, vaikuttaa strategisiin suuntiin sekä yhdistää analyysi ja käytännön toteutus vaihtelevaksi ja merkitykselliseksi kokonaisuudeksi.

Täällä saat olla oma itsesi. Emme ole samasta muotista, vaan tarkastelemme asioita eri näkövinkkeleistä. Myös sinun näkemyksellesi on sijaa. Uskomme, että monimuotoisuus rikastuttaa työyhteisöämme ja edistää yhdenvertaisuutta. Toivotamme tervetulleiksi hakijat kaikista taustoista.

Palkkataso on tässä tehtävässä 7000–7700 €/kk. Lopullinen palkka määräytyy kokemuksesi, osaamisesi ja tehtävään soveltuvuutesi perusteella. Koko Helsingin Sataman henkilöstö kuuluu myös tulospalkkauksen piiriin. Tiesitkö muuten, että lomat ovat meillä tavanomaista pidemmät? Tästäkin kerromme mielellämme vielä lisää. Olemme sopineet kahdesta viikoittaisesta toimistopäivästä Vuosaaressa.

Oletko etsimämme osaaja?

Tehtävässä menestyminen edellyttää vahvaa ymmärrystä satamatoiminnasta ja sen toimintaympäristöstä. Sinulla on kokemusta satamaoperaatioista, logistiikasta tai merenkulusta sekä ymmärrystä digitalisaation tai energiaratkaisujen mahdollisuuksista. Lisäksi odotamme että sinulla on soveltuva korkeakoulututkinto, kuten diplomi-insinöörin, kauppatieteiden maisterin tai logistiikan AMK-tutkinto, sekä useamman vuoden kokemus strategian, palveluiden tai liiketoiminnan kehittämisestä. Pystyt muuntamaan monimutkaiset kokonaisuudet selkeiksi kehittämisen tiekartoiksi. Toimit luontevasti erilaisten sidosryhmien kanssa ja viet asioita eteenpäin tavoitteellisesti ja tuloshakuisesti. Tunnistat liiketoimintamahdollisuuksia ja osaat priorisoida tekemistä vaikuttavasti.

Kielitaidosta: Suomi on työkielemme, ja lisäksi tarvitset sujuvaa englannin kielen suullista ja kirjallista taitoa.

Lisäksi toivomme sinulta valmiutta matkustaa säännöllisesti tapaamaan asiakkaita ja yhteistyökumppaneita niin Suomessa kuin muualla Pohjois-Euroopassa. Näin pysyt lähellä markkinaa, asiakkaiden tarpeita ja toimialan kehitystä.

Miltä vaikutti? Haluaisitko tulla työkaveriksemme?

Loistavaa – siinä tapauksessa, olisi hienoa kuulla sinusta lisää! Tähän tehtävään ja työkaveriksemme voit hakea alla olevasta painikkeesta 10.8.2026 mennessä.

Nykyinen kehityspäällikkömme aloittaa Loviisan toimitusjohtajana syyskuussa. Toivomme, että voisit aloittaa tehtävässä joustavasti viimeistään lokakuun aikana.
Käytössämme on Satama-alan työehtosopimus. Työtehtävä on vakituinen ja kokoaikainen, 36,25 h/vko. Pääasiallinen työpisteesi tulee sijaitsemaan Vuosaaren satamanosassamme GateHousessa, osoitteessa Komentosilta 1, Helsinki. Pääkonttorimme Olympiarannassa tulee sinulle myös tutuksi.

Tässä rekrytoinnissa meitä avustaa Operarian rekrytointikonsultti Markus Fabricius markus@operaria.fi Tavoitettavissa klo 9-15 puhelimitse 9.–10.7. ja 23.7., p. 0400 603 327. Hänen puoleensa voit kääntyä, mikäli sinulla on kysyttävää tehtävästä, sen tavoitteista tai meillä työskentelystä.

Rahtiliiketoiminnan johtaja Vesa Marttinen on tavoitettavissa 29.7.2026 klo 9:30–11:30, mikäli sinulla herää jotakin tarkempia kysymyksiä tehtävään liittyen p. 040 8222 910.

Vielä tiedoksi: tehtävään valitulle henkilölle teetämme suppean turvallisuusselvityksen ja huumausainetestin.

Helsingin Satama ja Terramare Oy ovat allekirjoittaneet sopimuksen Länsisataman LJ6-laiturin uusimisesta. Noin 23,9 miljoonan euron urakka on osa laajaa Länsisataman uudistusta, jonka tavoitteena on keskittää Tallinnan-laivaliikenne Jätkäsaareen.

Työt käynnistyvät heinäkuussa 2026 ja valmistuvat vuonna 2028. Urakka toteutetaan keskellä Suomen vilkkaimman matkustajasataman päivittäistä toimintaa.

LJ6-laituriurakka sisältää nykyisen laiturin purkamisen, ruoppaukset, uusien laiturielementtien valmistuksen ja asennuksen sekä laiturivarusteiden hankinnan ja asennuksen.

”Kyseessä on teknisesti ja logistisesti poikkeuksellisen vaativa hanke. Satama toimii koko ajan normaalisti, ja vilkas matkustaja- ja rahtiliikenne kulkee aivan työmaa-alueen vieressä”, sanoo Ari Parviainen, Länsisataman uudistusten projektijohtaja Helsingin Satamalta.

Urakan toteuttajaksi valitulla Terramarella on vahva kokemus vaativista vesirakennushankkeista. Yhtiöllä on vuosikymmenten historia satama-, silta- ja rannikkorakentamisessa ympäri Suomea.

”Terramarelle tämä hanke on osoitus erikoisosaamisestamme vaativissa meri- ja infrarakenteissa. Olemme ylpeitä voidessamme olla mukana kehittämässä Helsingin Sataman tulevaisuutta”, sanoo Hannu Tomperi, Terramaren toimitusjohtaja.

Työt käyntiin loppukesästä – Tallinkin Victoria siirtyy tieltä

Työmaan valmistelu käynnistyy heinäkuussa 2026. Varsinaiset työt laiturialueella käynnistyvät elokuussa sen jälkeen, kun Tallinkin M/S Victoria I -matkustaja-autolautta on siirtynyt käyttämään viereistä LJ8-laituria.

Rakennustöihin sisältyy myös mittava määrä paalutusta, joka aiheuttaa ajoittaista meluhaittaa lähialueelle työmaan aktiivisimpien vaiheiden aikana. Meluvaikutuksia pyritään minimoimaan muun muassa työnaikaisilla järjestelyillä ja aikataulutuksella.

Keskeinen osa Länsisataman suuruudistusta

Länsisataman uudistus koostuu kolmesta suuresta kokonaisuudesta: kenttä- ja laiturilaajennuksista, uudesta matkustajaterminaalista sekä satamatunnelista, joka siirtää raskaan liikenteen maan alle pois Jätkäsaaren katuverkosta.

Uudistuksen tavoitteena on keskittää Tallinnan-laivaliikenne Jätkäsaareen sekä rakentaa nykyaikainen, tehokas ja entistä toimivampi satama, joka on keskeinen osa Helsinkiä.

Lisätietoja:

Helsingin Satama Oy

Ari Parviainen, projektinjohtaja, ari.parviainen@portofhelsinki.fi, 050 021 4904

Mihail Tchitcherin, hankeviestintäpäällikkö, mihail.tchitcherin@portofhelsinki.fi, 040 515 1137

Terramare Oy

Hannu Tomperi, toimitusjohtaja, hannu.tomperi@boskalis.com, 040 517 6214

Ratikoilla 2, 3, 4, 7 ja 10 on poikkeusreittejä viikonlopun aikana. HSL suosittelee tarkistamaan ajantasaiset reitit ja aikataulut Reittioppaasta ennen matkaa.

Lisätietoa poikkeusreiteistä: Bassline Festival -katujuhla ja Helsinki Pride -kulkue siirtävät ratikoita poikkeusreiteille 26.-28.6. viikonloppuna | Uutiset | HSL | HSL.fi

Metanolia pidetään yhtenä lupaavimmista vaihtoehtoisista meriliikenteen polttoaineista. Sen käyttöä vauhdittavat merenkulun päästövähennystavoitteet sekä tarve löytää fossiilisia polttoaineita vähäpäästöisempiä vaihtoehtoja. 

Selvityksessä tarkasteltiin erilaisia tapoja järjestää metanolin bunkraus Vuosaaren satamassa. Vaihtoehtoina arvioitiin sekä säiliöautokuljetuksiin perustuvaa ”truck to ship” -mallia että ratkaisuja, joissa metanoli tankataan bunkrausaluksesta (ship-to-ship). 

Tulosten perusteella metanolibunkraus voidaan käynnistää vaiheittain kysynnän kasvaessa. Pienemmissä volyymeissa mahdollinen ratkaisu on metanolin toimittaminen säiliöautoilla, kun taas suurempien volyymien tapauksessa toimivimmaksi vaihtoehdoksi arvioitiin malli, jossa metanoli kuljetetaan toisesta Suomenlahden satamasta bunkrausaluksella Vuosaareen ja tankataan sieltä edelleen aluksille. 

Selvityksessä arvioitiin myös bunkraukseen liittyviä turvallisuus-, ympäristö- ja sääntelynäkökulmia. Tulosten perusteella metanolibunkraus voidaan toteuttaa turvallisesti nykyisten vaatimusten ja toimintamallien puitteissa. Bunkraustoiminnassa varaudutaan esimerkiksi mahdollisiin vuotoihin, henkilöstö koulutetaan toimintaa varten ja turvallisuusjärjestelyt suunnitellaan viranomaisvaatimusten mukaisesti. 

Merkittävimmät haasteet liittyvät tällä hetkellä uusiutuvan sekä synteettisen metanolin saatavuuteen sekä metanolin käsittelyyn soveltuvan bunkrauskaluston rajalliseen määrään. Myös tulevan kysynnän kehittyminen vaikuttaa siihen, millaisia ratkaisuja satamissa tarvitaan tulevaisuudessa. 

Metanolibunkrauksen toteutettavuutta arvioinut selvitys toteutettiin osana EU:n Interreg Baltic Sea Region -ohjelman rahoittamaa H2Deri@BSP-hanketta. Hankkeessa kehitetään ja arvioidaan vetypohjaisten polttoaineiden käyttömahdollisuuksia Itämeren alueen satamissa ja meriliikenteessä sekä tuetaan merenkulun siirtymää kohti vähäpäästöisempiä energiaratkaisuja. 

Tammi-toukokuussa Helsingin Sataman kautta kulkeneen kokonaistavaraliikenteen määrä oli 5,8 miljoonaa tonnia, mikä on 1,1 % vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana.  

Helsingin Satama on erikoistunut suuryksiköihin, eli sataman läpi virtaa tavaraa erityisesti merikonteissa, rekoissa ja perävaunuissa. Yksikkölastin kappalemäärä oli alkuvuonna 495 000, mikä on 4,9 % edellisen vuoden vastaavaa aikaa enemmän. Konttiliikenne oli TEU:ssa* mitattuna edellisvuotta jopa 9,4 % edellä, ja rekkojen ja perävaunujen yksikkömäärä 1,2 % edellisvuotta edellä. Tonneissa mitattuna yksiköidyn rahdin määrä oli 5,3 miljoonaa tonnia (+2,5 %).   

Yksiköidyn tavaraliikenteen tuonti ja vienti oli varsin hyvin tasapainossa: tuontia oli 2,3 M tonnia (+1,8 %) ja vientiä 3,0 M tonnia (+3,1 %).   

“Nyt kun Suomen talous on vihdoin osoittanut piristymisen merkkejä, alkaa meilläkin näkyä yksikköliikenteessä vilkastumista. Toivomme tietysti, että globaalin meriliikenteen haasteet olisivat tältä erää ohi, liikenne saisi toimia normaalin kysynnän, tarjonnan ja markkinatilanteen mukaan ilman ulkoisia häiriöitä”, sanoo Helsingin Sataman rahtiliikennejohtaja Vesa Marttinen.   

”Olemme tyytyväisiä myös siitä, ettei vuoden alussa alkanut Vuosaaren satamaan johtavan tietunnelin remonttisulku ole isoissa määrin siirtänyt liikennettä Vuosaaresta muihin satamanosiin tai satamiin. Tunnelin remontti etenee Fintrafficin mukaan aikataulussa, ja kun kiertoreitti toimii melko hyvin, aikatauluhaitat ovat jääneet vähäisiksi”, Marttinen summaa. 

Keskeiset yksikkörahtiliikenteen reitit Helsingistä ovat vastasatamiin Virossa, Ruotsissa, Saksassa, Alankomaissa ja Belgiassa. Helsingin satama palvelee Suomen ulkomaankauppaa, ja on kauttakulkupiste niin ulkomaisille elintarvikkeille ja päivittäistuotteille kuin maailmalle lähteville metsätalouden tuotteille, koneille ja laitteille.  

Alkuvuoden matkustus edellisen vuoden tasolla 

Säännöllisessä linjaliikenteessä kulki Helsingin kautta tammi-toukokuussa 3,1 miljoonaa matkustajaa, mikä on 0,5 % vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana.  

Valtaosa, eli 2,5 M henkilöä matkusti Helsingin ja Tallinnan välisellä laivareitillä. Määrä on 1,2 % edellisen vuoden vastaavaa aikaa vähemmän. Tukholman ja Helsingin välillä matkustajia oli 564 000 (+1,4 %), Travemünden ja Helsingin välillä 59 000 (+9,6 %).  

Alkavan matkailun huippusesongista ennakoidaan hyvää. Suosituimmat laivavuorot ja hyttiluokat täyttyvät nopeasti. Tallinnaan kuljetaan päivittäin useilla aluksilla, ja Tukholman-laivat ovat perinteisesti kesän suosikkeja, erikoisristeilyjä unohtamatta. 

Kansainvälisiä risteilyaluksia oli toukokuun loppuun mennessä vieraillut Helsingissä 17 kappaletta ja niiden mukana turisteja 44 000 (+31,9 %). Kuluvasta kaudesta odotetaan vilkasta ja Helsinkiin saapuu usean vuoden tauon jälkeen myös 15 käyntiä, jolla risteilyalus vaihtaa kaikki matkustajansa Helsingissä. Tämä pidentää matkailijoiden kaupungissa viipymää aikaa.  

Helsingin Satama on 70 % markkinaosuudellaan Suomen johtava matkustajasatama sekä yksi Euroopan vilkkaimmista ulkomaanliikenteen matkustajasatamista. 

Tutustu tarkemmin:
Helsingin Sataman kuukausittain julkaistavat liikennetilastot   

Tammi-toukokuu 2026 -tilasto 

*TEU = 20 jalan merikonttia vastaava tilavuusmitta.  

**linjaliikenne = aikataulujen mukaan kulkeva säännöllinen laivaliikenne, mm. Tallinnan ja Helsingin väliä kulkevat matkustaja-autolautat.  

Sambakulkue lähtee liikkeelle kello 15 ja päättyy viimeistään kello 20. Kulkue lähtee Senaatintorilta ja kulkee reittiä Unioninkatu – Pohjoisesplanadi – Mannerheimintie – Aleksanterinkatu. Kulkue purkautuu Mikonkadulle ja Yliopistonkadulle. Kulkueen reitillä kadut suljetaan liikenteeltä ja pysäköintiä on rajoitettu.

Sambakulkue siirtää ratikat 2, 3, 4 ja 7 poikkeusreiteille 13.6. kello 14-20. Lue lisää ratikoiden poikkeusreiteistä:
Musiikkitapahtumat siirtävät ratikoita poikkeusreiteille 13.6.— joukkoliikenteen viivästykset mahdollisia Helsingin kantakaupungissa | Uutiset | HSL | HSL.fi

Helsinki Samba Carnaval -tapahtuman tarkan ohjelman ja aikataulun löydät tapahtumasivulta.

Katajanokan satamaa koskeva asemakaavamuutos on osa Helsingin satamien kehittämistä, jossa matkustajaliikennettä keskitetään tulevaisuudessa Katajanokalle ja Länsisatamaan. Eteläsataman alueelle jäisi vain kansainvälisiä risteilijöitä, joten iso osa alueesta vapautuisi kaupunkilaisten käyttöön, esimerkiksi museotoiminnalle.

Katajanokan historiallista terminaalia on tarkoitus tulevina vuosina peruskorjata ja laajentaa. Tavoitteena on luoda edellytykset sille, että terminaalissa on tilaa kahden varustamon toiminnalle.

”Katajanokan terminaali on tärkeä osa kaupungin merellistä identiteettiä sekä portti Tukholmaan miljoonille matkustajille vuosittain. Kaavatyö on tärkeä askel kohti tulevaisuutta, jossa voimme keskittää Tukholman-liikenteen Katajanokalle ja tarjota matkustajille entistä toimivammat palvelut”, sanoo Helsingin Sataman matkustajaliiketoiminnan johtaja Kaj Takolander.

Helsingin kaupungin laatima osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä muu suunnitteluaineisto ovat nähtävillä 25.6.2026 asti. Aineistoihin voi tutustua Helsingin kaupungin verkkosivuilla.

Alueen kehittämistä käsittelevä yleisötilaisuus järjestetään keskiviikkona 17.6.2026 klo 16.30–18 Kaupungintalon Tapahtumatorilla. Paikalla on Helsingin Sataman ja Helsingin kaupungin sekä Allas Pool -hankkeen suunnittelijoiden edustajia.

Helsingin Satama osallistuu suunnitteluun yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Asemakaavaehdotukset tulevat myöhemmin nähtäville, jolloin niistä voi antaa palautetta. Tavoitteena on, että tarkistetut kaavaehdotukset etenevät kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyyn vuoden 2027 lopulla.

Lisätietoa suunnittelusta ja nähtävillä olevat aineistot löytyvät Helsingin kaupungin verkkosivuilta.

Kesäkuun alusta alkaen Satamaparkkitalon ja muiden ennakkovarausalueiden pysäköintipalvelun toimittaa Moovy Oy, ja pysäköinnin operatiivisena kumppanina toimii Finnpark Pysäköinti Oy.

Pysäköinti ja ennakkovaraukset kesäkuun alussa

Satamaparkki.fi‑verkkokauppa on avattu 1.6.2026. Ennakkovarauksilla pysäköinti on mahdollista 8.6.2026 alkaen.

Huomioithan poikkeukset 1.–7.6.2026 aikana:

• Ennakkovarauksella pysäköinti ei ole mahdollista.
• Olympiaparkkihalli ja Katajanokan P5 -ennakkovarausalue ovat pois käytöstä.
• Pysäköinti onnistuu ilman ennakkovarausta Satamaparkkitalossa ja kaikilla drive in -ulkoalueilla.
• Maksu onnistuu mobiilisovelluksilla ja ulkoalueiden maksuautomaateilla.
• Satamaparkkitalon maksuautomaatit ovat pois käytöstä 1.-8.6.

Mitä muutos tarkoittaa asiakkaille?

Verkkokauppa uudistuu
Sataman pysäköinnin verkkokauppa uudistuu, ja jatkossa varauksia hallitaan itsepalveluna osoitteessa satamaparkki.fi. Asiakas voi tehdä, tarkistaa ja peruuttaa varauksensa itse sekä muuttaa varaukseen liitettyä rekisterinumeroa ilman yhteydenottoa asiakaspalveluun. Itsepalvelun myötä varauksen peruminen onnistuu vielä tuntia ennen varauksen alkua, mikä tuo lisää joustoa suunnitelmien muuttuessa.

Hinnoittelu ja paikkatyypit selkeytyvät
Satamaparkkitalon premium‑paikkojen ennakkomyynti päättyy, ja jatkossa kaikki paikat ovat saman hintaisia. Sähkölatauspaikat ovat käytettävissä saapumisjärjestyksessä ja lataus veloitetaan erikseen.

Uudessa verkkokaupassa ennakkovarauksiin lisätään palvelumaksu palvelun kehittämiseksi.

Maksutavat säilyvät monipuolisina
Uudistuksen myötä Satamaparkkitalon asiakkaiden käyttöön tulee Moovy‑sovellus. Uusi maksuautomaatti tulee sijaitsemaan jalankulun sisäänkäynnin aulassa.

Olympiaparkkihallissa ja Katajanokan P5 -ennakkovarausalueilla pysäköinti ja pysäköinnin maksaminen toimii ainoastaan ennakkovarauksella.

Aimo Park jatkaa muiden, ei ennakkoon varattavissa olevien, pysäköintialueiden operointia 30.9. asti. 1.10. alkaen maksaminen onnistuu Moovy-sovelluksella. EasyPark‑ ja ParkMan‑sovellusten käyttö jatkuu pysäköintialueilla normaalisti.

Syksyn aikana otetaan käyttöön uusia digitaalisia maksutapoja. Kerromme niistä lisää myöhemmin.

Vuonna 2025 alusliikenteen päästöjen määrä Helsingin satamissa oli 61 127 CO₂e tonnia. Aluspäästöjen kasvu johti siihen, että satama-alueen kokonaispäästöt nousivat 74 211 CO₂e tonniin. Oikeat määrät on korjattu ympäristöviranomaisille, VSME-raporttiin ja internetissä julkaistuun vuosikertomukseen.

Yhteisen projektin kautta oppilaat tutustuivat sataman toimintaan ja Green Corridor -hankkeeseen, jonka tavoitteena on vähentää matkustamisen ja rahdin päästöjä koko Helsingin ja Tallinnan välisen matkaketjun osalta. Vierailun pohjalta syntyneet teokset tuovat esiin nuorten ajatuksia ja näkemyksiä siitä, miltä tulevaisuuden merimatkailu voi näyttää.

Sataman vastuullisuuteen ja toimintaan perehtyminen tarjosi oppilaille uutta tietoa sekä herätti keskustelua ja yhteistä pohdintaa. Teokset maalattiin pleksilevyille, joita työstettiin pareittain tai pienryhmissä.

”Oli hienoa päästä kuulemaan lisää Sataman vastuullisuudesta ja mitä kaikkea täällä tapahtuu, koska moni ei välttämättä sitä tiedä”, kuvataiteen opettaja Hanna Seiro kertoo.

Näyttely esillä Länsiterminaali 2:n yläkerran lähtöaulassa 13.–28.5.

Näyttely on osa Helsingin Sataman vastuullisuustyöstä viestimistä. Viime syksynä tehdyn matkustajakyselyn mukaan matkustajat ovat kiinnostuneita vastuullisuudesta, mutta eivät koe saavansa siitä riittävästi tietoa.

“Halusimme tuoda vastuullisuustyötä esiin uudella ja helposti lähestyttävällä tavalla. Nuorten näkökulma tekee aiheesta konkreettisen ja herättää ajattelemaan,” kertoo näyttelyä koordinoinut viestinnän asiantuntija Lyydia Laukkanen Helsingin Satamasta.

“Meille on tärkeää tehdä yhteistyötä Sataman naapurissa olevien toimijoiden kanssa. On hienoa, että oppilaat pääsivät tutustumaan Satamaan ja tuomaan omat näkemyksensä esiin”, Laukkanen jatkaa.

Oppilaat pitivät projektia onnistuneena ja innostavana kokonaisuutena aina ensimmäisistä ideoista valmiiseen näyttelyyn saakka. Merkitykselliseksi koettiin myös omien teosten esille pääsy yhteiseen näyttelyyn Länsiterminaali 2: sen yläkerran lähtöaulassa, mikä toi vaihtelua perinteisten kuvataiteen töiden rinnalle. Näyttely on esillä Länsiterminaali 2:n yläkerran lähtöaulassa 13.–28.5., ja se on nähtävillä kaikille matkalle lähteville ihmisille.

Helsinki-Tallinna Green Corridor (FIN-EST Green Corridor) on Helsingin ja Tallinnan satamien, kaupunkien ja varustamoiden yhteishanke, jonka tavoitteena on luoda kestävä ja vähäpäästöinen yhteys sekä matkustajille että rahdille Helsingin ja Tallinnan väliselle merireitille. Vuonna 2023 käynnistetty hanke keskittyy mm. uusiutuvien polttoaineiden käyttöönottoon sekä kestävään matkailuinfrastruktuuriin ja satamatoimintoihin.  

Satamissa mitatut ilmansaasteiden pitoisuudet ovat matalia

Ilmansaasteiden pitoisuudet olivat Eteläsatamassa Katajanokalla vuonna 2025 matalia verrattuna Helsingin vilkasliikenteisiin alueisiin. Satamat sijaitsevat hyvin tuulettuvilla alueilla, ja päästöt laimenevat tehokkaasti avoimissa ympäristöissä. Satamien ilmanlaatuun vaikuttaa laivojen päästöjen lisäksi satama-alueen muu liikenne.

Sekä laivaliikenteen että satama-alueiden autoliikenteen päästöt ovat selkeästi vähentyneet noin 20 vuoden aikana. Ilmansaasteiden pitoisuuksille asetetut raja-arvot eivät ole satamissa ylittyneet.

– Varsinkin rikkidioksidin pitoisuuksissa on näkynyt selkeä lasku sen jälkeen, kun laivaliikenteen päästönormit tiukentuivat vuonna 2010 ja 2015. Tämän lisäksi mittauksissa näkyy myös, että energiantuotannon rikkidioksidipäästöt ovat vähentyneet pääkaupunkiseudulla merkittävästi. Nykyään pitoisuudet ovat lähes nollatasolla, kertoo HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Saija Korhonen.

Pakokaasujen typpidioksidin pitoisuudet ovat puolittuneet satamissa Ilmanlaadun siirrettävän mittausaseman lisäksi Länsisatamassa, Etelärannassa ja Katajanokalla seurataan vuosittain pienillä keräimillä pakokaasujen typpidioksidin pitoisuuksia. Näitä mittauksia on tehty jo lähes 20 vuoden ajan. Tuona aikana typpidioksidin pitoisuudet ovat puolittuneet Helsingin satamissa. Pitoisuuksien lasku johtuu autokannan uudistumisesta ja pakokaasupäästöjen puhdistumisesta sekä laivaliikenteen päästöjen vähenemisestä.

– Aikaisempina vuosina mitatut typpidioksidin vuosipitoisuudet vielä ylittivät Maailman terveysjärjestö WHO:n ohjearvon, mutta vuonna 2025 Katajanokalla mitatut pitoisuudet jo alittivat tiukkana pidetyn vuosiohjearvon, Korhonen kertoo.

– Satamassa rakennamme puitteita logistiikan ja merenkulun puhtaan siirtymän tarpeille. Valmistaudumme liikenteen sähköistymiseen sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden, mm. metanolin jakeluun, kertoo Helsingin Sataman HSEQ- ja kestävän kehityksen päällikkö Andreas Slotte tulevaisuuden näkymistä.

– Päästöt satama-alueilla ovat vähentyneet pitkällä aikavälillä roimasti ja syitä hyvään kehitykseen on varmasti useita: polttoaineiden rikkipitoisuus on vähentynyt, moottoriteknologia kehittynyt ja ajoneuvokanta sähköistynyt. Uskon, että tuloksissa näkyy myös se, että olemme viime vuosina alkaneet tarjota aluksille maissa tuotettua sähköä useissa satamanosissa. Maasähkön käyttö vähentää laivan ilmanpäästöjä jopa 80 %:lla, kun se on satamassa, Slotte jatkaa.

Laivojen tulo- ja lähtöajat vaikuttavat pitoisuuksien vuorokausivaihteluun

Satamissa mitatut ilmansaasteiden pitoisuudet vaihtelevat laivojen tulo- ja lähtöaikojen mukaan. Katajanokalla on selvästi havaittavissa pakokaasujen typpidioksidin ja hiukkasten lukumäärän pitoisuuksien nousu aamulla ja illalla.

– Ilmansaasteiden pitoisuuksista näkee selkeästi, milloin laivat saapuvat ja lähtevät satamista. Pitoisuudet vaihtelevat laivoille tulevan ja poistuvan liikenteen rytmin mukaan. Sama pitoisuusvaihtelu on nähtävissä sekä arkena että viikonloppuisin, Korhonen kertoo.

Tietoa ilmansaasteista

• Ulkoilmassa oleva rikkidioksidi (SO2) on pääosin peräisin energiantuotannosta, laivojen päästöistä sekä öljynjalostuksesta. Rikkidioksidipäästöt ovat laskeneet huomattavasti viime vuosikymmenten aikana, joten pitoisuudet ulkoilmassa ovat nykyisin erittäin matalia.
• Hengitysilmassa olevat typenoksidit ovat peräisin liikenteen, erityisesti dieselautojen ja raskaan liikenteen, päästöistä. Satamien lähellä myös laivaliikenteen päästöt nostavat pitoisuuksia. Typenoksideista eniten terveyshaittoja aiheuttaa typpidioksidi (NO2). Se supistaa korkeina pitoisuuksina keuhkoputkia ja lisää hengityselinoireita erityisesti lapsilla ja astmaatikoilla.
• Hengitettävät hiukkaset (PM10) ovat suurimmaksi osaksi liikenteen nostattamaa katupölyä, joka voi aiheuttaa haittaa terveydelle. Katupölyn pitoisuuksien kohoaminen heikentää erityisesti hengityssairaiden hyvinvointia.
• Pienhiukkasia (PM2,5) syntyy pääasiassa liikenteen ja puunpolton päästöistä. Lisäksi niitä kulkeutuu pääkaupunkiseudulle maan rajojen ulkopuolelta. Pienhiukkasia pidetään erityisen haitallisina terveydelle, sillä ne pääsevät tunkeutumaan keuhkojen ääreisosiin saakka.
• Ilmasta mitataan hiukkasten lukumääräpitoisuutta (PNC) perinteisen massapitoisuuden lisäksi. Kaupunki-ilmassa lukumääräpitoisuus kuvaa erityisen hyvin pakokaasujen lähipäästöistä peräisin olevia ultrapieniä hiukkasia, jotka kulkeutuvat hengityselinten ääreisosiin saakka. Tärkeimmät päästölähteet pääkaupunkiseudulla ovat ajoneuvot ja työkoneet sekä laiva- ja lentoliikenne.
• Raja-arvot määrittelevät suurimmat hyväksyttävät terveysperusteiset ilmansaasteiden pitoisuudet. Jos raja-arvo ylittyy, kunnan on laadittava ja pantava toimeen ilmansuojelusuunnitelmia raja-arvon alittamiseksi.
• Maailman terveysjärjestö WHO on antanut terveysperusteisia ohjearvoja ilmansaasteiden pitoisuuksille. WHO:n antamat ohjearvot ovat suositusluontoisia ja ne perustuvat terveyshaittoihin, joita ilmansaasteiden on todettu aiheuttavan.

Lisätietoja:

• Eri ilmansaasteiden pitoisuustrendejä pääkaupunkiseudulla: hsy.fi/pitoisuustrendit
• Eri päästölähteiden päästötrendejä pääkaupunkiseudulla: hsy.fi/paastotrendit
• Ilmansaasteiden pitoisuudet avoimena datana: Pääkaupunkiseudun ilmansaastepitoisuudet – HSY

Katajanokan terminaali
Remontin aikana terminaalin sisävessat ovat pois käytöstä. Asiakkaiden käyttöön on järjestetty väliaikaiset WC-tilat terminaalin ulkopuolelle.

Laivamatkustajilla on lähtöselvityksen jälkeen pääsy 2. kerroksen ravintolaan, jossa sisävessat ovat käytössä. Lipuntarkastusportit avautuvat noin 2–2,5 tuntia ennen laivan lähtöä.

Olympiaterminaali
Remontin aikana terminaalin sisävessat eivät ole käytössä. Asiakkaita varten on järjestetty väliaikaiset WC-tilat terminaalin ulkopuolelle.

Pahoittelemme remontista aiheutuvaa haittaa ja kiitämme ymmärryksestä.

Pyöräkaappi toimii kätevästi Knoxy-sovelluksella, joka on ladattavissa App Storesta sekä Play -kaupasta. Sovelluksen kautta pyöräpaikan voi myös varata etukäteen. 

Pyöräparkin avajaistapahtumaa vietetään keskiviikkona 13.5. klo 12–16 Länsiterminaali 2:n edustalla. Tapahtumassa on paikalla pyöräkaapin toimittajalta Kaskea Groupilta Henri Winter, joka opastaa palvelun käytössä ja kertoo pyöräparkin ominaisuuksista. Lisäksi sadalle ensimmäiselle kävijälle tarjotaan pullakahvit. 

Pyöräparkki tukee kestävää liikkumista ja helpottaa satamaan saapumista pyörällä. Kun terminaaliin voi tulla vaivattomasti myös polkupyörällä, koko matkaketju kotoa laivalle toimii sujuvasti. Pyörällä saapuminen on osa vähäpäästöisempää matkaketjua ja sataman tavoitetta kehittää entistä kestävämpiä matkustajapalveluita. 

Terminaalin edustalta löytyy myös pyörätelineitä, johon pyörän voi jättää maksutta matkan ajaksi. Lisäksi terminaalin läheltä löytyy Kaupunkipyöräasema. 

Pyöräparkki sijaitsee aivan Länsiterminaali 2:n sisäänkäynnin läheisyydessä, joten pyörän voi jättää helposti säilytykseen ennen matkaa. Palvelu sopii niin päivämatkalaisille kuin pidemmälle reissulle lähteville. Terminaalilta löytyy yhteensä 6 pyöräkaappia, eli kun varaat paikan pyörällesi, saat sille oman kaapin. Pyöräparkin hinta on 0,20 €/tunti, ja se maksetaan sovelluksen kautta. Mikäli varaat paikan ennakkoon, varausmaksu on 1 €. 

Avajaistapahtuma järjestetään valtakunnallisen Pyöräilyviikon (8.–17.5.2026) aikana. Viikon tavoitteena on kannustaa yhä useampia pyöräilemään arjessa ja vapaa-ajalla. 

Tervetuloa tutustumaan uudistuneeseen pyöräparkkiin!

Näin käytät Knoxya:

1. Lataa Knoxy-sovellus sovelluskaupasta ja rekisteröidy käyttäjäksi. 
2. Etsi pysäköintipiste sovelluksesta. 
3. Valitse vapaa kaappi ja avaa ovi sovelluksen avulla. 
4. Työnnä pyöräsi kaapin sisään, sulje ovi ja pysäköintisi alkaa. 
5. Kun lopetat pysäköinnin, avaa ovi sovelluksesta, ota pyöräsi kaapista ja sulje ovi.

Kesätyöntekijöitä työskentelee muun muassa viestinnässä, matkustaja- ja rahtiliiketoiminnassa, kunnossapidossa sekä IT-tehtävissä. Tehtävät tarjoavat mahdollisuuden kartuttaa kokemusta ja tutustua monipuoliseen työympäristöön. 

Helsingin Sataman ihmisistä ja kulttuurista vastaavan johtajan Katja Riikolan mukaan kesätyöt ovat tärkeä tapa tarjota nuorille mahdollisuuksia työelämään tutustumiseen. 

– Haluamme tarjota nuorille mahdollisuuden saada kokemusta työelämästä, oppia uutta ja nähdä, kuinka monenlaisia tehtäviä satamassa tehdään. Kesätyöntekijät tuovat samalla työyhteisöön uusia näkökulmia ja energiaa, Riikola sanoo. 

Kesätöiden tarjoaminen on Satamalle myös osa sosiaalisen vastuullisuuden kokonaisuutta. Monelle kesätyö toimii ensimmäisenä askeleena työelämään, ja osa palaa Satamaan myöhemmin uudelleen eri rooleissa. 

Kesätyöntekijöitä työskentelee muun muassa matkustajaliiketoiminnan osastolla palveluvastaavina. Matkustajaliiketoiminnan johtaja Kaj Takolanderin mukaan palveluvastaavilla on tärkeä rooli Sataman kesässä. 

– Kesä on matkustajaliikenteessä vuoden vilkkainta aikaa. Palveluvastaavat auttavat varmistamaan, että matkustaminen sujuu terminaaleissa mahdollisimman mutkattomasti ja asiakkaita palvellaan hyvin. Odotamme koko tiimin kanssa innolla kesän käynnistymistä ja uusien työkavereiden aloittamista, Takolander sanoo. 

Kesän aikana kesätyöntekijöiden arkea ja kokemuksia voi seurata Helsingin Sataman somekanavissa. 

• Satama-alueelle ajo säilyy vanhalla paikallaan Ehrenströmintiellä. 
• Olympiaparkkihalliin ajetaan edelleen terminaalin alta entiseen tapaan. 

Lähtöselvitysreitillä on kolme lähtöselvityspistettä ja riittävästi ajokaistoja sujuvan laivaan nousun varmistamiseksi.

Matkustajaliikenteen lähtöselvityksen ajoreittien muutos on Helsingin Sataman laajojen uudistusten ensimmäisiä askelia Eteläsatamassa. Tulevaisuudessa Tukholman matkustaja-autolauttaliikenne tullaan keskittämään kokonaan Katajanokalle ja Tallinnan liikenne Länsisatamaan. Säännöllinen laivaliikenne Eteläsatamassa tulee päättymään 2030-luvulla ja Eteläsataman alue tulee kaupunkilaisten kannalta nykyistä monipuolisempaan käyttöön.

Lue lisää sataman uudistuksista.

Esplanadit ja sivukadut sekä Senaatintorin ympäristö on suljettu ajoneuvoliikenteeltä 30.4. kello 15–21 Mantan lakituksen takia. Alueella on pysäköintikielto.

Vappupäivänä 1.5. Iso Puistotie on suljettu yleiseltä liikenteeltä. Ehrenströmintie ja Merisatamanranta ovat osin yksisuuntaisia, ajosuunta on länteen Olympiaterminaalista. Puistokatu on yksisuuntainen itään päin.

Joukkoliikenteessä on vappuaattona käytössä perjantain aikataulu, vappupäivänä 1.5. sunnuntaiaikataulut.

Lue lisää:

Joukkoliikenne vappuna 30.4.–1.5. – HSL

Helsingin kaupungin vappu-uutinen

Helsingin ja Tallinnan välinen reitti on sähköistyvälle liikenteelle optimaalinen. Suuret volyymit ja tiheät vuorovälit tekevät siitä täydellisen käytävän sähkö- ja hybridialuksille. Tästä kertoo myös se, että reitillä on käynnistetty Vihreä Käytävä -hanke, joka on satamien, kaupunkien ja varustamojen yhteinen ponnistus mahdollisimman puhtaiden ja ympäristöystävällisten laivamatkojen eteen.

Jotta Helsinki säilyy Euroopan vilkkaimpana kansainvälisenä matkustajasatamana ja houkuttelevana rahtiväylänä, meidän on pystyttävä tarjoamaan laivoille se, mitä ne tulevaisuudessa eniten janoavat: puhdasta sähköä. Emme halua rakentaa tulevaisuuden satamaa, jossa on menneisyyden sähköjärjestelmä.

Käytännössä tämä tarkoittaa massiivista urakkaa. Suunnittelemme parhaillaan järeän sähkökaapelin vetämistä Salmisaaresta Länsisatamaan ja sieltä merikaapelia Hernesaareen risteilyaluksille. Kyseessä ei ole mikään mökkiviikonlopun tee-se-itse-projekti, sillä varaudumme jopa 100 megawatin piikkitehoon.

Havainnollistettuna tämä piikkiteho vastaa kokonaisen keskisuuren suomalaisen kaupungin, kuten Kuopion, sähkönkulutusta kylmänä talvipäivänä. Rakennamme siis satamaan oman, erillisen sähkön valtaväylän, jotta naapuruston pistorasioissa jännite pysyy tasaisena, vaikka rannassa ladattaisiin hetkellisesti kokonaista kaupunkia.

Miten meriliikenteen sähköistyminen sitten tarkoittaa käytännössä Jätkäsaaren asukkaalle? Ennen kaikkea se tarkoittaa naapurustorauhaa ja puhtaampaa kaupunki-ilmaa. Kun laiva kytkeytyy maasähköön, sen omat apukoneet sammuvat. Silloin hiljenee se matalataajuinen humina, joka on perinteisesti kuulunut satama-alueen äänimaisemaan. Samalla korsteenien viimeisetkin savukiehkurat katoavat, kun jatkuvasti kallistuvaa dieseliä ei tarvitse polttaa sähkön tuottamiseksi laiturissa ollessa. Myös merenelävät kiittävät, kun vedenalainen melu vähenee.

Satama muuttuu logistiikkasolmusta energiakeskukseksi. Arvioimme, että sähkön kysyntä satamassa kolminkertaistuu vuoteen 2030 mennessä ja peräti viisitoistakertaistuu vuoteen 2050 mennessä. Tämä ei johdu vain laivoista, vaan myös sataman työkoneiden, bussien ja raskaiden rekkojen sähköistymisestä. Meille Helsingin Satamassa tämä on tietoinen valinta. Haluamme olla edelläkävijöitä, jotka mahdollistavat varustamoille siirtymän pois fossiilisesta taloudesta. Samalla kannamme vastuumme siitä, että sataman toiminta ja tiivis kaupunkiasuminen sovitetaan yhteen entistä kestävämmin. Teemme työtä sen eteen, että tulevaisuuden satama on paitsi tehokas, myös hiljainen ja päästötön naapuri.

Kaj Takolander
matkustajaliiketoiminnan johtaja

Teksti on julkaistu alun perin Jätkäsaari-Ruoholahti-lehden numerossa 04/2026

Helsingissä liikkuvan matkailijan käytössä on tulevanakin kesänä joukkoliikenteen ja taksien lisäksi myös yhteiskäyttöiset kaupunkipyörät. Kaupunkipyöräpalvelun voi ottaa käyttöön koko kaudeksi, kuukaudeksi, viikoksi tai päiväksi. Kaupunkipyörien käyttäjäksi rekisteröityminen ja palveluiden ostot tehdään osoitteessa hsl.fi/kaupunkipyörät.

Kaikki kaupunkipyöräasemat ja pyörien määrän kullakin asemalla voi tarkistaa kätevästi Reittioppaasta. Reittiopas näyttää myös reitit kaupunkipyörillä, kun pyörän lisää kulkuneuvovaihtoehdoksi Reittioppaan asetuksissa.
Katso kaupunkipyöräasemat.

Talouskehitys oli vuonna 2025 vakaata. Konsernin liikevaihto oli 102,6 milj. euroa ja kannattavuus säilyi hyvällä tasolla.  

Matkustajaliikenteen kesän huippusesonki oli vilkas, ja lähialueilla matkustaminen selvästi kiinnosti. Myös kansainvälisillä turisteilla oli kiinnostusta Itämerellä matkustamiseen, vaikka matkustusmäärät eivät vielä huippuvuosien lukemia tavoitakaan. Säännöllisessä linjaliikenteessä matkustajien määrä päätyi edellisen vuoden tasolle, minkä lisäksi kansainvälisten risteilyvieraiden määrä kasvoi yli neljänneksellä. 

Konsernin kokonaistavaramäärä jäi hieman edellisestä vuodesta, mutta yksiköidyn tavaraliikenteen määrä vastasi edellisen vuoden tasoa. Suomalaiset olivat varovaisia kuluttamisessaan ja rakentaminen oli yhä vähäistä, mikä näkyi myös Suomeen tuotujen materiaalien määrissä.   

Keskustan satamatoimintojen keskittämisessä edettiin toteuttamisvaiheeseen. Länsisataman vanhan T1 terminaalin purku valmistui, ja elokuussa aloitettiin Länsisataman eteläkärjen laiturin laajennus. Askel eteenpäin oli myös kaupunginvaltuuston päätös satamatunnelin asemakaavasta.  

Vastuullisuuden saralla saavutettiin tärkeä virstanpylväs, kun yhtiön omat ilmanpäästöt saatiin painettua minimiin. Jo vuosia satamassa on vähennetty energiankäyttöä ja viime vuonna kaikki ostettu energia oli hiilivapaata. Lisäksi satama kompensoi liikematkustuksensa sekä muutaman auton ja työkoneen tuottaman päästöjen määrän hankkimalla vapaaehtoisia hyvityksiä suomalaisista metsityshankkeista.  

Asiakas- ja matkustajatyytyväisyystutkimusten mukaan Helsingin Sataman toimintaan ollaan edelleen varsin tyytyväisiä. Henkilöstötutkimuksen tulosten perusteella satama sai Great Place to Work -sertifikaatin, joka on maailmanlaajuisesti käytössä oleva tunnustus hyvästä työntekijäkokemuksesta. Lisäksi vuosi 2025 oli tunnetun mittaushistorian ensimmäinen, jonka aikana organisaation työntekijöille ei sattunut yhtään poissaoloon johtanutta työtapaturmaa. 

Helsingin Sataman vuosikertomus 2025 on julkaistu Sataman nettisivuilla suomeksi ja englanniksi. 

Tulevasta kaudesta on odotettavissa vilkas. Risteilyalukset tuovat Helsinkiin paljon kansainvälisiä matkailijoita, ja erityisesti kääntöalusten määrän kasvu lisää matkailijoiden viipymää kaupungissa.

– Kauden alku on meille tärkeä hetki. Olemme valmistautuneet huolella ja valmiina ottamaan alukset ja matkustajat vastaan heti alusta alkaen, sanoo Helsingin Sataman risteilypäällikkö Jukka Haarni.

– Kausi alkaa tänä vuonna varhain, ja jäätilannetta saatiin jännittää ihan viime metreille asti. On hienoa, että pääsemme käynnistämään kauden jo maaliskuussa, Haarni iloitsee.

Kaudella 2026 Helsinkiin saapuu 15 niin sanottua kääntöalusta, joista kahdeksan on suuria, useiden tuhansien matkustajien aluksia. Kääntöalus tarkoittaa sitä, että alus vaihtaa matkustajat Helsingissä.

– Kääntöalusten määrän kasvu on meille erittäin tärkeä kehityssuunta, ja olemme tehneet sen eteen pitkäjänteisesti työtä. On hienoa nähdä, että Helsinki toimii yhä useammin risteilyjen vaihtosatamana, sanoo Helsingin Sataman matkustajaliiketoiminnan johtaja Kaj Takolander.

Vaihtokäynnit ovat kaupungin kannalta merkittäviä, sillä matkustajat viipyvät Helsingissä pidempään, yöpyvät täällä ja käyttävät palveluita ennen tai jälkeen risteilyn.

– Helsinki on helposti saavutettava ja toimiva kokonaisuus sekä matkustajille että varustamoille. Tämä näkyy myös kasvavana kiinnostuksena vaihtokäynteihin, Takolander sanoo.

Helsingin vahvuuksia vaihtosatamana ovat sujuvat lentoyhteydet suurkaupunkeihin, kompakti ja helposti saavutettava kaupunki, riittävä hotellikapasiteetti sekä sataman sijainti lähellä keskustaa. Risteilykausi jatkuu vilkkaana loppuvuoteen saakka, ja aluskäyntejä nähdään useilla satama-alueilla eri puolilla kaupunkia.

Ensikertalaisia on tulossa tänä vuonna 5 kappaletta:

• Mein schiff Relax 20.5.
• Evrima 20.7.
• Ambition 1.8.
• Scenic Eclipse II 15.8.
• Regatta 17.10.

Kauden aikana saapuvat vaihtoalukset:

• Insignia: 20.6.
• Norwegian Sun: 24.6., 12.7., 26.7., 13.8., 29.8., 14.9., 2.10.
• Le Champlain: 15.7., 2.8., 17.8.
• Le Commandant Charcot: 24.11., 3.12., 12.12., 21.12.
• Regatta 17.10.

Kaikki Helsinkiin saapuvat kansainväliset risteilijät löydät täältä.