Helsingin Satama keskeyttää satamatunnelin toteuttajaosapuolen eli rakentajan hankintamenettelyn ja käynnistää uuden kilpailutuksen loppuvuoden 2026 aikana. Tunnelin tekninen suunnittelu, siihen liittyvät tutkimukset sekä lupavalmistelu jatkuvat koko ajan kilpailutuksen rinnalla. Tällä hetkellä uudelleenkilpailutuksella ei arvioida olevan vaikutuksia hankkeen kokonaisaikatauluun tai kustannusarvioon.

– Markkinaoikeuden päätöksen jälkeen arvioimme huolellisesti hankkeen etenemisvaihtoehtoja. Uudelleenkilpailutus on selkein tapa edetä ja varmistaa, että hankkeelle valitaan sopivin toteuttaja, sanoo Helsingin Sataman tekninen johtaja Pekka Hellström.

Satamatunneli toteutetaan allianssimallilla, jossa tilaaja, suunnittelijat ja rakentaja työskentelevät hankkeessa yhdessä. Tilaajana toimii Helsingin Satama, ja suunnittelijat on valittu jo aiemmin. Nyt kilpailutetaan viimeinen puuttuva osapuoli eli tunnelin rakentaja.

Hankkeen tämänhetkinen aikataulu

• Loppuvuosi 2026: uusi kilpailutus käynnistyy
• Kevät 2027: rakentaja valitaan
• Kesä 2027: allianssin kehitysvaihe alkaa ja kestää noin kymmenen kuukautta
• Syksy 2028: investointipäätös tunnelin rakentamisesta
• Loppuvuosi 2032: satamatunneli valmistuu

Lisätietoa:

Pekka Hellström, tekninen johtaja, pekka.hellstrom@portofhelsinki.fi, 040 334 5804

Mihail Tchitcherin, hankeviestintäpäällikkö, mihail.tchitcherin@portofhelsinki.fi, 040 515 1137

Lue lisää satamatunnelista täältä.

Vuosaaren alueella, erityisesti satamaan johtavilla väylillä, liikkuu tuolloin tavallista enemmän pelastusajoneuvoja. Harjoitus ei rajoita normaalia liikkumista alueella. Yleisön ei ole mahdollista seurata harjoitusta.

Helsingin Pelastuslaitos on laatinut ulkoisen pelastussuunnitelman myös Vuosaaren satamaan. Suunnitelmissa määritellään toimenpiteet, joilla onnettomuudet ja niistä aiheutuvat seuraukset voidaan rajata ja hallita mahdollisimman tehokkaasti. Ulkoisiin pelastussuunnitelmiin liittyviä suuronnettomuusharjoituksia järjestetään vähintään kolmen vuoden välein.

Lue lisää Helsingin ulkoisista pelastussuunnitelmista

Olemme viime vuosina tehneet Lapinlahden puistossa töitä sen eteen, että kirvelilattakoille riittää sopivia elinympäristöjä myös tulevaisuudessa. Syynä on suunnitteilla oleva satamatunneli, jonka rakentaminen vaikuttaa osaan mukulakirvelin ja kirvelilattakoin nykyisistä esiintymistä.

Kyseisellä perhosella on hyvin tarkat vaatimukset elinympäristölleen. Sen toukat tarvitsevat ravinnokseen mukulakirvelin kukintoja. Turvataksemme elinolosuhteet myös jatkossa olemme istuttaneet kasvia eri puolille puistoa seuraten, lähtevätkö uudet kasvustot kehittymään ja löytävätkö kirvelilattakoit aikanaan niiden luokse.

Kesä 2026 rikkoi jälleen ennätyksiä

Tämän kesän selvityksissä saimme konkreettisen merkin siitä, että hyvityssunnitelman mukainen työmme tuottaa tulosta. Uudella mukulakirvelialueella kasvoi jo lähes 200 kukkivaa kasvia, joiden joukosta löydettiin 23 kirvelilattakoin toukkaa. Ensimmäistä kertaa pystyttiin siis osoittamaan, että kirvelilattakoi on löytänyt perille uudelle elinalueelleen ja käyttänyt sitä lisääntymiseen.

Hyviä uutisia saatiin muualtakin puistosta. Kesän seurannassa löydettiin yhteensä 360 kirvelilattakoin toukkaa, kun vuotta aiemmin niitä havaittiin 294. Ravintokasvi-mukulakirvelin kasvu puolestaan oli yli tuplaantunut viime vuoden havainnoista.

Oikea hoito auttaa kasvia menestymään

Kesän vaihtelevat säät näyttävät sopineen mukulakirvelille hyvin, mutta hyvä kehitys ei ole kuitenkaan vain säiden ansiota.

Kasvualueiden hoitoa on viime vuosina muutettu kasville sopivammaksi. Kasvustoja esimerkiksi niitetään vasta siemenvaiheen jälkeen, ja yksittäisiä mukulakirveleitä on opittu säästämään nurmikonleikkuun yhteydessä. Näin kasvit ehtivät lisääntyä ja levitä uusiin paikkoihin.

Mukulakirvelistä hyötyy moni muukin laji

Mukulakirvelikasvustot ovat tärkeitä myös muille hyönteisille. Vuosien 2024–2026 seurannoissa kasvustoilla on havaittu kymmeniä muita hyönteislajeja, joista monet ovat tärkeitä pölyttäjiä. Vaikka mukulakirvelin kukinta-aika on melko lyhyt, tarjoavat sen kukat runsaasti ravintoa hyönteisille. Seurantojen perusteella mukulakirvelikasvustot tukevatkin puiston luonnon monimuotoisuutta paremmin kuin matalaksi leikatut, pääasiassa heinäkasveista koostuvat nurmialueet. Tämä koskee sekä puiston aiempia mukulakirvelikasvustoja että viime vuosina hyvityssuunnitelman mukaisesti tuotettuja kasvustoja.

Vaikka tulokset ovat hyviä, työmme ei ole vielä valmis. Hyvitysalueiden kehitystä seurataan myös tulevaisuudessa, uusia mukulakirveleitä kylvetään ja kasvustoja hoidetaan, jotta ne pääsevät vakiintumaan. Kesän 2026 tärkein uutinen on kuitenkin helppo kiteyttää: uusi istutusalue ei jäänyt tyhjilleen. Kirvelilattakoi löysi sinne itse.

Kristina Salomaa
Kirjoittaja on Helsingin Sataman maankäytön suunnittelupäällikkö

Kesällä saimme maaliin yhden hankkeen näyttävimmistä työvaiheista, kun valtavat laiturielementit asennettiin paikoilleen keskellä vilkkainta matkustajasesonkia. Näky herätti luonnollisesti paljon paikallista mielenkiintoa, ja monet asukkaat seurasivatkin työvaiheita retkituoleista Jätkäsaaren rannoilta. Laajennusurakka jatkuu vielä vuoden päivät, kun merelle luodaan kirjaimellisesti uutta Helsinkiä.

Länsisataman kehittäminen on osa suurempaa kokonaisuutta, jossa koko Tallinnan-liikenne keskitetään Jätkäsaareen 2030-luvulla. Projektille tämä tarkoittaa jatkuvaa tasapainottelua: matkustaja- ja rahtiliikenteen on pystyttävä jatkumaan mahdollisimman häiriöttömästi samalla kun töiden on edettävä aikataulussa. Se edellyttää huolellista vaiheistusta, vahvaa projektinhallintaa sekä avointa yhteistyötä sataman eri toimijoiden ja lähialueen asukkaiden kanssa.

Mutta mitä tämä kaikki tarkoittaa Jätkäsaaren ja Ruoholahden asukkaille?

Uudistustyöt eivät palvele vain matkustajia ja rahtia, vaan ne muovaavat koko kaupunginosan tulevaisuutta. Isojen infrahankkeiden rakentaminen tiiviisti asutussa ympäristössä vaatii aina sovittamista asukkaiden arkeen. Toistaiseksi suurin osa työstä – suuret laiturirakenteet ja meritäytöt – tapahtuu suljetulla satama-alueella, joten sen näkyminen asukkaiden arjessa on vielä vähäistä. Seuraavat vaiheet tulevat kuitenkin lähemmäs: satamatunnelin ja uuden terminaalin jatkosuunnittelu etenee, ja molemmat tulevat aikanaan näkymään ja välillä myös kuulumaan lähialueen asukkaille. Lopputuloksena Jätkäsaaren viihtyisyys kuitenkin paranee entisestään. Hankkeista kerromme lisää sitä mukaa, kun ne etenevät.

Hyvä naapuruus ei synny pelkillä tiedotteilla, vaan kohtaamisissa. Siksi olimme mukana myös syyskuun Hyvän Tuulen Festissä Hyväntoivonpuistossa, jossa pääsimme kertomaan Länsisataman tulevaisuudesta suoraan asukkaille, ja ennen kaikkea kuuntelemaan heidän kysymyksiään ja huoliaan. Erityisesti tuleva satamatunneli ja sähköistyvä meriliikenne puhuttivat, ja moni halusi yksinkertaisesti tietää, mitä työmailla oikeastaan tapahtuu. Mitä isompiin rakennusvaiheisiin edetään, sitä tärkeämpää avoin vuoropuhelu on. Hyvä tilaisuus kuulla hankkeiden suunnittelutilanteesta ja työmaiden vaiheista on 16.11., kun olemme Jätkäsaari-seuran organisoimassa syystapahtumassa kertomassa uudistuksistamme.

Kolumni julkaistiin Jätkäsaari-Ruoholahti-lehdessä 2.10.2026. Pääset lukemaan lehden täältä.

Meriliikenne kuljettaa suuren osan maailmankaupan tavaroista, joten sen päästöjen vähentäminen on olennainen osa ilmastonmuutoksen hillintää.

Lyhyillä ja säännöllisillä merireiteillä ratkaisuja etsitään hybridi- ja täyssähköisistä aluksista. Akuilla kulkeva alus ei matkan aikana tuota polttoaineen palamisesta syntyviä päästöjä. Pitkillä matkoilla täyssähköisyys ei kuitenkaan vielä ole realistista, vaan ratkaisuja etsitään esimerkiksi metanolista.

Sähköistymisen hyödyt alkavat silti jo laiturissa. Satamassa laivan tarvitsema sähkö tuotetaan usein polttoainetta käyttävillä apumoottoreilla. Kun taas alus kytketään laiturissa sataman sähköverkkoon, voidaan apumoottorit sammuttaa. Näin vähenevät ilmastopäästöt, ilman epäpuhtaudet ja melu – hyödyn voi sekä kuulla että hengittää.

Maista tarjottavan sähkön avulla satamakäynnin aikaiset ilmastopäästöt voivat pienentyä jopa 80 prosenttia, kun kytkennät tehdään nopeasti.

Sähköistymisen ilmastohyöty riippuu tietenkin siitä, miten sähkö on tuotettu. Meidän aluksille tarjoamamme sähkö on jo pitkään hankittu hiilivapaista lähteistä.

Ensimmäinen maasähköjärjestelmä Katajanokalla valmistui jo vuonna 2012. Nykyään kaikissa satamanosissamme on osalla laituripaikoista mahdollisuus kytkeytyä maasähköön ja näitä laitureita käytetään yli puolella aluskäynneistä. Vuosaaren satamassa maasähköä käyttävät Finnlinesin Helsingin ja Travemünden välillä liikennöivät alukset.

Nyt maasähkön tarjoamista selvitetään Vuosaaren satamassa myös konttialuksille. Tämä edellyttää alustyyppiin sopivaa tekniikkaa, turvallisia kaapeliratkaisuja ja riittävän vahvaa sähköverkkoa. Paljon on vielä yksityiskohtia ratkottavaksi.

Tulevaisuudessa sähköä tarvitsevat laivojen lisäksi yhä enemmän myös työkoneet, terminaalit ja maaliikenne. Sähköenergian tarve satamissa tulee kasvamaan dramaattisesti.

Satamien sähköistyminen ei yksin ratkaise merenkulun ilmastohaastetta, mutta maasähkö on toimiva ratkaisu jo nyt. Jokainen sammutettu apumoottori vie kohti kestävämpää merenkulkua ja viihtyisämpiä satamakaupunkeja.

Andreas Slotte,
vastuullisuus ja HSEQ -päällikkö,
Helsingin Satama

Erityisen hienoa on, että yhä useampi risteily alkaa Helsingistä tai päättyy tänne. Kyse on kääntöristeilyistä, joissa alus vaihtaa matkustajansa kaupungissa.

Helsingin kannalta tällä on suuri merkitys. Päivävierailulla matkustajilla on muutama tunti aikaa tutustua kaupunkiin. Kääntöristeilymatkustaja viipyy täällä pidempään. Moni saapuu Helsinkiin päivää tai paria ennen risteilyä tai jää tänne sen jälkeen. Silloin ehtii kävellä kaupungilla, istahtaa kahvilaan, syödä paikallisessa ravintolassa ja kokea kulttuuria.

Tänä vuonna Helsinkiin odotetaan noin 30 000 kääntömatkustajaa. Se tarkoittaa uusia asiakkaita hotelleille, ravintoloille, kaupoille, takseille ja kulttuuripalveluille eri puolilla pääkaupunkiseutua.

Tämä on pitkäjänteisen yhteistyön tulosta. Me Helsingin Satamassa rakennamme toimivat puitteet aluksille, mutta onnistumiseen tarvitaan koko kaupunkia. Jokainen onnistunut vierailu vahvistaa Helsingin asemaa risteilyjen lähtö- ja päätepisteenä.

Risteilyliikenteen viime vuodet ovat olleet vaikeita. Korona pysäytti liikenteen, ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan poisti Pietarin risteilyreiteiltä. Helsinki joutui rakentamaan asemansa uudelleen. Nyt tehty työ kantaa hedelmää. Risteilyliikenne kasvaa täällä nopeammin kuin maailmalla ja Pohjois-Euroopassa keskimäärin.

Helsingin vahvuudet ovat lähellä ja helposti koettavissa. Täällä meri on osa kaupunkia, luontoon pääsee hetkessä ja saman päivän aikana ehtii saunaan, museoon ja hyvän ruoan ääreen. Kaupunki on puhdas, turvallinen ja sopivan kokoinen. Meille arkiset asiat ovat maailmalla todellisia valtteja.

Matkailijat etsivät paikallisia makuja, tarinoita ja elämyksiä. Helsingillä on niitä runsaasti. Nyt tarvitsemme kunnianhimoa tuoda ne rohkeasti esille. Kääntöristeilyjen kasvu kertoo, että Helsinki kiinnostaa. Meidän tehtävämme on rakentaa tästä kiinnostuksesta työtä, kasvua ja uusia syitä palata.

Juttu on alun perin julkaistu Helsingin Uutisissa.

Maaliskuussa käynnistynyt TIETO26 on laaja tietoyhteiskunnan valmiusharjoitus, joka kehittää yritysten, viranomaisten ja kolmannen sektorin keskinäistä tiedonvaihtoa, viestintää, toimintamalleja ja tilannekuvan muodostamista laaja-alaisten ja laajavaikutteisten häiriötilanteiden aikana.

Harjoituksessa simuloidaan erilaisia kriisitilanteita, joissa testataan yritysten välistä yhteistyötä, jatkuvuudenhallintaa ja varautumista.

”Yli 95 % Suomen ulkomaantavarakaupasta kulkee meritse satamien kautta, joten merikuljetusten toimintavarmuus ja satamien toiminnan jatkuvuus kaikissa olosuhteissa on Suomelle elintärkeää​”, muistuttaa Esa Salonen, Helsingin Sataman ICT-päällikkö.

”Helsingin Sataman kautta kulkee iso osa Suomen ulkomaankaupan elintarvikkeista ja muista kulutustavarasta, joten olemme tärkeä osa elintarvikehuollon toimitusketjua. Niin arkena kuin poikkeusoloissa esimerkiksi ruoan, vaatteiden, lääkkeiden ja energian tulee kulkea ja ihmisten pitää pystyä liikkumaan.”

Suomessa on varauduttu monenlaisiin uhkatilanteisiin, mutta esimerkiksi laajat kyberhyökkäykset voisivat pahimmillaan aiheuttaa vakavia häiriötilanteita yhteiskunnan toimintaan.

”Häiriö on ketjureaktio ja ketju on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki, siksi on mielenkiintoista päästä jälleen harjoittelemaan yhdessä”, Salonen avaa harjoittelun merkitystä.
”Harjoittelu tarjoaa mahdollisuuden löytää haavoittuvuuksia ennen kuin rikolliset sen tekevät. Siinä oppii paljon oman toiminnan parantamisesta ja saa samalla kokonaiskuvaa toimintaympäristöstä: miten ongelmat jossain osassa toimitusketjua heijastuvat muihin.”

Helsingin Satamassa digitaalisen tiedon turvallisuudesta huolen pitäminen on osa yhtiön ja satamayhteisön laadukasta tekemistä.
”Meillä turvallisuustyötä on tehty pitkäjänteisesti, meillä on vahvoja kumppaneita ja henkilöresurssejakin on vahvistettu. Myös johdon tietoisuus uhista ja niihin varautumisesta on kasvanut merkittävästi, ja olemme koko satamakonsernin tasolla sitoutuneet turvallisuuden kehittämiseen”, Salonen listaa.

Helsingin säännöllisessä linjaliikenteessä* kulki tammi-elokuussa 6,6 miljoonaa matkustajaa, mikä on 1,3 % vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. 

Vilkkain oli Helsingin ja Tallinnan välinen reitti 5,2 miljoonalla matkustajallaan (-1,8 %). Viron ja Suomen pääkaupungeilla on tiiviit yhteydet monella tapaa, ja suomalaisille Tallinna on myös erittäin merkittävä läpikulkukaupunki matkalla Keski-Eurooppaan.

Travemünden reitillä kulki tammi-elokuussa 0,1 miljoonaa matkustajaa (+3,3 %) ja Tukholman reitillä 1,2 miljoonaa matkustajaa (+1,1 %).

”Moni kulkee laivalla työ- tai asiointimatkojaan naapurimaihin, mutta kesällä valtaosa matkustajista oli lomailijoita. Huippusesonki, eli kesä-, heinä- ja elokuu oli aika lailla samoissa edellisen kesän kanssa. Voi olla, että tänä vuonna ei Tallinnassa ollut ihan yhtä hyvää konserttitarjontaa kuin edellisenä”, pohtii Helsingin Sataman matkailuliiketoiminnasta vastaava johtaja Kaj Takolander.

Kääntöristeilyt** tuovat Helsinkiin pidempään viipyviä vieraita

Elokuun loppuun mennessä kaupunkiin oli saapunut yhteensä 87 kertaa kansainvälinen risteilijä, ja niiden kyydissä 167 810 risteilyvierasta, mikä on lähes 40 % edellisen vuoden vastaavaa aikaa enemmän. Kansainvälinen risteilykausi jatkuu nykyisin Helsingissä läpi vuoden, joskin kesäkausi on vilkkain.

”Olemme tyytyväisiä siihen, että muutaman vuoden tauon jälkeen useat suuret risteilyalukset vaihtavat matkustajansa Helsingissä. Kun matka alkaa Helsingistä tai päättyy tänne, matkailijalla on mahdollisuus viettää kaupungissa pidempi aika, kokea omatoimisesti kulttuuria ja tutustua paikkoihin paremmalla ajalla kuin lyhyellä päiväpiipahduksella. Pääkaupunkiseudun matkailuala saa piristysruiskeen, kun entistä useammat risteilyvieraat viettävät täällä aikaa ja yöpyvät kaupungissa”, Takolander jatkaa.

 ”Olemme ottaneet käyttöön Hernesaareen risteilylaitureilla terminaalihallin, jossa mm. risteilyvieraiden lähtöselvitys, matkalaukkujen käsittely ja rajatarkastukset hoidetaan. Siinä on aika säpinä, kun esimerkiksi lähes täyden Norwegian Sunin reilut 2000 matkustajaa lopettavat risteilynsä ja saman verran uusia nousee matkaan uudelle risteilykierrokselle. Uudet järjestelyt ovat sujuneet jouhevasti ja olemme voineet tarjota matkustajille sujuvaa matkantekoa yhdessä matkanjärjestäjien, laiva-agenttien ja viranomaisten kanssa”, Takolander kiittää.

Markkina elpyy – yksikkörahdin tuonti ja vienti kasvaa

Helsingin Satama on rahtiliikenteessä erikoistunut yksikkölastiin, eli sataman läpi kulkee tavaraa erityisesti merikonteissa, rekoissa ja perävaunuissa. Yksikkölastia kulki tammi-elokuussa yhteensä 791 330 yksikköä (+5,8 %) ja 8,4 M tonnia (+ 3,6 %).  Erityisesti konttiliikenne on ollut edellistä vuotta vilkkaampaa.

Helsingin Sataman kautta kulkevien yksikkölastien viennissä käänne parempaan näkyi jo viime vuoden jälkipuoliskolla ja tuonnissa kuluvan vuoden alussa.

Satamatilastot kertovat Suomen talouskasvun vauhdittumisesta. Suomen ulkomaankaupan muutokset näkyvät usein ensimmäisinä satamien tavaravirroissa ja vasta myöhemmin tavaran ostajien ja myyjien tilastoissa.

Tutustu tarkemmin aiheeseen:

Helsingin Sataman kuukausittain julkaistaviin liikennetilastoihin 

Tammi-elokuu 2026 -liikennetilasto

Kansainvälisten risteilyalusten aikataulut

*linjaliikenne = aikataulujen mukaan kulkeva säännöllinen laivaliikenne, mm. Tallinnan ja Helsingin väliä kulkevat matkustaja-autolautat. 

**kääntöristeily = kansainvälinen risteilijä vaihtaa matkustajansa kaupungissa.

Tämän vuoden Great Place To Work® -kyselyyn vastasi 91 prosenttia Helsingin Sataman henkilöstöstä. Vastaajista 86 prosenttia kokee Helsingin Sataman kokonaisuudessaan todella hyväksi työpaikaksi. Henkilöstön suositteluhalukkuutta kuvaava eNPS-luku oli 52. 

– Olemme todella iloisia siitä, että saimme sertifioinnin jälleen. Hyvä työpaikka rakentuu ennen kaikkea arjessa: siitä, miten teemme töitä yhdessä, kohtaamme ja arvostamme toisiamme ja pystymme vaikuttamaan omaan työhömme. Jokainen meistä vaikuttaa siihen, millainen työyhteisö ja kulttuuri meillä on, sanoo Helsingin Sataman henkilöstöjohtaja Katja Riikola.  

– Kyselyn tulokset kertovat vahvuuksistamme, mutta myös siitä, missä voimme vielä parantaa. Haluamme, että henkilöstön antama palaute näkyy konkreettisesti työarjen kehittämisessä, hän jatkaa. 

Great Place To Work® -sertifiointi on henkilöstötutkimukseen perustuva tunnustus hyvästä työntekijäkokemuksesta. Kyselyn tuloksia käydään Helsingin Satamassa tarkemmin läpi syksyn aikana yhdessä henkilöstön kanssa, ja niiden pohjalta valitaan tärkeimmät kehityskohteet. 

Uudistuksen ensimmäisen vaiheen myötä pysäköinnin verkkokauppa uudistui, ja varausten hallinta siirtyi Satamaparkki-palveluun.

Pysäköinnin maksaminen muuttuu digitaalisemmaksi ja pysäköinninvalvonta uudistuu 1.10.2026 

Helsingin Sataman pysäköintipalveluiden uudistuksen toinen vaihe alkaa 1.10.2026. Muutokset koskevat pysäköinnin ulkoalueiden maksutapoja, maksuautomaatteja sekä pysäköinninvalvontaa. Uudistuksen tavoitteena on sujuvoittaa pysäköintiä ja kehittää palveluita entistä digitaalisemmiksi. 

Pysäköintisovelluksiin muutoksia 

Aimo Park –sovelluksella maksaminen päättyy 30.9.2026. Moovy-sovellus aloittaa uutena maksutapana 1.10.26. Myös EasyPark– ja ParkMan -sovellukset jatkavat tuttuun tapaan maksutapoina. 

Pysäköintialueiden nimet uudistuvat

Osana pysäköintipalveluiden uudistusta myös joidenkin pysäköintialueiden nimet muutetaan. Nimimuutosten tavoitteena on yhtenäistää pysäköintialueiden nimeämistä sekä helpottaa alueiden löytämistä opasteissa, kartoissa ja sähköisissä palveluissa. 

1.10.2026 alkaen: 

• Länsisatama P2 (entinen T1), Tyynenmerenkatu 8 
• Länsisatama P3 (entinen T2), Tyynenmerenkatu 14 
• Katajanokka P1 (osa entistä P4-aluetta), Mastokatu 1 
• Katajanokka P6 (entinen P5 Drive In), Katajanokanlaituri 8 

Maksuautomaattien määrä vähenee 

Nykyiset ulkoalueiden maksuautomaatit poistuvat käytöstä 30.9.2026.

1.10 alkaen yksi maksuautomaatti jää palvelemaan Länsisataman Satamaparkkitalon asiakkaita.

Pysäköinninvalvonnan palveluntarjoaja vaihtuu

Helsingin Sataman pysäköinninvalvonnasta vastaa 1.10.2026 alkaen Ruutuluotsi. Nykyinen pysäköinninvalvonnan palveluntarjoaja Aimo Park päättää toimintansa sataman pysäköintialueilla syyskuun lopussa. 

Uuden palvelumallin tavoitteena on yhdistää tehokas pysäköinninvalvonta asiakaslähtöiseen palveluun. Pysäköintialueiden käyttäjille tarjotaan mahdollisuus asioida pysäköintiin liittyvissä kysymyksissä helposti ja saada apua erilaisissa pysäköintitilanteissa.

Pysäköintialueet kartalla 

Länsisatama: 

Katajanokka: 

Eteläsatama: 

Helsingin Satama kehittää Vuosaaren satamaa pitkäjänteisesti. Sataman laajennus turvaa suomalaisen ulkomaankaupan kustannustehokasta ja häiriötöntä kulkua. Vuosaaren sataman kautta kulkee keskimääräistä arvokkaampaa rahtia rekoissa ja merikonteissa. Myös tulevaisuudessa hyvin suunniteltu ja toimiva satamainfra on tärkeää suomalaisten sujuvalle arjelle, sillä Vuosaaren satama on Suomen johtava päivittäistavaran läpikulkusatama niin normaali- kuin poikkeusoloissa.
 
YVA-menettelyssä tarkastellaan hankkeen toteuttamatta jättämisen lisäksi kahta alustavaa laajennusvaihtoehtoa. Vaihtoehdoissa satama-aluetta laajennettaisiin merialueelle vaiheittain noin 25–30 hehtaarilla. Laajennukseen sisältyisivät uudet laiturit ja kenttäalueet, Ruusuniemenkanavan täyttäminen sataman liikennealueeksi sekä joko uuden meriväylän rakentaminen tai nykyisen telakan väylän parantaminen kääntöpaikkoineen. Myös mahdollisen aallonmurtajan tarvetta ja sijaintia selvitetään. Suunnitelmat ovat alustavia ja tarkentuvat arvioinnin ja teknisen suunnittelun edetessä.

YVA-menettelyssä selvitetään hankkeen rakentamisen ja toiminnan todennäköisesti merkittävät ympäristövaikutukset. Arvioinnissa tarkastellaan muun muassa vaikutuksia merialueen vedenlaatuun, virtauksiin ja sedimentteihin, vedenalaiseen luontoon, kalastoon, linnustoon ja luonnonsuojelualueisiin. Lisäksi arvioidaan vaikutukset liikenteeseen, meluun, ilmanlaatuun, ilmastoon, maisemaan, virkistyskäyttöön, veneilyyn sekä ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen. Rakentamisen aikaisia ja toiminnan aikaisia vaikutuksia arvioidaan erikseen.

Hanke sijoittuu luonto- ja virkistysarvoiltaan merkittävien alueiden läheisyyteen. Vaikutusten arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota meriluontoon, läheisiin luonnonsuojelu- ja Natura-alueisiin sekä Uutelan, Pikku Niinisaaren ja pienvenesataman ympäristöön.

YVA-menettely käynnistyy viranomaisten ennakkoneuvottelulla 1.9.2026. YVA-ohjelmassa esitetään hankkeen vaihtoehdot, arvioinnissa käytettävät menetelmät ja suunnitelma osallistumisen järjestämisestä. Ohjelman valmistuttua Lupa- ja valvontavirasto asettaa sen nähtäville alustavan arvion mukaan alkuvuonna 2027, jolloin viranomaiset, asukkaat, yhteisöt ja muut osalliset voivat esittää siitä lausuntoja ja mielipiteitä. YVA-ohjelma- ja YVA-selostusvaiheissa järjestetään yleisötilaisuudet.

YVA-menettely ei ole hankkeen lupamenettely tai rakentamispäätös. Arvioinnin tehtävänä on tuottaa tietoa hankkeen vaihtoehdoista, vaikutuksista ja haitallisten vaikutusten ehkäisemisestä jatkosuunnittelua, päätöksentekoa, kaavoitusta ja myöhempiä lupamenettelyjä varten. Tavoitteena on, että YVA-selostus asetetaan nähtäville syksyllä 2027.

Varsinainen laajennustyö ajoittuisi vaiheittain 2030–50-luvuille, Helsingin Sataman kehittämisohjelman loppupuolelle. Lue lisää Helsingin Sataman kehittämisohjelmasta.
 
Lisätietoja

Helsingin Satama Oy
Vesa Marttinen, liiketoimintajohtaja, rahti
vesa.marttinen(at)portofhelsinki.fi
+358 40 822 2910

Helsingin Satama Oy
Jaana Martikainen, projektipäällikkö
jaana.martikainen(at)portofhelsinki.fi
+358 40 759 7701

Ramboll Finland Oy
Antti Lepola, YVA-projektipäällikkö
antti.lepola(at)ramboll.fi
+358 40 588 7557

Lupa- ja valvontavirasto
Niklas Virkkala, ylitarkastaja
niklas.virkkala(at)lvv.fi
0295 254 915

Länsisataman hulevesien suodatuspilotissa testattiin Watecin kehittämiä kaivosuodattimia yhdeksässä hulevesikaivossa.  Kaivot sijaitsevat Länsisatamassa terminaali 2:n edustalla ja LJ8-laiturilla.

”Hulevedet johdetaan matkustajasatamissa mereen, ja siksi niiden mukana kulkeutuvien roskien ja mahdollisten haitta-aineiden vähentäminen on tärkeää. Vuosaaren tavarasatamassa hulevesien käsittely perustuu osin myös suljettuihin järjestelmiin”, kertoo ympäristöpäällikkö Anton Airas Helsingin Satamasta. 

Suodattimiin kertyi roskaa ja hiekoitushiekkaa

Hulevesien suodatuspilotti alkoi lokakuussa 2025, jolloin yhdeksään hulevesikaivoon asennettiin Watecin suodattimet. Kun suodattimet tyhjennettiin ensimmäisen kerran huhtikuussa, ne olivat olleet käytössä noin puoli vuotta.  

Alueella liikennöi rekkoja ja kuorma-autoja sekä matkustajien ajoneuvoja. Kaivoihin kulkeutui pilottiaikana yhteensä 90 kg lähinnä hiekoitushiekkaa, jonka joukossa oli runsaasti tupakantumppeja ja nikotiinipusseja. Laboratoriotutkimuksissa selvisi, että sakka sisälsi myös jonkun verran öljyä ja raskasmetalleja. Useat haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnys- tai ohjearvot. Esimerkiksi öljypitoisuus oli kuitenkin maankäyttöön nähden keskiarvoa matalammalla tasolla.  

”Tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että Länsisataman yleinen siisteystaso on hyvä. Vaikka suodattimiin kertynyt sakkamäärä jäi melko maltilliseksi, saatiin hulevesistä silti poistettua yhteensä yli 200 grammaa öljyä sekä useita muita Itämerta kuormittavia haitta-aineita ennen niiden päätymistä mereen”, kertoo Airas. 

Sataman oma luonnon monimuotoisuuden toimintaohjelma tekeillä

Luontokadon estäminen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ovat Helsingin Satamalle tärkeitä tavoitteita.

”Olimme viime vuonna mukana Suomen Satamien luonnon monimuotoisuuden tie- ja merikartan luomisessa, ja sen jälkeen olemme jatkaneet työtä tunnistamalla oman satamamme luontovaikutukset, luontotyön hyvät käytänteet ja tulevaisuuden tavoitteet. Tätä ymmärrystä tarvitaan, kun etsimme vaikuttavia luontoa hyödyttäviä ratkaisuja vilkkaan satamatoiminnan keskellä.”

”Kaivojen suodattimien asennus saattaa tuntua pieneltä asialta, mutta se on ajankohtainen esimerkki siitä, että satamatoiminnasta aiheutuvien haittojen estäminen on meille ensisijainen toimintatapa. Satama-alueiden hulevesien kuormituksen tutkiminen ja roskan ja haitta-aineiden meren joutumisen estäminen vähentää ravinnekuormitusta ja edistää parempaa meriveden laatua”, Airas jakaa.

Geotuubi kerää roskaa ja haitta-aineita

Watecin kehittämä ja patentoima Filtro-kaivosuodatin on valmistettu geotuubista, joka päästää veden läpi, mutta pysäyttää sen mukana kulkeutuvaa kiintoainesta, roskaa ja haitta-aineita.

Watec on kotimainen yritys, jonka suodatinratkaisuja on käytössä eri puolilla Suomea esimerkiksi urheilukentillä, telakoilla, kierrätyslaitoksilla ja satamissa. 

Hulevesien suodatusta laajennetaan

Kokeilujakso vahvisti, että hulevesien suodatuksesta on konkreettista hyötyä merelle, sen eläimille ja kasveille. Myös käytännön oppeja kertyi: jatkossa sopivimpien suodatusmateriaalien ja tyhjennysvälien valinta vaativiin satama-oloihin on helpompaa.

Pilotin perusteella Satama on päättänyt laajentaa hulevesien suodatusta vilkkaassa Länsisatamassa, missä liikennettä on eniten ja vaikutukset siten suurimmat.

Markkinaoikeuden mukaan Helsingin Satama on menetellyt hankintansa tarjousvaiheessa hankintasäännösten vastaisesti hankinnan kehitystyöpajan järjestelyissä. Helsingin Satama arvioi parhaillaan jatkotoimenpiteitä.

– Olemme pettyneitä päätökseen. Markkinaoikeuden ratkaisu on hankkeen kannalta valitettava, ja se aiheuttaa viivettä satamatunnelin suunnitteluun. Perehdymme nyt päätöksen perusteluihin, ja päätämme niiden pohjalta, onko tarkoituksenmukaista valittaa päätöksestä vai käynnistää kilpailutus uudelleen, toteaa Helsingin Sataman tekninen johtaja Pekka Hellström.

Satamatunneliallianssin toteuttajahankinnan arvoksi oli arvioitu 200–300 miljoonaa euroa. Allianssimallissa hankkeen kustannukset ja lopullinen toteutuslaajuus täsmentyvät kehitysvaiheen aikana. Investointipäätös hankkeen toteutuksesta tehdään allianssin kehitysvaiheen päätteeksi.

Lisätietoja:

Mihail Tchitcherin
hankeviestintäpäällikkö
+358 40 515 1137
mihail.tchitcherin@portofhelsinki.fi

]]> https://www.portofhelsinki.fi/tietoa-meista/helsingin-satama/ajankohtaista/lansisatamassa-valui-oljya-mereen-kaivuuruoppaajasta/ Tue, 25 Aug 2026 08:55:14 +0000 Mihail Tchitcherin https://www.portofhelsinki.fi/?p=21444 Länsisataman laajennustyömaalla työskentelevästä kaivuuruoppaajasta valui mereen öljyä letkurikon seurauksena. Arvion mukaan öljyä pääsi mereen noin 200 litraa.

Vuoto havaittiin nopeasti, ja alue rajattiin öljypuomilla. Pelastuslaitos on saapunut paikalle tekemään öljyntorjuntatoimia ja öljynkeruuta. Tilanteesta ei arvioida aiheutuvan vaaraa lähialueen asukkaille, ympäristölle tai sataman toiminnalle.

Lisätietoja:

Mihail Tchitcherin
hankeviestintäpäällikkö
+358 40 515 1137
mihail.tchitcherin@portofhelsinki.fi

Helsinki Marathonin juoksureitit siirtävät raitiovaunuja poikkeusreiteille ja voivat aiheuttaa viivästyksiä sekä ratikka- että bussiliikenteessä arviolta klo 8.10–15.00.

Lisätietoja poikkeusreiteistä ja liikenteen muutoksista: Helsinki Marathon siirtää ratikoita poikkeusreitillä 22. elokuuta – mahdollisia viivästyksiä joukkoliikenteessä

Juoksijat ohittavat Olympiaterminaalin, Katajanokan terminaalin sekä juoksevat Jätkäsaaren alueella Länsisataman läheisyydessä. Lisäksi juoksureitti ylittää Hernesaarenrannan. 

Juoksijat ohittavat terminaalit lauantaina seuraavasti:

• Olympiaterminaali: klo 8:00 – 9:00
• Katajanokan terminaali: klo 8:20 – 9:20
• Juoksijat Jätkäsaaren alueella: klo 9:00 – 15:00
• Hernesaarenrannan ylitys: klo 9:10 – 15:10

Lue lisää tapahtumasta

Vuosaaren Satamapäivä avaa portit satamaan jo kymmenennen kerran 

Aika: Lauantai 29.8.2026 klo 11–15  
Päätapahtuma-alue: Hansaterminaalin edessä, Provianttikatu 5, 00980 Helsinki  
Saapuminen: Bussi 90 Vuosaaren metroasemalta, myös polkupyörillä tai omalla autolla pääsee paikalle. 

Vuosaaren Satamapäivä on koko perheen yleisötapahtuma, jossa normaalisti suljettu satama-alue avautuu yleisölle. Päivän aikana kävijät pääsevät tutustumaan Suomen tärkeimmän vientisataman toimintaan, sataman yrityksiin ja eri viranomaisten työhön. Ohjelmassa on muun muassa alusvierailuja, työnäytöksiä, kalustoesittelyjä sekä muuta tekemistä kaikenikäisille.  

Vuoden artistivieras on Jukka Poika. Muusta musiikkitarjonnasta vastaavat paikallisten oppilaitosten musiikkiluokkien lahjakkaat nuoret. 

Helsingin Sataman henkilökunta esittelee sataman toimintaa teltalla sekä Gatehouse-rakennuksen näköalatasanteelta. 

Vuosaaren Satamapäivää on järjestetty jo vuodesta 2016, ja tapahtumasta on muodostunut odotettu osa Vuosaaren loppukesää.  

Lue lisää Vuosaaren Satamapäivästä 

Itämeripäivä nostaa esiin yhteisen meremme 

Aika: Torstai 27.8.2026 klo 11-18 
Päätapahtuma-alue: Kansalaistori, Keskustakirjasto Oodi, Helsinki   

Helsingin Satama on mukana juhlistamassa Itämeripäivää Itämerifestissä Kansalaistorilla. Teltallamme pääset tutustumaan toimintaamme ja kuulemaan, miten teemme työtä Itämeren hyväksi muiden toimijoiden kanssa. Mukana telttapisteellämme ovat myös varustamot Viking Line, Eckerö Line ja Finnlines. 

Perheen pienimmille on tarjolla mukavaa tekemistä, kuten suuri pöytäpalapeli ja tatuointeja. Lisäksi varustamoiden maskotit vierailevat tapahtumassa ilahduttamassa kävijöitä. 

John Nurmisen Säätiön käynnistämää ja koordinoimaa Itämeripäivää vietetään vuosittain elokuun viimeisenä torstaina erilaisten tapahtumien ja tempausten parissa. Teemapäivän tavoitteena on nostaa esille tärkeitä merellisiä aiheita ja innostaa tekemään konkreettisia tekoja Itämeren hyväksi. Juhlinnan lisäksi tavoitteena on lisätä tietoa meren luonnosta, kulttuurista ja historiasta. 

Helsingin Satama on yksi John Nurmisen pääsponsoreista.

Lue lisää Itämerifestistä

Hyvän tuulen fest on Jätkäsaaren ja Ruoholahden yhteinen kaupunginosajuhla 

Aika: Lauantai 5.9.2026 klo 11–15  
Päätapahtuma-alue: Hyväntoivonpuisto, Jätkäsaaressa, Helsinki  

Tapahtuma kokoaa yhteen alueen asukkaita, yhteisöjä, yrityksiä ja muita toimijoita. Länsisatama on jätkäsaarelaisten naapuri, ja Helsingin Satama osallistuu tapahtumaan sponsorina ja osana paikallista yhteisöä. Sataman pisteellä voit tutustua sataman toimintaan ja kuulla, mitä sataman alueella tapahtuu nyt ja tulevaisuudessa. Sataman teltalta löydät myös Viking Line, Tallink Silja sekä Eckerö Line -varustamot. 

Lue lisää Hyvän tuulen festistä

Investointeja toteutettiin yhteensä 6,1 miljoonalla eurolla. Suurin raportointijaksolla käynnissä ollut hanke on Länsisataman eteläkärjen laajennus, jonka työt alkoivat syksyllä 2025 ja joka valmistuu vuoden 2027 aikana. Investoinnin toteutus on edennyt aikataulun ja budjetoidun mukaisesti. 

Konsernin näkymät loppuvuodelle ovat vakaat. Suomen talouden varovainen elpyminen näkyy myös Helsingin Sataman kautta kulkevien rekkojen ja konttien määrien kasvuna.

Investointien painopiste on sataman kehittämisohjelmassa. Lisäksi yhtiö valmistelee satamatoimintojen ja meriliikenteen sähköistämiseen liittyviä ratkaisuja yhdessä asiakkaiden kanssa ja jatkaa pysäköintipalveluiden uudistamista. 

Jatkossa Helsingin Satama julkaisee konsernin osavuosikatsaukset nettisivuillaan täällä. Samalta sivulta löytyvät myös kuukausittain julkaistavat liikennetilastot.  Osavuosikatsaus Q3 2026 julkaistaan lokakuussa 2026.  

Lisätietoja: 
talousjohtaja Mika Alava, Helsingin Satama Oy 
p. +358503543910 
mika.alava(at)portofhelsinki.fi 

Uusi laituripaikka mahdollistaa vanhan laiturin kunnostustyöt

M/S Victoria I on tähän asti liikennöinyt laiturista, joka sijaitsee jo puretun T1-terminaalin läheisyydessä. Uudelle laituripaikalle siirtyminen mahdollistaa LJ6-laiturin korjausurakan käynnistymisen, joka on osa Länsisataman mittavia uudistuksia.

Nyt käynnistyvä urakka sisältää LJ6-laiturin purkamisen, ruoppaukset, uusien laiturielementtien valmistuksen ja asennuksen sekä laiturivarusteiden hankinnan ja asennuksen. Rakennustyöt valmistuvat vuonna 2028. Töiden aikana matkustajaliikenne jatkuu normaalisti.

Länsisataman uudistus koostuu kolmesta suuresta kokonaisuudesta: kenttä- ja laiturilaajennuksista, uudesta matkustajaterminaalista sekä satamatunnelista, joka siirtää raskaan liikenteen maan alle pois Jätkäsaaren katuverkosta.

Uudistuksen tavoitteena on keskittää Tallinnan-laivaliikenne Jätkäsaareen sekä rakentaa nykyaikainen, tehokas ja entistä toimivampi satama, joka on keskeinen osa Helsinkiä.

Tutustu Länsisataman uudistuksiin lisää täällä.

Lisätietoja:

Ari Parviainen, projektinjohtaja, ari.parviainen@portofhelsinki.fi, 050 021 4904

Vuosaaren sataman liikenneyhteydet ovat erinomaiset niin merellä kuin maalla. Myös junakuljetuksille on luotu hyvät mahdollisuudet: Vuosaaren sataman laitureilta ja terminaaleilta lähtevä satamarata yhtyy Keravalla suoraan päärataan.

Suomessa toimivat rautateiden tavaraliikenteen raideoperaattorit vastaavat teollisuuden ja satamien välisistä raskaista kuljetuksista. Satama hallinnoi omaa raiteistoaan ja palvelupaikkojaan. Vuosaaren satamassa rahdin lastauksesta ja purusta vastaavat alueen satamaoperaattorit.

ArcticRail Oy on vuonna 2023 perustettu suomalainen rautatieyhtiö, jonka toimialana on rautatiekuljetukset ja kaluston vuokraus koko Suomen rataverkolla. Yhtiö satsaa nykyisin tarjolla olevien palveluiden täydentämiseen ja raskaiden kuljetusten houkuttelemiseen raiteille maanteiden sijaan.

CMA CGM Finland Oy:n kuljetuksia liikkuu raiteilla Vuosaaren satamasta Tornioon. Konteissa kulkee raaka-aineita suomalaiselle terästeollisuudelle. Ensimmäiset kuljetukset hoiti VR, ja heinäkuussa ArcticRail ottaa ne hoitaakseen.

CMA CGM Finland Oy on yhden maailman suurimman konttivarustamon, ranskalaisen CMA CGM Groupin, täysin omistama suomalainen tytäryhtiö, joka vastaa konsernin merikuljetus- ja logistiikkapalveluista Suomessa.

Helsingin Satama ja Terramare Oy ovat allekirjoittaneet sopimuksen Länsisataman LJ6-laiturin uusimisesta. Noin 23,9 miljoonan euron urakka on osa laajaa Länsisataman uudistusta, jonka tavoitteena on keskittää Tallinnan-laivaliikenne Jätkäsaareen.

Työt käynnistyvät heinäkuussa 2026 ja valmistuvat vuonna 2028. Urakka toteutetaan keskellä Suomen vilkkaimman matkustajasataman päivittäistä toimintaa.

LJ6-laituriurakka sisältää nykyisen laiturin purkamisen, ruoppaukset, uusien laiturielementtien valmistuksen ja asennuksen sekä laiturivarusteiden hankinnan ja asennuksen.

”Kyseessä on teknisesti ja logistisesti poikkeuksellisen vaativa hanke. Satama toimii koko ajan normaalisti, ja vilkas matkustaja- ja rahtiliikenne kulkee aivan työmaa-alueen vieressä”, sanoo Ari Parviainen, Länsisataman uudistusten projektijohtaja Helsingin Satamalta.

Urakan toteuttajaksi valitulla Terramarella on vahva kokemus vaativista vesirakennushankkeista. Yhtiöllä on vuosikymmenten historia satama-, silta- ja rannikkorakentamisessa ympäri Suomea.

”Terramarelle tämä hanke on osoitus erikoisosaamisestamme vaativissa meri- ja infrarakenteissa. Olemme ylpeitä voidessamme olla mukana kehittämässä Helsingin Sataman tulevaisuutta”, sanoo Hannu Tomperi, Terramaren toimitusjohtaja.

Työt käyntiin loppukesästä – Tallinkin Victoria siirtyy tieltä

Työmaan valmistelu käynnistyy heinäkuussa 2026. Varsinaiset työt laiturialueella käynnistyvät elokuussa sen jälkeen, kun Tallinkin M/S Victoria I -matkustaja-autolautta on siirtynyt käyttämään viereistä LJ8-laituria.

Rakennustöihin sisältyy myös mittava määrä paalutusta, joka aiheuttaa ajoittaista meluhaittaa lähialueelle työmaan aktiivisimpien vaiheiden aikana. Meluvaikutuksia pyritään minimoimaan muun muassa työnaikaisilla järjestelyillä ja aikataulutuksella.

Keskeinen osa Länsisataman suuruudistusta

Länsisataman uudistus koostuu kolmesta suuresta kokonaisuudesta: kenttä- ja laiturilaajennuksista, uudesta matkustajaterminaalista sekä satamatunnelista, joka siirtää raskaan liikenteen maan alle pois Jätkäsaaren katuverkosta.

Uudistuksen tavoitteena on keskittää Tallinnan-laivaliikenne Jätkäsaareen sekä rakentaa nykyaikainen, tehokas ja entistä toimivampi satama, joka on keskeinen osa Helsinkiä.

Lisätietoja:

Helsingin Satama Oy

Ari Parviainen, projektinjohtaja, ari.parviainen@portofhelsinki.fi, 050 021 4904

Mihail Tchitcherin, hankeviestintäpäällikkö, mihail.tchitcherin@portofhelsinki.fi, 040 515 1137

Terramare Oy

Hannu Tomperi, toimitusjohtaja, hannu.tomperi@boskalis.com, 040 517 6214