Mihin delfiinit katoavat?
Helsingin Satama sponsoroi purjehtija Tapio Lehtistä tiimeineen. Kansainvälisiin kilpailuihin osallistumisen tavoitteena on saada yleisö ja lehdistö puhumaan valtamerien tilasta. Purjeilla seilatessa polttoaine on hiilidioksidivapaata.
– Ilman sponsoreita veneiden varustelu olisi mahdotonta, mutta valitsemme heidät huolella. Haluamme tehdä yhteistyötä yritysten kanssa, jotka ovat osana ratkaisua siirryttäessä kohti hiilineutraalia kiertotalousyhteiskuntaa. Port of Helsinki tavoittelee kestävän satamatoiminnan edelläkävijyyttä, joten sitä on helppo edustaa, Tapio Lehtinen toteaa.
Viime vuonna hän osallistui yksinpurjehduksen Golden Globe Race -kilpailuun. Matka katkesi marraskuussa Asteria-veneen dramaattiseen uppoamiseen Intian valtameren ja Eteläisen jäämeren rajalla. Nyt Lehtinen valmistautuu syyskuussa Southamptonista starttaavaan Ocean Globe Racen maailmanympäripurjehdukseen, joka GGR:n tapaan purjehditaan perinteisillä veneillä ja menetelmillä. Lehtinen ei lähde matkaan yksin, vaan on koonnut kisaamaan joukon seuraavan sukupolven valtameripurjehtijoita.
– Minulle purjehtiminen on kuin aikakone, jolla voi siirtyä miljoonia vuosia taaksepäin. Näet elämää sellaisena, mitä se oli ennen kuin tulimme puusta alas. Kun albatrossit lentelevät veneen ympärillä siipien kärkivälin ollessa 360 senttiä, tämmöinen 180 pitkä Lehtinen on vasta puolikas albatrossi. Ne ovat olleet maapallolla 13 miljoonaa vuotta. Ihmislaji on ollut täällä 4 miljoonaa vuotta, eli olemme aika nuoria tulokkaita.
Lehtinen on nähnyt konkreettisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksen maailman meriin purjehdustensa aikana. Hän kertoi surullisista muutoksista palattuaan Suomeen kesken jääneen kisan jälkeen.
– Tuntui melkein siltä, että Atlantti on kuolemassa käsiin verrattuna siihen, mitä olen nähnyt aiemmin. Yksi hauskimmista asioista valtamerillä purjehtiessa ovat delfiinit, jotka pyörivät veneen ympärillä. Mutta viime syksynä matkalla Ranskasta uppoamiseen asti, näin kai vain kolme kertaa delfiinejä. Ennen vanhaan niitä saattoi havaita kolme kertaa vuorokauden aikana. Ja valaita näin vain kaksi kertaa. Niitäkin näkyi aiemmin vaikka kuinka paljon.
– Viisaammat sanovat, että kalojen määrä valtamerissä on laskenut 40 prosenttiin siitä, mitä se oli 1980-luvulla. Syynä on sekä ryöstökalastus että ilmastonmuutoksen aiheuttama merten happamoituminen. Se muutos on pelottavaa ja iso asia.
