Satamassa Suomen talouden ytimessä: ”näkyy ja tuntuu, miten Suomella menee”
Kun Eeva Hietanen aloitti Helsingin Sataman viestinnässä 1990, hän muistaa harmitelleensa kollegoille, ettei kukaan ulkopuolinen tunne sataman toimintaa. Hietanen uskoi, että hyvällä viestinnällä tilanne muuttuu.
Nyt, kun hän on jäämässä pois sataman viestintäpäällikön tehtävästä, Hietanen arvelee sataman olevan suurelle yleisölle edelleen melko tuntematon.
– Ei minusta kauheasti näytä, että oltaisi paljon pidemmälle päästy, vaikka aika paljon on tehtykin, Hietanen sanoo.
Keskivertosuomalainen ei edelleenkään tiedä, mitä kaikkea satama tekee. – Satamassa ollaan Suomen talouden ytimessä. Toiminnan vaikuttavuus on suorastaan ylikansallista.
Kaupunginkanslia oli hyvä tausta
Hietanen tuli satamaan tiedottajaksi kaupunginkansliasta, jossa hän työskenteli Helsinki-infossa. Se oli puhelinpalvelu, jossa kysyjille neuvottiin, kuka kaupungilla mitäkin asiaa hoitaa.
– Näihin hommiin kokemus kaupunginkansliasta oli hyvä tausta. Siinä hahmottui nopeasti, miten kaupunki ja sen päätöksenteko toimivat.
Hietanen pestattiin takaisin kaupungintalolle vuosituhannen vaihteessa kolmeksi vuodeksi vetämään Helsingin 450-vuotisjuhlaprojektia, ja sieltä hän palasi sataman viestintäpäällikön tehtävään.
– Satamassa näkyy ja tuntuu, miten Suomella menee.
Viestinnässä Satamalla on useita keskenään täysin erilaisia kohderyhmiä. Kuluttaja-asiakkaat hakevat sataman verkkosivuilta eri tietoa kuin logistiikkayritykset. Myös vaikuttajaviestintä ja kaupunkilaisten tiedontarve on lisääntynyt, ja se on satamalle tärkeää. Hietasen mukaan on jatkuva huoli, että päättäjät varmasti tietävät, mistä päättävät.
– Hyvät suhteet kaupungintalolle ovat olleet jokaisen toimitusjohtajan tärkeysjärjestyksessä kärkipäässä. Se ei silti aina ole tarkoittanut, että sataman hankkeisiin olisi tullut suoraa tukea. Esimerkiksi Vuosaaren satama saatiin taistella aika lailla yksin. Mutta kun muurataan peruskiveä, kaikki ovat kertomassa, kuinka ovat aina pitäneet hanketta tärkeänä, Hietanen naurahtaa.
Viestinnässä Satamalla on useita keskenään täysin erilaisia kohderyhmiä.
Satama on tiiviisti yhteydessä kaupunkisuunnitteluun. Hitaat prosessit vaativat turnauskestävyyttä myös sataman sidosryhmiltä.
– Yritysmaailman puolella ei aina ymmärretä, että päätöksenteko on niin hidasta. Kaupunkisuunnittelussa näkyy Helsingin monisäikeisyys. On useita hankkeita, ja ne saattavat olla keskenään ristiriitaisiakin.
Viestintä jatkuvassa muutoksessa
Hietasen aloittaessa sataman viestinnässä ei sähköpostia eikä nettiä ollut olemassakaan. Koko hänen uransa viestintä on ollut jatkuvassa muutoksessa. Ja niin on jatkossakin.
– Viestintä on korostuneesti ala, jossa pitää vähän hölkätä koko ajan, jotta pysyy ajassa mukana. Jatkuvasti on päällä sekä teknologinen että kulttuurinen muutos. Seuraavaksi on tulossa tekoäly, joka muuttaa tekemistä aika paljon. Uudet jutut ovat hirveän hauskoja, mutta myös tietoturvallisuudesta ja tekijänoikeuksista on oltava perillä, Hietanen toteaa.
Työssään hän on kokenut tärkeiksi alan verkostot, kuten Mervit, merelliset viestijät, sekä kansainvälisen Wista-järjestön (Women in shipping and trading). – Myös viestinnän alan omilla järjestöillä ja muilla verkostoilla, joita on myös itse pitänyt luoda, on merkitystä kun oma yksikkö on pieni. Oma kuvionsa liiketoiminnan puolella oli 20 vuotta Helsingin ja Suomen risteilyliikenteen ja siihen liittyvän yhteistyön kehittäjänä. Siinäkin verkosto on olennaista, Hietanen sanoo.
Kuka?
- Eeva Hietanen on koulutukseltaan filosofian maisteri ja suorittanut HHJ-tutkinnon, Johtamisen erikoistutkinnon ja Julkishallinnon markkinointitutkinnon.
- Jäi pois Helsingin Sataman viestintäpäällikön tehtävästä 10.5.2024.
- Harrastaa ranskan kieltä ja kulttuuria.
