Suomi voi saada vihreän siirtymän teknologialla sata miljardia euroa vientituloa vuoteen 2035 mennessä.

Elinkeinoelämän keskusliitossa EK:ssa on ollut vihreän kasvun vastuualue vasta viime kesästä lähtien. Tavoitteena on rakentaa Suomesta kiertotalouden ja vihreän siirtymän kärkimaa, joten vastuualueessa yhdistyvät kasvulle ja muutokselle oleelliset teemat; ilmasto, ympäristö, energia, digitalisaatio, liikenne ja logistiikka sekä osaaminen ja innovaatiot.

– Kokonaisuus on iso, koska siihen kuuluu kaikki se, millä muutos saadaan aikaiseksi, Ulla Heinonen sanoo.

Hän on johtanut EK:n vihreän kasvun vastuualuetta nyt puolisen vuotta. Apuna on kymmenen asiantuntijan tiimi.

– Lisäksi toimimme vahvasti liittoyhteisön kanssa. Heillä on runsaasti eri toimialojen syvempää osaamista.

EK:ssa puhtaat teknologiat nähdään Suomelle valtavana kasvumahdollisuutena. Vihreään siirtymään ennustetaan 270 000 miljardin euron investointeja maailmanlaajuisesti vuoteen 2050 mennessä. Jos haluaa ottaa lähtökohdaksi jonkin helppotajuisemman luvun, on viisi tuhatta miljardia arvio pelkästään Euroopassa jo tällä vuosikymmenellä tehtävistä vihreän siirtymän investoinneista.

– Kyse on suomalaisen teollisuuden ja palveluiden viennistä, eli miten voimme ottaa osuuksia tästä kasvavasta markkinasta meidän ratkaisuillamme. Se on suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja sitä kautta Suomen verotuloja ja työpaikkoja, Heinonen pelkistää.

50 miljardin investoinnit putkessa

Vihreä kasvu ei ole vain viennin kasvua, vaan myös investointeja Suomeen. Tosin ne investoinnit aikanaan kasvattavat myös vientiä. EK avasi maaliskuussa sivuilleen dataikkunan vihreille investoinneille. Seurantapalvelussa voi tarkastella yritysten ilmoittamia investointisuunnitelmia. Putkessa on tällä hetkellä yli 50 miljardin investoinnit Suomeen vuoteen 2030 mennessä.

– Eri hankevaiheissa on esimerkiksi merituulivoimaa 22 miljardilla eurolla, maatuulivoimaa 15 miljardilla ja muita vihreän kasvun investointeja 13 miljardilla, Heinonen luettelee.

Tiedonhankinta on joukkoistettu, eli yritykset voivat itse ilmoittaa hankkeitaan EK:n moderoimaan palveluun. Sivustolla niitä voi tarkastella myös alueellisesti karttaa klikkailemalla.

– Energiainvestoinnit ovat pitkäaikaisia. Niillä luodaan näkymä siitä, mihin Suomessa ollaan menossa. Siksi on tärkeää pitää kiinni hiilineutraaliustavoitteista, Heinonen sanoo.

Hänen mukaansa Suomella on hyvät edellytykset luoda puhtaasta energiasta itselleen kilpailuvaltti.

– Vihreä siirtymä on iso juttu niin globaalisti, Euroopassa kuin Suomessakin, ja se tapahtuu tavallaan sähköistymisen kautta. Uudessa teollisuudessa puhtaan energian saatavuus ja kohtuullinen hinta ovat merkittäviä kilpailukyvyn tekijöitä. Puhdas energia on meille tällä hetkellä kilpailuvaltti, ja se tulee olemaankin, kunhan pelaamme tässä kortit oikein.

Suomalaisyritysten yhteenliittymän CLC:n (Climate Leadership Coalition) tuoreessa arviossa puhtaan teknologian ratkaisuilla lasketaan olevan sadan miljardin euron vientitulojen potentiaali vuoteen 2035 mennessä.

– Ne ovat kädenjälkipalveluita, joilla me voimme vähentää globaaleja päästöjä, Heinonen toteaa.

Suhdanteet sähköistyvät

Vihreä siirtymä pois fossiilisista poltto- ja raaka-aineista päästöttömiin energialähteisiin perustuu sähköistymiselle. Siksi maa- ja merituulivoimalle suotuisa ympäristö, hyvä kanta- ja jakeluverkko sekä lämmön talteenottoratkaisut ovat vihreälle kasvulle tärkeitä olosuhteita. 

Heinonen myöntää, että samat olosuhteet vallitsevat muissakin Pohjoismaissa.

– Meillä on myös puhdasta vettä ja esimerkiksi metsäteollisuuden hiilipäästöjä, joita voidaan käyttää vetytaloudessa. Meidän pitää tehdä myös investointiluvituksesta kilpailutekijä. Tällä hetkellä se on pullonkaula, Heinonen sanoo.

Sama lähtötilanne vertailumaiden kanssa edellyttää jossakin asiassa parannusta, jotta Suomi voi päästä muiden edelle. Heinosen mukaan lupaprosesseissa olisi paljon parannettavaa. 

Asiasta on jo selvityksiä.

– Tavoitteena pitää olla lupaprosessien nopeuttaminen. Tarkoitus ei ole vähentää esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointia. Enemmänkin on kyse viranomaistahojen koordinoinnista, jotta investoinneille voidaan hakea yhtä lupaa yhdestä asiointikanavasta. Yhdestä kokonaisuudesta olisi vain yksi valitusoikeus. Muuten menee aikaa siihen, että valitetaan prosessikohtaisesti.

Kaikissa tapauksissa energia-asiat vaikuttavat talouden suhdanteisiin aiempaa voimakkaammin. Sähköistyminen iskee koko talouteen.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan energiamarkkinat ovat olleet myllerryksessä, mutta Suomessa päästiin ensimmäisen sotatalven yli vähällä. Heinonen muistuttaa, että tilanne on yhä päällä.

– Seuraava talvi on tulossa. Suomi on kuitenkin siinä mielessä hyvässä asemassa, että Olkiluoto 3 on saatu käyntiin ja meillä on valtavasti tuulivoimaa tulossa. Euroopassa jatkuvat ensi talvenakin mittavat hinta- ja saatavuushaasteet, erityisesti maakaasun korvaamisessa. 

Se heijastuu varmaan Suomenkin hintoihin, Heinonen arvelee.

Pitkällä tähtäyksellä investoinnit puhtaaseen energiaan kuitenkin alentavat sähkön hintaa. 

Voittajia ovat ne, jotka pystyvät säätelemään energian käyttöään.

– Energian hinta toisaalta halpenee, toisaalta heittelee aiempaa enemmän. Tästä hyötyvät ne, jotka käyttävät energiaa silloin, kun se on edullista.

Energian hinta laskee

Isossa kuvassa energia siis halpenee, vaikka hintaheilunta kasvaa.

– Kun fossiilisia polttoaineita korvataan sähköllä, energiatehokkuus paranee eli energian kulutus vähenee. Toisaalta sähkön kulutus myös kasvaa, koska asioita sähköistetään. Jää nähtäväksi, miten tämä vaikuttaa hintaan.

Länsi-Euroopassa lähivuodet ovat vaikeita varsinkin maakaasun saatavuuden kannalta. 

– Suomi on energiamurroksessa Euroopan edelläkävijöitä. Meillä jo 90 prosenttia sähköstä on päästötöntä, mutta kun mukaan lasketaan lämmön- ja koko energiantuotanto, olemme 60 prosentissa.

Heinosen mukaan Suomen kannattaa luoda kunnianhimoisista ilmastotavoitteistaan maabrändi.

– Kun puhtaan energian ratkaisuille on kotimaista kysyntää, saamme pilotti- ja referenssikohteita, joiden ansiosta olemme uskottava toimija myös globaaleilla markkinoilla. 

Voimme oikeasti erottautua tällä, Heinonen vakuuttaa.