Kesäkuun vaaleissa äänestetään Suomen ja Euroopan tulevaisuudesta
Euroopan unionin parlamenttivaalit on tärkeä mahdollisuus vaikuttaa EU:n tulevaisuuteen ja sen päätöksentekoon. EU-pöytiinkin tarvitaan päättäjiä, jotka ymmärtävät satamien ja merenkulun merkityksen. Toimivat satamat ovat keskeinen osa Euroopan sisämarkkinaa ja taloutta, mutta myös kokonaisturvallisuutta ja ilmastotoimia. Kotimaisestä näkökulmasta korostuu, että tällä hetkellä Suomi on hyvin riippuvainen merikuljetuksista, jopa 96 % osuuden tuonnista ja viennistä kulkiessa meriteitse. Pitkälläkin aikavälillä tulee varmistaa, että pohjoiset olosuhteemme saavat ymmärrystä.
Huhtikuussa julkaistiin Euroopan komission ja neuvoston Italian ex-pääministeriltä Enrico Lettalta tilaama raportti EU:n sisämarkkinoiden tilasta. ”Much more than a Market” -raportissa korostetaan, että liikennealan strateginen kehittäminen on olennaisen tärkeää, jotta EU:n vihreä siirtymä voi toteutua. Raportin mukaan EU:n on arvioitava ja vältettävä toimia, jotka johtavat ei-toivottuun liikennemuoto- tai liikennesiirtymään esimerkiksi meriliikenteestä maanteille tai EU-satamista EU:n ulkopuolisiin satamiin. Myös merenkulun potentiaali EU:n sisäisessä liikenteessä nostetaan esiin, erityisesti satamakäynteihin liittyvät monimutkaiset raportointi- ja tullausmenettelyt.
Viime vuosina EU on käyttänyt instrumenttinaan yhä useammin horisontaalista, kaikkia sektoreita koskevaa sääntelyä. Tämä on johtanut melkoiseen sääntelytulvaan, joka haastaa monia toimijoita. Ajatus vähemmästä mutta paremmasta sääntelystä ei ole uusi, mutta vielä työn alla. On edelleen tärkeää välttää liian yksityiskohtaista tai teknologioita priorisoivaa sääntelyä. Satamia ja meriliikennettä koskevana yksityiskohtana on tuotava esille kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) suunnittelemat toimet kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseksi. EU:n edustaessa jäsenmaitaan suhteessa IMOon, on pyrittävä varmistamaan, ettei jäsenmaille synny kaksinkertaista ohjausta ja kustannustaakkaa.
Toimenpiteet meriliikenteen arvoketjun viherryttämiseksi vaativat alalta mittavia investointeja. Tähän tarvitaan tukea niin jäsenmailta kuin EU:lta. Kattojärjestömme ESPOn mukaan satamien investointitarpeet Euroopassa ovat valtavat, noin 80 miljardia euroa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Lettan raportissa suositellaan Verkkojen Eurooppa (CEF) -välineen uudistamista vastaamaan paremmin uusiin haasteisiin, kuten kykyyn sietää ilmastonmuutosta ja sotilaallista liikkuvuutta koskeviin vaatimuksiin. Puhtaan siirtymän edetessä on olennaista, että satamat voivat osallistua myös energiapoliitiikkaa ja luvitusta koskeviin päätöksiin.
Suomalaiset satamat toimivat eturintamassa EU:lle asetuissa prioriteeteissa: strategisesta kilpailukyvyssä, kokonaisturvallisuudessa ja puhtaan siirtymän edistämisessä. Valitsemalla Euroopan parlamenttiin edustajia, jotka ymmärtävät satamien ja merenkulun merkityksen, ja ovat kiinnostuneita alalle tärkeistä liikenne- ja matkailuvaliokunnan (TRAN) ja ympäristövaliokunnan (ENVI) jäsenyyksistä voimme varmistaa, että Suomi ja Eurooppa pysyvät kilpailukykyisinä, turvallisina ja ympäristöystävällisinä. Kesäkuun parlamenttivaaleissa äänestämme Suomen ja Euroopan tulevaisuudesta.
