Helmikuun 24. päivä muutti maailmaa peruuttamattomasti. Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikutti myös merenkulkuun ja logistiikkaan merkittävästi.

Useat suomalaiset varustamot liikennöivät Venäjän satamiin vielä alkuvuodesta, mutta kaikki lopettivat liikenteen kevään aikana, kuten valtaosa eurooppalaisista varustamoista.

Usein sanotaan, että Suomi on kuin saari. Kaiken lisäksi olemme saari pussin perällä Euroopan laidalla, jonne laivat puskevat jäiden läpi pitääkseen yhteiskunnan pyörät pyörimässä. Helmikuussa toimintaympäristömme muuttui peruuttamattomasti vuosiksi, ellei peräti vuosikymmeniksi eteenpäin. Saaren rantaviivasta 1300 kilometriä meni kiinni ja Itämeren jännitteet kasvoivat hetkessä täysin uudelle tasolle. Merikuljetusten jatkuvuuden varmistaminen kaikissa oloissa on nyt entistäkin tärkeämpää.

Suomessa erityinen vahvuutemme on yhteistyö. Huoltovarmuusorganisaatio on erinomainen esimerkki yhteistyöstä yli rajojen. Eri alojen yritykset tekevät tiivistä, pitkäjänteistä yhteistyötä keskenään ja viranomaisten kanssa, jotta yhteiskunta toimisi, ihmisillä olisi ruokaa, lääkkeitä ja lämmin koti, vaikka maatamme ravistelisivat poikkeukselliset ajat ja uhat. Yhteistyö on vahvuutemme ja sen on syytä vain vahvistua näinä aikoina.

Samanaikaisesti on edistettävä vihreää siirtymää. Varustamojen globaalin katto­järjestön ICS:n tavoitteena on hiilineutraali merenkulku vuonna 2050 koko maailmassa. Tavoite on merkittävästi kunnianhimoisempi kuin kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n tavoite.

Merenkulku tullaan liittämään EU:n päästökauppaan näillä näkymin vuonna 2024, osana FitFor55-ilmastopakettia. Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission kolmikantaneuvottelut ovat parhaillaan käynnissä. Suomen kilpailukyvyn sekä sujuvan ja turvallisen talvimerenkulun näkökulmasta on välttämätöntä, että pohjoiset olosuhteemme ja talvimerenkulku huomioidaan pysyvästi ja täysimääräisesti sekä päästökaupassa että uusiutuvien polttoaineisen käytön lisäämiseen tähtäävässä FuelEUMaritime-aloitteessa. Jäävahvisteisen, hyvin jäissä kulkevan tonniston huomioiminen sääntelyssä on myös huoltovarmuuskysymys.

Merenkulun vihreän siirtymän toteuttamisessa ratkaisevaa on uusien, fossiilittomien polttoaineiden saatavuus koko merenkulun tarpeisiin.

Tässä olemme vielä alkumetreillä. Kaikki toimenpiteet uusien polttoaineiden saatavuuden ja riittävän jakeluinfran varmistamiseksi tulisi tehdä.

Kansainvälisessä merenkulkujärjestö IMO:ssa keskustellaan joulukuussa merenkulun maailmanlaajuisesta taloudellisesta ohjauskeinosta. Varustamot kannattavat maailmanlaajuista hiilimaksua. Tasapuolisuuden ja ennen kaikkea vaikuttavuuden näkökulmasta on välttämätöntä, että globaali, koko maailman merenkulkua koskeva taloudellinen ohjauskeino korvaisi alueelliset järjestelmät. Tästä tulisi olla selkeä kirjaus EU:n merenkulun päästökauppadirektiivissä. Kustannustaakka on pitkien merikuljetusmatkojen Suomelle kohtuuton, mikäli samoista päästöistä maksetaan moneen kertaan.

Tiina Tuurnala on Suomen Varustamot ry:n toimitus­johtaja.