Merikuljetukset ovat yhteiskunnan toiminnan elinehto
Toimivat merenkulun markkinat ovat keskeinen osa Suomen huoltovarmuutta: Venäjän aloittaman hyökkäyssodan myötä yli 90 prosenttia tavarakaupan tonneista kulkee meritse. Tästä noin 70 prosenttia tehdään ulkomaisilla tai ulkomaille rekisteröidyillä aluksilla.
Suomen merenkulun huoltovarmuuden tila on hyvä, jota Nato-jäsenyys osaltaan vahvistaa. Selvitys nostaa kuitenkin esiin tulevia haasteita muun muassa aluskaluston uudistumisessa ja osaajien saatavuudessa.
Suomalaisten merenkulkijoiden määrä on laskussa.
Suomalaisten merenkulkijoiden määrä on laskussa. Jo nyt varustamoiden kohtaama pula pätevistä osaajista näkyy viimeistään vuosikymmenen lopulla myös satamien, luotsauksen, VTS:n, lauttaliikenteen, alan hallinnon ja opetuksen tehtävissä.
Myös kiristyvä merenkulun ympäristösääntely tuo omat haasteensa. Yksi niistä on talvimerenkulun harjoittaminen jatkossakin tehokkaalla ja siihen soveltuvalla, mutta samalla sääntelynmukaisella kalustolla. Useat Suomelle tärkeät tavoitteet erityisesti talvimerenkulkuun liittyen kuitenkin etenivät EU:n neuvotteluissa huhtikuun lopulla 2023.
Suomalainen ro-ro/ro-pax-kapasiteetti näyttäisi riittävän tyydyttämään koko kuljetustarpeen myös poikkeusoloissa. Varaumana on muun muassa se, että nämä alukset voivat kuljettaa hyvin monia eri lastityyppejä, ja tarve niiden käyttöön voi kasvaa arvioitua suuremmaksi. Lisäksi näille aluksille lienee kysyntää myös muualla.
Kotimaisten alusten kapasiteetti riittäisi kattamaan noin 60 prosenttia raakaöljyn ja noin 35 prosenttia öljyjalosteiden poikkeusolojen kuljetustarpeesta. Irtolastialusten osalta vastaava osuus on 30–40 prosenttia. Konttiliikenne sen sijaan kulkee jo nyt lähes kokonaan ja esimerkiksi kaasun tuonti kokonaan ulkomaisella tonnistolla.
Pääosa yleissatamien tavaraliikenteestä kulkee viiden suurimman ja ro-ro- ja konttiliikenne muutaman Etelä-Suomen sataman kautta. Konttiliikennettä ei voi ohjata satamiin, jossa tarvittavaa käsittelykalustoa ei ole; ro-ro- liikenne sen sijaan pystyy käyttämään useita satamia. Satamanpitäjien ja satamaoperaattoreiden investoinnit ovat pysytelleet ja näyttävät pysyvän varsin korkeina.
Logistisen osaamisen tärkeys korostuu maailmanpolitiikan ja -talouden haasteiden kanssa. Sitä Suomesta todistetusti löytyy: noin 140 maan ulkomaankaupan logistista toimivuutta arvioivassa Maailmanpankin Logistics Performance Index (LPI) 2023:ssa Suomi sijoittui toiseksi Singaporen jälkeen. Kolmannen sijan jakoivat Hollanti, Saksa,
Sveitsi ja Tanska. LPI tarkastelee jalostettujen tuotteiden kauppaa, minkä vuoksi suuret muutokset Venäjän-kaupassa eivät siinä juurikaan näy.
Huoltovarmuusorganisaation Vesikuljetuspoolin tilaama ja HVK:n helmikuun lopulla 2023 julkaisema ”Suomen merikuljetusten huoltovarmuuskapasiteetti” -selvitys arvioi Suomen huoltovarmuudelle riittävää merikuljetus- ja satamakapasiteettia todellisten liikennemäärien ja poikkeusolojen skenaarioiden perusteella.
”Suomen merikuljetusten huoltovarmuuskapasiteetti”- selvityksen on toteuttanut Turun yliopisto logistiikan professorin Lauri Ojalan johdolla.
